Home » Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus » Jättäkää minut rauhaan, tiedän mitä teen!

Jättäkää minut rauhaan, tiedän mitä teen!

Johtamisen ja kehittämistoiminnan yhteydessä on aika tyypillistä todeta, että ne muut eivät ymmärrä. Ne muut tekevät virheitä. Ne muut eivät ymmärrä mitään. Ne alaiset ja naapurit ovat niitä, jotka tekevät aina virheitä ja missaavat upeat menestysprojektit. Tyypillistä on, että tällaiset johtajat olettavat, että juuri heille tulisi luoda ihanteelliset olosuhteet onnistua. Johtaminen on kuitenkin annettu tietyille henkilöille ja heidät on määrätty esimiesasemaan ja rooliin. Tällöin henkilö on ottanut enemmän vastuuta kuin keskivertotyöntelijä. Johtavassa asemassa oleva henkilö on ottanut vastuulleen muidenkin kuin oman onnistumisen organisoinnin. Esihenkilö, mies tai nainen, on ensisijaisesti parantamassa tilannetta organisaatiossa.

Robert Bolton on osuvasti todennut, että niin kauan kuin ihminen johtaa huonosti itseään, hän johtaa huonosti myös muita. Ei ole siis ihme, miksi itsensä johtamisesta on tullut johtamisen mantra, jota toistetaan eri seminaareissa ja johtamisvalmennuksissa. Voisi luulla, että itsensä johtaminen tapahtuu automaattisesti. Niin ei kuitenkaan ole. Monet asiat estävät ihmisiä johtamasta itseään.

Usein ihmistä, joka johtaa itseään, voidaan pitää poikkeavana ja hankalana. Itsensä johtamiselle ei välttämättä anneta riittävästi tilaa, koska organisaatiolla on omat sääntönsä. Mitä byrokraattisempi ja siiloutuneempi organisaatio on, sitä enemmän on kaikenlaisia sääntöjä, joita työntekijöiden oletetaan noudattavan. Jopa väärästä kravattimallista voi tulla ongelma sääntöorientoituneessa organisaatiossa. Tällaisessa organisaatiossa on aika turhaa kuvitella ihmisten johtavan itseään. Säännöt ohjaavat ihmisiä, eivät ihmiset itseään. Säännöt voivat siis olla jyrkässä ristiriidassa yksilöiden itsensä johtamisen kanssa. Tästä huolimatta jokainen yksilö, joka haluaa olla tehokas vuorovaikutuksessaan, sosiaalisissa tilanteissa ja yhteistyössä, joutuu ottamaan vastuun omasta käyttäytymisestään. Menestyjät ovat usein sääntöjen kyseenalaistajia ja niiden rikkojia.

Kukaan ulkopuolinen asiantuntija tuskin kykenee kertomaan tarkalleen, mikä olisi oikea käyttäytymiskoodi eri tilanteissa, joissa kommunikaatio on monimutkaista ja usein tulkinnanvaraista. Tieto itsestä on terveen minäkuvan perusta. Jos yksilö uskoo, että joku muu taho tietää paremmin hänen itsensä ja hänen omat ajatuksensa, yksilö ei voi johtaa itseään. Silloin hän ei voi myöskään johtaa muita. Epävarmuus omasta itsestään voi murentaa sekä itsensä että muiden johtamisen organisaatioissa.

Jokaisen ihmisen minäkuva on jonkin verran harhainen. Ympäristö (ne muut) voi nähdä asiat erilailla kuin yksilöt. Tällaisessa tilanteessa yksilön kykyä johtaa itseään mitataan. Ympäristön sosiaaliset paineet voivat estää yksilöitä itsensä johtamisessa. Yleensä johtaminen vaatii muutakin kuin ns. kyllä –asennetta ja kivuutta. Johtamisen tulisi olla joustavaa ja säädeltävissä olevaa, koska ihmiset ovat erilaisia. Jotkut vaativat kontrollia ja ohjausta. Jotkut ovat hyviä suunnittelijoita, jotkut taas ovat hyviä asioiden käynnistäjiä. Jotkut ovat innostajia – jotkut taas rakentavat organisaatiota ja sen prosesseja.

Jotkut taas ovat itseohjautuvia ja eivät halua liikaa ulkopuolisia ohjeita. Kimi Räikkösen jo nyt legendaarinen kommentti Abu Dhabin voittoisassa F1-formulakisassa oli paljon kuvaava ja hyvin osuva. Kimi osoitti boheemia itsensä johtamisen taitoa todetessaan: ”Jättäkää minut rauhaan, tiedän mitä teen.” Oli varsin mielenkiintoista seurata eri sidosryhmien reaktioita tähän kommenttiin. Osa oli selvästi kauhuissaan, osa oli ihastuneita Kimin rohkeudesta tiukassa kilpailutilanteessa. Se on ainakin selvää, että Kimi ei ainakaan alkanut syyttelemään muita tai delegoimaan vastuita toisille. F1-talleista löytyy lukuisia esimerkkejä myös tällaisista kuskeista, jotka ovat aina siirtämässä syyt epäonnistumisista muille.

Jos Kimi Räikkönen olisi sen sijaan sanonut ”Apua, en tiedä mitä olen tekemässä”, voisimme varmaan todeta Kimin olevan kykenemätön F1 -kisoihin. Johtajan ja ihmisen uskottavuus voi mennä helposti, jos hän on epävarma ja kertoo epävarmuudestaan julkisesti muille. Kun organisaatioita johdetaan voittoisasti, on tärkeää kiinnittää huomiota asenteisiin ja organisaation sisäisiin kommunikaatiomalleihin.

Johtaja voi vaikuttaa omilla asenteillaan ja toimintamalleilla organisaation vision ja strategian toteutumiseen. Jos johtaja tulee aamulla masentuneena ja epävarmana kahvipöytään, sillä on selkeä vaikutuksensa organisaation sisäiseen ilmapiiriin. Voimme miettiä, onko sellainen johtaja kykenevä ohjaamaan organisaatiotaan voittoisaan strategian toteuttamiseen ja kohti visiotaan?

On hyvä palauttaa mieleen Heinrich Heinen viisaus: Meissä itsessämme on kohtalomme tähdet. Kimi Räikkönen osasi löytää omat sanat tämän ajatuksen kuvaamiseen.

Jari Kaivo-oja

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: