Nykyisessä ennakointitutkimuksessa isona haasteena on ennakoinnnin ja sosiaalisen median yhdistäminen. Jo omina asioinaan kumpikin asia on haasteellinen, Kun nämä kaksi isoa asiaa halutaan integroida, tarvitaan aktiivista R&D-toimintaa. Muutamia vuosia sitten myös Euroopan unioni havaitsi tämän haasteen. Siksi projekti iKnow hyväksyttiin EU:n huippututkimuksen BlueSky-ohjelmaan, jossa rahoitetaan kunnianhimoisia tutkimus- ja kehityshankkeita.
iKnow -projekti tuotti heikkojen signaalien ja villien korttien analyysityökalun, jossa on lukuisia sosiaalisen median piirteitä. Suomesta hankkeeseen osallistua Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja kuopiossa toimiva IT-alan yritys Mindcom. On ehkä hyvä tietää, että iKnow WI-WE Bank -ennakointijärjestelmä perustuu isolta osin suomalaiseen IT-osaamiseen ja softaan. iKnow WI-WE Bank sopii monen tietoammattilaisen ennakointityökaluksi. Tämä laaja sosiaalisen median sovellutus ja ennakointijärjestelmä sopii myös Tulevaisuusselonteko 2030 -prosessin työkaluksi, koska se sisältää tietojärjestelmänä kaikki relevantit Euroopan unionin ja komission tulevaisuusanalyysit ja ennakointireportit. Tietokantaa päivitetään säännöllisesti. Jo nyt iKnow WI-WE Bankin käyttäjien lista alkaa aika vaikuttava, sisältäen todella merkittäviä kansainvälisiä organisaatioita ja toimijoita.
Myös Suomen hallituksen, eduskunnan ja ministeriöiden ennakointiverkoston kannattaisi hyödyntää jo tehtyä valtavaan tulevaisuudentutkimusta ja eurooppalaista R&D-työtä. iKnow-WI-WE Bankissa on valmiina jo asiantuntijoiden arvioimia heikkoja signaaleja ja villejä kortteja. Ei kannata tehdä kaikkia ennakointitutkimuksia 0-pisteestä.
Tulevaisuudentutkimuksessa ja ennakointitoiminnassa tarvitaan nykyään integroitua tiedonhallintaa. iKnow WI-WE Bank mahdollistaa valmiin ja tehokkaan integroidun tiedonhallinnan. Järjestelmä perustaa osaksi suomalaiseen ennakointiosaamiseen ja hyvin kunnianhimoiseen kansainväliseen tutkimustoimintaan. Olisi hyvä laatia kansallinen Tulevaisuusselonteko 2030 uusimpaan tietoon ja tutkimukseen perustuen. Myös Euroopan laajuisen tietokannan hyödyntäminen on mahdollista iKnow WI-WE Bankin laajojen tietokantojen pohjalta.
Ks. lisätietoja iKnow WI-WE Bank- ennakointijärjestelmästä: http://wiwe.iknowfutures.eu/iknow-description/
Jari Kaivo-oja
Dosentti (Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto), Tutkimusjohtaja (Turun yliopisto)
Intellectual Transit Zone 
Sen enempää perustelematta olen aina pitänyt heikkoja signaaleja puhtaana hömppänä. Ja etenkin sitä projektia, minkä ns. tulevaisuudentutkijat saivat myytyä Tekesille. Mutta onhan Tekes tutkijoiden ja yritysten hyvä asiakas, joka veronmaksajien laskuun ostelee sitä sun tätä.
No, tässä projektissa on varsin selkeä määrittely heikkojen signaalien ja villien korttien osalta. iKnow-projektissa oli mukana eurooppalainen tutkimusryhmä.
Mielelläni lukisin jonkinlaisen tieteellisen perustelun näkökulmallesi tähän asiaan.
Kun on kyse ns. tulevaisuudentutkimuksesta, ei asiaa paranna, vaikka asialla olisi taivaallinen tutkimusryhmä. 41 % pitää eurobarometrin mukaan astrologiaa ja 33% homeopatiaa tieteenä ja astrologiasta ainakin voi väitelläkin. Monet turkulaiset tutulaiset tunnustivat takavuosina uskonsa hömppään. Työkalujen kehittäminen ns. tulevaisuudentutkijoiden tarpeisiin ei ole tutkimusta. Positiivisimmillaan voi sanoa, että tulevaisuudentutkimus on kokoelma konsulttien työkaluja.
Tapasin äskettäin ystäväni, joka on retkahtanut huuhaaseen (hän itsekin kutsuu asiaansa huuhaaksi).
Keskustelen hänen kanssaan mielelläni. On mielenkiintoista kuulla astrologiasta, intiaanikivistä, energiahoidoista ja muusta sellaisesta. Niin kauan kun hän ei väitä niitä tieteeksi. Tiede on jo toinen juttu.
Viimeksi hän väitti Rupert Sheldraken morfisia (morfogeneettisiä) kenttiä tieteellisesti todistetuiksi, jolloin nousin vastarintaan. Sanoin, että voihan olla, että hän kokee kyseisten kenttien vaikutuksen, mutta ei niitä silti ole tieteellisesti todistettu – ei vaikka tohtorismies on niitä tutkinut omissa tutkimuksissaan.
Ei tulevaisuuttakaan voi tieteellisesti todistaa, mutta sitä voi tutkia tieteellisin menetelmin. Joskus tulevaisuuteen määritelty hetki muuttuu nykyhetkeksi ja silloin voidaan nähdä, miten tutkimus piti paikkansa.
Olen itse opiskellut tulevaisuuden tutkimusta vain 15ov:n verran. Konkreettisesti ja johdonmukaisesti käytimme näitä menetelmiä kirjoittaessamme Suomen Strategia -kirjaa. Ja kirjasta tuli hyvä – vaikkakin päättäjien karsastama. MUTTA! Mikäli kirjan esittämät asiat olisi otettu vakavasti silloi 1993 niin ei tarvitsisi enää jauhaa täsmälleen samoista asioista.
No niin. Monet tiedeihmiset kieltävät kokemuksen arvon. Se ei ole mielestäni oikein. Kokemusta ei tietenkään pidä kutsua tieteeksi, mutta ihmisen kokemuksessa ja aavistuksenomaisessa havainnossa saattaa piillä jotakin, joka on merkityksellistä ja johon pitäisi kiinnittää huomiota. Jos aina tukeudutaan vain siihen, mikä on tieteellisesti todistettua niin edetään takapeiliin katsoen ja törmäys on väistämättä edessä jossain kohtaa?
Eikö niin?
Kyllä tutkijat vaikuttavat siihen, millaista tutkimusta tehdään. Eurobarometrin tulokset ovat mitä ne ovat, mutta ne eivät liity mitenkään tähän ennakointijärjestelmään. Kukahan on oikeasti uskonut hömppään Turussa? Sinun omat mielipiteesi ovat usein aika lähellä hömppää, koska et juuri vaivaudu juurikaan perustelemaan niitä (kuten tässäkin tapauksessa). Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä ei heikennä se, että konsultit niitä käyttävät. Sitä voidaan pitää merkkinä metodologisesta käytettävyydestä, mihin yleensä pyritään tieteen alalla.
Olen aina ollut viehtynyt villeistä korteista ja heikoista signaaleista, mutta monesti käytännössä analyysi jää virikkeeksi ja “nice-to-know” tiedoksi. Kävin nyt huvikseni loggautumassa WI-WE Bankiin ja kurkkimassa. Kirjoitit: “…sopii myös tulevaisuusselonteko 2030 -prosessin työkaluksi, koska se sisältää tietojärjestelmänä kaikki relevantit Euroopan unionin ja komission tulevaisuusanalyysit ja ennakointireportit.” Mielelläni kokeilisin eli miten itse soveltaisit tietopankkia nyt kun kotoinen ennakointityö on aika pitkällä? Toinen kysymys on, että miten näet tämän suhteessa muihin vastaaviin eli esimerkiksi verrattuna kotoiseen Trendwiki-ponnistukseen?
Niin, kyllä monissa organisaatioissa hyödynnetään heikkoja signaaleja ja villejä kortteja. Olennainen asia niiden prosessoinnissa on niiden prosessointi ja filtterointi, jota jo Igor Ansoff korosti. Soveltaisin tätä tietokantaa seuraavasti:
1. Filtteroisin tietokannasta Tulevaisuusselonteko 2030:n teemojen (6 teemaa) mukaiset heikot signaalit ja villit kortit.
2. Järjestäisin worshopin teemaryhmittäin, jossa pyytäisin teemojen asiantuntijoita arvioimaan onko heillä mielessään vielä muita relevantteja heikkoja signaaleja ja villejä kortteja.
3. Tekisin yhteenvedon vaiheista 1 ja 2 eli eri teemojan osalta relevanteista villeistä korteista ja niihin kytkeytyvistä heikoista signaaleista.
4. Järjestäisin strategiaworkshopin jossa asiantuntijat voisivat esittää politiikka- tai toimenpidesuunnitemia osaksi tulevaisuusselontekoprosessia.
5. Raportoisin tulokset pääministerille ja projektin johtoryhmälle.
Uskon enemmän ihmisten intuitioon kuin konsulttien kotkotuksiin.