Home » Tulevaisuuden työelämä

Category Archives: Tulevaisuuden työelämä

Mitä Guggenheimin tilalle?

Guggenheimia ei tule, se näyttäisi nyt olevan selvää. Mutta paikka, jonne Guggenheimia ehdotettiin ansaitsee ilman muuta arvokkaaseen ympäristöön sopivan rakennuksen, joka palvelee laajasti taiteesta kiinnostunutta yleisöä ja lisää samalla Helsingin ja koko Suomen kiinnostavuutta matkailukohteena.

Ehdotan, että etelärannan tontille rakennetaan keinoälymuseo.

Keinoäly on valtava muutostrendi, joka jo parhaillaan mullistaa tapojamme elää, tehdä työtä ja rakentaa yhteistä kulttuuria ja sivistystä pohjaksi jälkipolville. Keinoäly roboteissa tarjoaa mahdollisuuden tehdä maapallon hyväksi tekoja, joista olemme ennen vain haaveilleet. Keinoäly ja robotit luovat ihmisille hyvinvointia monin eri tavoin, ei vähiten paremman terveydenhoidon osalta. Keinoäly rakentaa uudenlaisia muotoja kommunikointiin ihmisten ja robottien kesken.

Keinoäly luo uutta taidetta. Robottiviikolla näimme ihmisen tanssivan robotin kanssa. Keinoäly on tehnyt leffatrailerin, maalauksia. Keinoäly luo koreografioita tanssijoiden kanssa.

Suomen uudessa keinoälymuseossa keinoäly voitaisiin kokea monella eri tavalla. Esimerkiksi:

Robotit tanssivat keinoälyn luomia tansseja yksin, ryhmissä ja ihmisten kanssa.
Keinoälyn säveltämää musiikkia voidaan esittää ihmisten tai virtuaalimuusikkojen toimesta. Museon konserttisalissa voisi olla esimerkiksi keinoälysäveltäjä, joka säveltää aina uuden teoksen yleisön mielialojen mukaan. Keinoälyn kirjoittama kirjallisuus, teatteri, elokuva ja muut taidemuodot olisivat tietysti esillä.
Robotit tekevät maalauksia ja piirroksia kävijöistä.
Robotit voivat olla sekä taiteilijoita että taiteen kohteita. Museosta voisi ostaa designrobotin kotiin taide- tai käyttöesineeksi.
Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan tehdä yhteistyöprojekteja esimerkiksi Guggenheimin kanssa. Laajennetun todellisuuden avulla vierailija voi kiertää museota vaikkapa suosikkitaiteilijansa kanssa.
Keinoälyn luoma design tietysti vahvasti läsnä, huonekalut, taideesineet, kudonnaiset jne.
Museossa voi olla keinoälypalveluita, jotka tietysti ovat käytössä myös virtuaalisesti. Keinoäly voi tehdä esimerkiksi elämänkertoja – museossa voisi sijaita elämänkertojen kirjasto “We live forever”.

Arkkitehtuuri ja rakennussuunnitelma tilattaisiin tietysti keinoälyltä ja itse rakennustyössä käytetään mahdollisimman paljon robotteja.

Ideoita riittää, keinoälymuseon toteutuksessa ei ole kuin mielikuvitus rajana. Ennen kaikkea keinoälymuseo olisi suuri mahdollisuus luoda uutta työtä ja taidetta Suomeen ja nostaa Suomi maailman keinoälykehityksen keskipisteeksi.

Keinoälyjä ja robotteja on esillä mm. Japanissa ja Dubaissa eikä varmasti mene kauaakaan, että joku toteuttaa täydellisen keinoälymuseon. Tehkäämme se siis ensin.

Kun robotit tekevät yhä suuremman osan ihmisten työstä, ihmisen tehtäväksi jää luovuus, muotoilu ja uudet jännittävät konseptit. Keinoälymuseossa ihmisen luovuus pääsee valloilleen ja löytää uuden kanavan toteuttamiselleen.

