Työelämän tulevaisuus on herättänyt viime aikoina huolta. Keskustelu AiRo teknologioiden –  robotisaation ja digitalisaation – vaikutuksista työhön käy kuumana. Uusia ratkaisumalleja tarvitaan, sillä robotit ovat jo vieneet joitakin työpaikkoja ja kehitys jatkuu siirtyen yhä uusille aloille. On selvää, että vanhoilla malleilla on vaikea jatkaa kohti tulevaisuutta.

Esitämme Work as an Investment –mallia, joka mielestämme voi kehittyä toimivaksi ratkaisuksi työelämän yhä koventuviin haasteisiin.

Professori Richard Florida on tutkimuksissaan osoittanut, että työt, joissa on palvelua ja luovuutta, lisääntyvät, kun taas maatalous- ja teollisuustyöt vähenevät siinä määrin, että niiden tilastoinnilla ei enää ole juurikaan merkitystä. Näin, vaikka sekä maatalous- että teollisuustuotanto on kasvanut määrällisesti voimakkaasti.

Kansainvälisen robotiikkayhdistyksen IFR:n, vastikään uusiin tehtäviin siirtynyt johtaja, Dr. Shinsuke Sakakibara, ennakoi vuonna 2013, että seuraavan viiden vuoden aikana robotit luovat miljoonia ”high quality” työpaikkoja siellä missä niitä hyödynnetään. Kehitys on nähtävillä esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa itse Nobel-palkittu Paul Krugman kiitti robotteja uusista työpaikoista reshoringin muodossa (http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/12/08/rise-of-the-robots/) . Samansuuntainen kehitys on jatkunut Yhdysvalloissa tähän päivään asti ja eri sidosryhmät ovat varsin tyytyväisiä valitusta reshoring-stategiasta.

Aikaikkuna on auki. Robotit ja automaatio luovat ympäri maailmaa uusia työpaikkoja, uusia ja uudenlaisia innovaatioita ja yrityksiä sekä aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ratkoa maailman suuria ongelmia. Mutta aikaikkuna saattaa sulkeutua. Mitä tapahtuu, kun robotit kehittyvät niin hyviksi, että ne voivat tehdä jopa korkeasti koulutettujen, älykkäiden, luovien ja palveluhenkisten ihmisten töitä? Tämä aikaikkunan sulkeutumisen hetki voi olla lähempänä kuin haluamme uskoa.

Monen poliitikon unelmana lienee vieläkin näky tehtaasta, jonne ihmiset vyöryvät töihin viidessä vuorossa. Tämä poliittisten päättäjien ”märkä unelma” ei valitettavasti tule toteutumaan. Ensimmäiset miehittämättömät tehtaat ovat jo toiminnassa. Ilmiö on leviämässä myös palvelualoille. Ensimmäiset hotellit, joissa työvoimana ovat robotit, on jo avattu. Heikot signaalit uudesta kehityksen suunnasta on vastaanotettu ja rekisteröity.

Työn tulevaisuus: pätkätyöntekijästä osaamispääomasijoittajaksi

Mikä siis on työn tulevaisuus? Pätkätyöt, mikrotyöt, joukkoistetut työt, yrittäjyys – kaikkea tarjotaan mahdollisuutena, näistä ehkä yrittäjyys on se varmin vaihtoehto. Tällä hetkellä joukkoistavat työmuodot ovat käytössä, mutta niidenkin tulevaisuus on muuttuva. Esimerkiksi Über, jota pidetään jakamistalouden edelläkävijänä, on jo hankkinut ensimmäisen robottiautonsa (http://www.theguardian.com/technology/2015/may/22/uber-self-driving-car-pittsburgh).

Mutta riittääkö yrittäjyys takaamaan kaikkien ihmisten työllisyyden? Ei ehkä riitä, sillä jokainen ihminen ei ole yrittäjähenkinen ja toisaalta tulevaisuudessakin on yrityksiä, jotka tarvitsevat ihmistyövoimaa.

Kansalaispalkasta puhutaan myös paljon ja Suomessa käynnistynee kokeilu jossain vaiheessa. Mutta ratkaiseeko sekään työmarkkinoidemme ja ihmisten toimeliaisuuden ongelmat? Tuskin – uskallamme väittää. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka edistävät hyvien yritysten ja muiden tahojen menestystä sekä tarjoavat ihmisille järkevän, kannustavan ja sopivasti turvallisen tavan ansaita elantonsa.

Yksi mahdollisuus voisi olla työ investointina tai WaaI, Work as an Investment. WaaI on nykyaikainen, monitahoinen konsepti, jonka tarkoitus on auttaa ihmisiä rakentamaan monimuotoinen ja palkitseva työura sekä yrityksiä löytämään juuri oikeanlainen ja oikeankokoinen työpanos erilaisiin tehtäviin.

WaaI:n keskeinen ajatus on, että ihminen tarjoaa yritykselle työnsä sijoituksena samalla tavalla kuin sijoitetaan yritysten osakkeisiin. Sijoituksen aikana maksetaan osinkoa, jos sijoitus on kannattava ja sijoitusta kannattaa jatkaa. Jos sijoitus ei vaikuta kannattavalta, osaamissijoituksen voi sanoa irti, jolloin yrityksen on maksettava sijoituksesta ”päivän hinta”. WaaI -ajattelu sisältää ajatuksen sekä työntekijän että työnantajan kannustimista.

Uusi tapa ajatella työmarkkinoita

WaaI:lla ei tarkoiteta aikapankkia, jossa kansalaiset vaihtavat työtä keskenään. Se ei ole myöskään joukkoistamisen muoto, vaikka siinä onkin samoja elementtejä.

WaaI on business- ja sijoittaja-ajatteluun pohjautuva uusi tapa ajatella työmarkkinoita. Elina Lepomäki kirjoittaa kolumnissaan: ”… kenen tahansa osaamisesta käydään suoraan tai epäsuoraan rajat ylittävää kauppaa, on töitä tarjolla vain heille, joilla on omassa lajissaan jotain annettavaa ja sille markkinahinta.” WaaI on ihmisen tapa suhtautua työpanokseensa kuin sijoittaja. Työpanoksen voi sijoittaa myös, omien voimavarojen mukaisesti, useampaan yritykseen ja siten rakentaa itselleen ”osakekorin”, jossa oma innostus- ja osaamispääoma tuottaa parhaiten osinkoa ja kasvattaa optimaalisimmin pääomaa.

CV:sta osaamis- ja kyvykkyysportfolioon

Työntekijöille olisi hyödyllistä arvioida omaa osaamistaan suhteessa asiaosaamiseen, asiakasosaamiseen ja strategiseen osaamiseen. Jokaisella yksilöllä on oma osaamisportfolionsa, jonka osalta hän käy kauppaa työmarkkinoilla. Toisaalta jokaisella työntekijöillä on oma lahjakkuusvarantonsa, jota he voivat kehittää koulutuksen ja itsensä kehittämisen kautta. Kun työntekijä menee töihin mihin tahansa organisaatioon, merkitsee mahdollisuutta kehittää osaamisportfoliota monipuolisemmaksi ja lisätä omaa lahjakkuusvarantoaan. Myös työnantaja saa mahdollisuuden kehittää koko yrityksen kokonaisosaamispääomaa. Parhaassa tapauksessa kumpikin osapuoli hyötyy Win-Win-periaatteen pohjalta eli työntekijä voi lisätä oman osaamisportfolion arvoa ja työnantaja saa lisäpanoksen osaamispääomaansa. Myös tekijällä voi olla mahdollisuus useisiin erilaisiin investointisopimuksiin.

Sopimusten ei siis tarvitse rajoittua yhteen organisaatioon, jossa työtä tehdään. Yksityisellä työntekijällä voi olla lukuisia osaamispääomasopimuksia. Tämä edellyttää tietysti sitä, että työnantajan ja työntekijän roolit ovat selkeitä, mitä ne eivät suinkaan aina ole nykyajan työmarkkinoilla.

Myös kouluttajaorganisaatiot voivat olla mukana tässä sopimusmallissa. Esimerkiksi joukkoistamiseen perustuvissa liiketoimintamalleissa syntyy hyvin kirjavia sopimusmalleja työmarkkinoille. Osa näistä sopimusmalleista ei ole erityisen reiluja. Jos työ halutaan nähdä investointina, se edellyttää eräänlaista investointisopimusta, jossa investointiin sitoudutaan aidosti puolin ja toisin. Eittämättä tarvitaan tutkimusta selventämään toimivia sopimusmalleja, joissa työntekijä ja työnantaja voivat vapaasti sopia työntekemisen ehdoista.  Perinteisessä palkkatyömallissa mukana ei ole selkeää ajatusta investointimallista, joka tekee siitä erittäin riskipitoisen sopimusmallin nykyisillä nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Perinteinen palkkatyömalli myös syrjäyttää osan ihmisistä työmarkkinoilta, jos he eivät ole valmiita perustamaan omaa yritystä.

Eräs hyödyllinen malli hahmottaa osaamisportfoliota on John Hollandin kehittämä RISASEC persoonallisuusmalli. Tämän mallin mukaan ihmiset voidaan suuntautumiseltaan luokitella realistisiin (Realistic), tutkiviin (Investigative), taiteellisiin (Artistic), sosiaalisiin (Social), yritteliäisiin (Enterprising) ja tavanomaisiin (Conventional).  Tämä malli on osoittautunut hyödylliseksi ja tieteelliseltä pohjalta luotettavaksi malliksi mm. urasuunnittelun kannalta. Kun työ nähdään investointina, olisi tämän WAAI-mallin hyvä auttaa ihmisiä urasuunnittelussa ja tuettava ihmisten luontaisia persoonallisuuspiirteitä ja lahjakkuutta.

Kuvassa 1 on esitetty integroitu WAAI-malli, jonka keskeiset elementit ovat: (1) osaamispääomaluokittelu asia-, asiakas- ja strategiaosaamiseen, (2) ihmisten persoonallisuus- ja lahjakkuussuuntautumisluokittelu Hollandin RIASEC-mallin pohjalta ja (3) organisaatioiden ja yritysten osaamistarveanalyysi, joka tulisi olla selkeässä yhteydessä yritysten tarvitsemaan asiaosaamiseen, asiakasosaamiseen ja strategiseen osaamiseen.

Integroitu WaaI-malli.

Kuva 1. Integroitu WaaI-malli.

Tämän tyyppinen integroitu WaaI-malli voisi olla hyödyllinen myös silloin kun halutaan kehittää toimivaa paikallisen sopimisen järjestelmää Suomessa. Tämä malli auttaisi myös koulutusta tarjoavia tahoja suuntautumaan oikeanlaista asiaosaamista, asiakasosaamista ja strategista osaamista tuottavaan toimintaan. Suomessa eräs keskeinen haaste on muodostaa oikea kuva tulevaisuuden osaamispääomasta tulevaisuuden työmarkkinoilla. Myös kansallisen lahjakkuusvarannon oikeanlainen täsmäkoulutus ei ole mitenkään helppo asia toteuttaa. Integroitu WaaI-malli ja siihen liitetty WaaI -sopimusjärjestelmä voisi olla toimiva ja realistinen toimintamalli näiden eri haasteiden osalta.  Se, että Hollandin RIASEC-malli on osoittautunut käyttökelpoiseksi ihmisten persoonallisen urasuunnittelun tarpeisiin, vahvistaa tämän mallin kokonaistoimivuutta käytännön työelämän tarpeisiin.

Digitaaliset sovellukset WaaI:n työkaluina

Suomessa voisimme kehittää helposti uusia älykkäitä digitaalisia sovellutuksia, joiden avulla voisimme parantaa yritysten ja työntekijöiden osaamispääomien kohtaantoa nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Työ investointina-malli voisi olla nykyistä realistisempi tapa toimia muuttuneessa työmarkkinatilanteessa. Digitaalisesti toimiva paikallisen älykkään sopimisen malli voisi olla riittävän kunnianhimoinen malli tulevaisuuden työmarkkinoiden kehittämiselle.

Work as an Investment on sosiaalinen innovaatio,
josta kaikki osapuolet voivat hyötyä isosti.

WaaI on sosiaalinen innovaatio, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä isosti. Kaikkien keksintöjen tapaan myös WaaI vaatii kehittämistä ja pilotointia. Nyt ihmisiltä, yrityksiltä ja työmarkkinoilta toivotaan joustavuutta, kokeilukulttuuria ja rohkeutta tehdä uudesta ideasta toimiva ja eri toimialoille, yrityksille ja työntekijöille soveltuva malli.