Helsingissä 1.12.2016

Cristina Andersson

Työelämän uusi käyttöliittymä: Work as an Investment

Avasimme Work as an Investment, työ sijoituksena, -ajattelua edellisessä blogissamme. Tässä kirjoituksessa tutustumme lähemmin mallin perusperiaatteisiin.

Työelämä kaipaa muutosta. Robotit vievät nykyisistä töistä suuren osan, jopa kokonaisia arvoketjuja voidaan robotisoida. Robotisointia ei voida pysäyttää, vaan kaikki, mikä voidaan hoitaa roboteilla, tullaan robotisoimaan.

Robotisaatio on digitalisaation mahdollistama aalto, joka tuo ulottaa digitaalisen maailman fyysiseen maailmaan ja tuo keskuuteemme uuden toimijan, robotin. Tulevaisuuden robotit ovat nimittäin itsenäisiä. Ne voivat toimia internetistä, ihmisistä ja infrastruktuureista riippumattomina autonomisina toimijoina.

Ihmisen rooli muuttuu robotisaation myötä. Kuten BohoBusiness –kirjassa tuomme esille, on ihmisen työn tulevaisuus luovuudessa, palvelussa ja inhimillisessä välittämisessä. Samoilla linjoilla kanssamme on prof. Richard Florida, joka on asian myös tutkimuksissaan selvittänyt.

Robotit lisäävät hyvinvointia. Niiden avulla voidaan ratkaista esimerkiksi SoTe –sektorin vaikeimmat haasteet sekä parantaa merkittävästi liikenteen turvallisuutta. Mutta työelämän ja työmarkkinoiden on muututtava radikaalisti, jos haluamme selvitä robovallankumouksesta voittajina. Työ ei lopu, vaikka nykyisenlaiset työpaikat katoavat. Työn tekemisen tavat muuttuvat huomattavasti.

Work as an Investment palauttaa työn tekemisen kunnian ja nostaa osaavan ihmisen uudestaan jalustalle. WaaI mallissa ihminen rakentaa itselleen sopivan töiden kokonaisuuden, portfolion ja hallinnoi sitä jatkuvasti omia ja sopimusyritysten tarpeita arvioiden.

Myös yritysten on panostettava liiketoimintansa kehittämiseen. Sijoittajatyöntekijät asettavat kovia vaatimuksia yrityksille, joihin työpanoksensa investoivat. Heikot arvot, tehottomat prosessit tai vääränlainen johtaminen voi nopeastikin johtaa sijoituksen poisvetoon.

Powerpointissa tarkastelemme WaaI:n keskeisiä periaatteita.

Work as an investment from Cristina Andersson

Work as an Investment – uusi ratkaisu digitalisoituvaan työelämään.

Työelämän tulevaisuus on herättänyt viime aikoina huolta. Keskustelu AiRo teknologioiden – robotisaation ja digitalisaation – vaikutuksista työhön käy kuumana. Uusia ratkaisumalleja tarvitaan, sillä robotit ovat jo vieneet joitakin työpaikkoja ja kehitys jatkuu siirtyen yhä uusille aloille. On selvää, että vanhoilla malleilla on vaikea jatkaa kohti tulevaisuutta.

Esitämme Work as an Investment –mallia, joka mielestämme voi kehittyä toimivaksi ratkaisuksi työelämän yhä koventuviin haasteisiin.

Professori Richard Florida on tutkimuksissaan osoittanut, että työt, joissa on palvelua ja luovuutta, lisääntyvät, kun taas maatalous- ja teollisuustyöt vähenevät siinä määrin, että niiden tilastoinnilla ei enää ole juurikaan merkitystä. Näin, vaikka sekä maatalous- että teollisuustuotanto on kasvanut määrällisesti voimakkaasti.

Kansainvälisen robotiikkayhdistyksen IFR:n, vastikään uusiin tehtäviin siirtynyt johtaja, Dr. Shinsuke Sakakibara, ennakoi vuonna 2013, että seuraavan viiden vuoden aikana robotit luovat miljoonia ”high quality” työpaikkoja siellä missä niitä hyödynnetään. Kehitys on nähtävillä esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa itse Nobel-palkittu Paul Krugman kiitti robotteja uusista työpaikoista reshoringin muodossa (http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/12/08/rise-of-the-robots/) . Samansuuntainen kehitys on jatkunut Yhdysvalloissa tähän päivään asti ja eri sidosryhmät ovat varsin tyytyväisiä valitusta reshoring-stategiasta.

Aikaikkuna on auki. Robotit ja automaatio luovat ympäri maailmaa uusia työpaikkoja, uusia ja uudenlaisia innovaatioita ja yrityksiä sekä aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ratkoa maailman suuria ongelmia. Mutta aikaikkuna saattaa sulkeutua. Mitä tapahtuu, kun robotit kehittyvät niin hyviksi, että ne voivat tehdä jopa korkeasti koulutettujen, älykkäiden, luovien ja palveluhenkisten ihmisten töitä? Tämä aikaikkunan sulkeutumisen hetki voi olla lähempänä kuin haluamme uskoa.

Monen poliitikon unelmana lienee vieläkin näky tehtaasta, jonne ihmiset vyöryvät töihin viidessä vuorossa. Tämä poliittisten päättäjien ”märkä unelma” ei valitettavasti tule toteutumaan. Ensimmäiset miehittämättömät tehtaat ovat jo toiminnassa. Ilmiö on leviämässä myös palvelualoille. Ensimmäiset hotellit, joissa työvoimana ovat robotit, on jo avattu. Heikot signaalit uudesta kehityksen suunnasta on vastaanotettu ja rekisteröity.

Työn tulevaisuus: pätkätyöntekijästä osaamispääomasijoittajaksi

Mikä siis on työn tulevaisuus? Pätkätyöt, mikrotyöt, joukkoistetut työt, yrittäjyys – kaikkea tarjotaan mahdollisuutena, näistä ehkä yrittäjyys on se varmin vaihtoehto. Tällä hetkellä joukkoistavat työmuodot ovat käytössä, mutta niidenkin tulevaisuus on muuttuva. Esimerkiksi Über, jota pidetään jakamistalouden edelläkävijänä, on jo hankkinut ensimmäisen robottiautonsa (http://www.theguardian.com/technology/2015/may/22/uber-self-driving-car-pittsburgh).

Mutta riittääkö yrittäjyys takaamaan kaikkien ihmisten työllisyyden? Ei ehkä riitä, sillä jokainen ihminen ei ole yrittäjähenkinen ja toisaalta tulevaisuudessakin on yrityksiä, jotka tarvitsevat ihmistyövoimaa.

Kansalaispalkasta puhutaan myös paljon ja Suomessa käynnistynee kokeilu jossain vaiheessa. Mutta ratkaiseeko sekään työmarkkinoidemme ja ihmisten toimeliaisuuden ongelmat? Tuskin – uskallamme väittää. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka edistävät hyvien yritysten ja muiden tahojen menestystä sekä tarjoavat ihmisille järkevän, kannustavan ja sopivasti turvallisen tavan ansaita elantonsa.

Yksi mahdollisuus voisi olla työ investointina tai WaaI, Work as an Investment. WaaI on nykyaikainen, monitahoinen konsepti, jonka tarkoitus on auttaa ihmisiä rakentamaan monimuotoinen ja palkitseva työura sekä yrityksiä löytämään juuri oikeanlainen ja oikeankokoinen työpanos erilaisiin tehtäviin.

WaaI:n keskeinen ajatus on, että ihminen tarjoaa yritykselle työnsä sijoituksena samalla tavalla kuin sijoitetaan yritysten osakkeisiin. Sijoituksen aikana maksetaan osinkoa, jos sijoitus on kannattava ja sijoitusta kannattaa jatkaa. Jos sijoitus ei vaikuta kannattavalta, osaamissijoituksen voi sanoa irti, jolloin yrityksen on maksettava sijoituksesta ”päivän hinta”. WaaI -ajattelu sisältää ajatuksen sekä työntekijän että työnantajan kannustimista.

Uusi tapa ajatella työmarkkinoita

WaaI:lla ei tarkoiteta aikapankkia, jossa kansalaiset vaihtavat työtä keskenään. Se ei ole myöskään joukkoistamisen muoto, vaikka siinä onkin samoja elementtejä.

WaaI on business- ja sijoittaja-ajatteluun pohjautuva uusi tapa ajatella työmarkkinoita. Elina Lepomäki kirjoittaa kolumnissaan: ”… kenen tahansa osaamisesta käydään suoraan tai epäsuoraan rajat ylittävää kauppaa, on töitä tarjolla vain heille, joilla on omassa lajissaan jotain annettavaa ja sille markkinahinta.” WaaI on ihmisen tapa suhtautua työpanokseensa kuin sijoittaja. Työpanoksen voi sijoittaa myös, omien voimavarojen mukaisesti, useampaan yritykseen ja siten rakentaa itselleen ”osakekorin”, jossa oma innostus- ja osaamispääoma tuottaa parhaiten osinkoa ja kasvattaa optimaalisimmin pääomaa.

CV:sta osaamis- ja kyvykkyysportfolioon

Työntekijöille olisi hyödyllistä arvioida omaa osaamistaan suhteessa asiaosaamiseen, asiakasosaamiseen ja strategiseen osaamiseen. Jokaisella yksilöllä on oma osaamisportfolionsa, jonka osalta hän käy kauppaa työmarkkinoilla. Toisaalta jokaisella työntekijöillä on oma lahjakkuusvarantonsa, jota he voivat kehittää koulutuksen ja itsensä kehittämisen kautta. Kun työntekijä menee töihin mihin tahansa organisaatioon, merkitsee mahdollisuutta kehittää osaamisportfoliota monipuolisemmaksi ja lisätä omaa lahjakkuusvarantoaan. Myös työnantaja saa mahdollisuuden kehittää koko yrityksen kokonaisosaamispääomaa. Parhaassa tapauksessa kumpikin osapuoli hyötyy Win-Win-periaatteen pohjalta eli työntekijä voi lisätä oman osaamisportfolion arvoa ja työnantaja saa lisäpanoksen osaamispääomaansa. Myös tekijällä voi olla mahdollisuus useisiin erilaisiin investointisopimuksiin.

Sopimusten ei siis tarvitse rajoittua yhteen organisaatioon, jossa työtä tehdään. Yksityisellä työntekijällä voi olla lukuisia osaamispääomasopimuksia. Tämä edellyttää tietysti sitä, että työnantajan ja työntekijän roolit ovat selkeitä, mitä ne eivät suinkaan aina ole nykyajan työmarkkinoilla.

Myös kouluttajaorganisaatiot voivat olla mukana tässä sopimusmallissa. Esimerkiksi joukkoistamiseen perustuvissa liiketoimintamalleissa syntyy hyvin kirjavia sopimusmalleja työmarkkinoille. Osa näistä sopimusmalleista ei ole erityisen reiluja. Jos työ halutaan nähdä investointina, se edellyttää eräänlaista investointisopimusta, jossa investointiin sitoudutaan aidosti puolin ja toisin. Eittämättä tarvitaan tutkimusta selventämään toimivia sopimusmalleja, joissa työntekijä ja työnantaja voivat vapaasti sopia työntekemisen ehdoista. Perinteisessä palkkatyömallissa mukana ei ole selkeää ajatusta investointimallista, joka tekee siitä erittäin riskipitoisen sopimusmallin nykyisillä nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Perinteinen palkkatyömalli myös syrjäyttää osan ihmisistä työmarkkinoilta, jos he eivät ole valmiita perustamaan omaa yritystä.

Eräs hyödyllinen malli hahmottaa osaamisportfoliota on John Hollandin kehittämä RISASEC persoonallisuusmalli. Tämän mallin mukaan ihmiset voidaan suuntautumiseltaan luokitella realistisiin (Realistic), tutkiviin (Investigative), taiteellisiin (Artistic), sosiaalisiin (Social), yritteliäisiin (Enterprising) ja tavanomaisiin (Conventional). Tämä malli on osoittautunut hyödylliseksi ja tieteelliseltä pohjalta luotettavaksi malliksi mm. urasuunnittelun kannalta. Kun työ nähdään investointina, olisi tämän WAAI-mallin hyvä auttaa ihmisiä urasuunnittelussa ja tuettava ihmisten luontaisia persoonallisuuspiirteitä ja lahjakkuutta.

Kuvassa 1 on esitetty integroitu WAAI-malli, jonka keskeiset elementit ovat: (1) osaamispääomaluokittelu asia-, asiakas- ja strategiaosaamiseen, (2) ihmisten persoonallisuus- ja lahjakkuussuuntautumisluokittelu Hollandin RIASEC-mallin pohjalta ja (3) organisaatioiden ja yritysten osaamistarveanalyysi, joka tulisi olla selkeässä yhteydessä yritysten tarvitsemaan asiaosaamiseen, asiakasosaamiseen ja strategiseen osaamiseen.

Integroitu WaaI-malli.

Kuva 1. Integroitu WaaI-malli.

Tämän tyyppinen integroitu WaaI-malli voisi olla hyödyllinen myös silloin kun halutaan kehittää toimivaa paikallisen sopimisen järjestelmää Suomessa. Tämä malli auttaisi myös koulutusta tarjoavia tahoja suuntautumaan oikeanlaista asiaosaamista, asiakasosaamista ja strategista osaamista tuottavaan toimintaan. Suomessa eräs keskeinen haaste on muodostaa oikea kuva tulevaisuuden osaamispääomasta tulevaisuuden työmarkkinoilla. Myös kansallisen lahjakkuusvarannon oikeanlainen täsmäkoulutus ei ole mitenkään helppo asia toteuttaa. Integroitu WaaI-malli ja siihen liitetty WaaI -sopimusjärjestelmä voisi olla toimiva ja realistinen toimintamalli näiden eri haasteiden osalta. Se, että Hollandin RIASEC-malli on osoittautunut käyttökelpoiseksi ihmisten persoonallisen urasuunnittelun tarpeisiin, vahvistaa tämän mallin kokonaistoimivuutta käytännön työelämän tarpeisiin.

Digitaaliset sovellukset WaaI:n työkaluina

Suomessa voisimme kehittää helposti uusia älykkäitä digitaalisia sovellutuksia, joiden avulla voisimme parantaa yritysten ja työntekijöiden osaamispääomien kohtaantoa nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Työ investointina-malli voisi olla nykyistä realistisempi tapa toimia muuttuneessa työmarkkinatilanteessa. Digitaalisesti toimiva paikallisen älykkään sopimisen malli voisi olla riittävän kunnianhimoinen malli tulevaisuuden työmarkkinoiden kehittämiselle.

Work as an Investment on sosiaalinen innovaatio,
josta kaikki osapuolet voivat hyötyä isosti.

WaaI on sosiaalinen innovaatio, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä isosti. Kaikkien keksintöjen tapaan myös WaaI vaatii kehittämistä ja pilotointia. Nyt ihmisiltä, yrityksiltä ja työmarkkinoilta toivotaan joustavuutta, kokeilukulttuuria ja rohkeutta tehdä uudesta ideasta toimiva ja eri toimialoille, yrityksille ja työntekijöille soveltuva malli.