Helsingissä 30.1.2016

Cristina Andersson ja Jari Kaivo-oja

Osa 2: WaaI – Työelämän uusi käyttöliittymä

Työelämän tulevaisuudesta käydään nyt aktiivista keskustelua eri puolilla maailmaa, ks mm:

http://www.forbes.com/sites/jacobmorgan/2015/04/13/three-scenarios-for-the-future-of-work/#7245b8785ed0, http://content.time.com/time/specials/packages/article/0,28804,1898024_1898023,00.html, https://www.gov.uk/government/publications/jobs-and-skills-in-2030). Monet teknologiset muutokset kuten digitalisaatio (http://www.eurofound.europa.eu/observatories/eurwork/articles/working-conditions-labour-market/germany-effects-of-digitalisation-on-the-labour-market-and-working-conditions, http://monthlyreview.org/2015/01/01/icapitalism-and-the-cybertariat/), robotisaatio (http://www.technologyreview.com/featuredstory/538401/who-will-own-the-robots/) ja työn virtuaalistuminen (http://www.cost.eu/COST_Actions/isch/IS1202) muuttavat työelää yrityksissä ja organisaatioissa. Myös uusin Davosin uusin talousraportti nostaa neljännen teollisen vallankumouksen haasteeksi maailman taloudelle ja työmarkkinoille. (http://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-fourth-industrial-revolution-what-it-means-and-how-to-respond).  Pelkillä kosmeettisilla muutoksilla emme tule selviytymään työmarkkinoiden murroksesta.

Lisätietoja:

Bridgstock, R. (2009) The graduate attributes we’ve overlooked: enhancing graduate

employability through career management skills. Higher Education Research & Development

28(1), 31–44.

Eby, L., Butts, M., & Lockwood, A. (2003) Predictors of success in the era of the boundaryless

career. Journal of Organizational Behavior, 24(6), 689–708.

Foray, D., & Lundvall, B. (1996). The knowledge-based economy: From the economics of

knowledge to the learning economy. In Employment and growth in the knowledge-based

economy. Paris: Organisation for Economic Co-operation and Development.

Harvey, L. (2001) Defining and measuring employability. Quality in Higher Education, 7(2),

97–109.

Holland, J. L. (1997). Making vocational choices: A theory of vocational personalities and work environments (3rd ed.). Odessa, FL: Psychological Assessment Resources.

Jones, C., & deFillippi, R.J. (1996). Back to the future in film: Combining industry and selfknowledge

to meet the career challenges of the twenty-first century. Academy of Management Executive, 10(4), 89–103.

Mind Tools (2016) Holland’s Codes. Shaping a Career That Suits Your Personality https://www.mindtools.com/pages/article/newCDV_98.htm

Smart, J. C. (2010) Differential patterns of change and stability in student learning outcomes in Holland’s academic environments: The role of environmental consistency. Research in Higher Education, 51, 468-482.

Smart, J. C., Feldman, K. A., & Ethington, C. A. (2006) Holland’s Theory and Patterns of College Success, Commissioned Report for the National Symposium on Postsecondary student success: Spearheading a dialog on student success, National Postsecondary Educational Cooperative.

Smart, J. C., Feldman, K. A., & Ethington, C. A. (2000) Academic disciplines: Holland’s theory and the study of college students and faculty. Nashville, TN: Vanderbilt University Press.

Smart, J. C., & McLaughlin, G. W. (1974) Variations in goal priorities of academic departments: A test of Holland’s theory. Research in Higher Education, 2, 377-390.

Tracey, T. J. (2008) Adherence to RIASEC structure as a key decision construct. Journal of Counseling Psychology, 55, 146–157.

ISCH COST Action IS1202. Dynamics of Virtual Work. Verkkosivut: http://www.cost.eu/COST_Actions/isch/IS1202

Morgan, Jacob (2015) Three Scenarios for The Future Of Work. Forbes 13.4.2015. Verkkosivut: http://www.forbes.com/sites/jacobmorgan/2015/04/13/three-scenarios-for-the-future-of-work/#7245b8785ed0

Time (2016) The New Work Order. The Way We’ll Work. Verkkosivut: http://content.time.com/time/specials/packages/article/0,28804,1898024_1898023,00.html

UK Commission for Employment and Skills (2014) The future of work: jobs and skills in 2030. UK https://www.gov.uk/government/publications/jobs-and-skills-in-2030

Monipaikkatyö vai muuttoauto, Outi Lammin blogi 22.1.2016 http://www.outilammi.fi/blogi/2016/01/monipaikkatyo-vai-muuttoauto/

Suomella yllättävän hyvät aseet robottien vallankumoukseen, Yle 24.1.2016  http://yle.fi/uutiset/suomella_yllattavan_hyvat_aseet_robottien_vallankumoukseen__koulutus_puree_tahankin/8620829

Suomen AiRo Strategia https://intellectualtransitzone.wordpress.com/2015/02/06/suomen-airo-strategia/

Suomi tarvitsee robotisaatiostrategian http://www.activityblog.fi/2014/11/vierasblogaus-suomi-tarvitsee-robottistrategian/