Helsingissä 30.1.2016

Cristina Andersson ja Jari Kaivo-oja

Osa 2: WaaI – Työelämän uusi käyttöliittymä

Työelämän tulevaisuudesta käydään nyt aktiivista keskustelua eri puolilla maailmaa, ks mm:

http://www.forbes.com/sites/jacobmorgan/2015/04/13/three-scenarios-for-the-future-of-work/#7245b8785ed0, http://content.time.com/time/specials/packages/article/0,28804,1898024_1898023,00.html, https://www.gov.uk/government/publications/jobs-and-skills-in-2030). Monet teknologiset muutokset kuten digitalisaatio (http://www.eurofound.europa.eu/observatories/eurwork/articles/working-conditions-labour-market/germany-effects-of-digitalisation-on-the-labour-market-and-working-conditions, http://monthlyreview.org/2015/01/01/icapitalism-and-the-cybertariat/), robotisaatio (http://www.technologyreview.com/featuredstory/538401/who-will-own-the-robots/) ja työn virtuaalistuminen (http://www.cost.eu/COST_Actions/isch/IS1202) muuttavat työelää yrityksissä ja organisaatioissa. Myös uusin Davosin uusin talousraportti nostaa neljännen teollisen vallankumouksen haasteeksi maailman taloudelle ja työmarkkinoille. (http://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-fourth-industrial-revolution-what-it-means-and-how-to-respond). Pelkillä kosmeettisilla muutoksilla emme tule selviytymään työmarkkinoiden murroksesta.

Lisätietoja:

Bridgstock, R. (2009) The graduate attributes we’ve overlooked: enhancing graduate

employability through career management skills. Higher Education Research & Development

28(1), 31–44.

Eby, L., Butts, M., & Lockwood, A. (2003) Predictors of success in the era of the boundaryless

career. Journal of Organizational Behavior, 24(6), 689–708.

Foray, D., & Lundvall, B. (1996). The knowledge-based economy: From the economics of

knowledge to the learning economy. In Employment and growth in the knowledge-based

economy. Paris: Organisation for Economic Co-operation and Development.

Harvey, L. (2001) Defining and measuring employability. Quality in Higher Education, 7(2),

97–109.

Holland, J. L. (1997). Making vocational choices: A theory of vocational personalities and work environments (3rd ed.). Odessa, FL: Psychological Assessment Resources.

Jones, C., & deFillippi, R.J. (1996). Back to the future in film: Combining industry and selfknowledge

to meet the career challenges of the twenty-first century. Academy of Management Executive, 10(4), 89–103.

Mind Tools (2016) Holland’s Codes. Shaping a Career That Suits Your Personality https://www.mindtools.com/pages/article/newCDV_98.htm

Smart, J. C. (2010) Differential patterns of change and stability in student learning outcomes in Holland’s academic environments: The role of environmental consistency. Research in Higher Education, 51, 468-482.

Smart, J. C., Feldman, K. A., & Ethington, C. A. (2006) Holland’s Theory and Patterns of College Success, Commissioned Report for the National Symposium on Postsecondary student success: Spearheading a dialog on student success, National Postsecondary Educational Cooperative.

Smart, J. C., Feldman, K. A., & Ethington, C. A. (2000) Academic disciplines: Holland’s theory and the study of college students and faculty. Nashville, TN: Vanderbilt University Press.

Smart, J. C., & McLaughlin, G. W. (1974) Variations in goal priorities of academic departments: A test of Holland’s theory. Research in Higher Education, 2, 377-390.

Tracey, T. J. (2008) Adherence to RIASEC structure as a key decision construct. Journal of Counseling Psychology, 55, 146–157.

ISCH COST Action IS1202. Dynamics of Virtual Work. Verkkosivut: http://www.cost.eu/COST_Actions/isch/IS1202

Morgan, Jacob (2015) Three Scenarios for The Future Of Work. Forbes 13.4.2015. Verkkosivut: http://www.forbes.com/sites/jacobmorgan/2015/04/13/three-scenarios-for-the-future-of-work/#7245b8785ed0

Time (2016) The New Work Order. The Way We’ll Work. Verkkosivut: http://content.time.com/time/specials/packages/article/0,28804,1898024_1898023,00.html

UK Commission for Employment and Skills (2014) The future of work: jobs and skills in 2030. UK https://www.gov.uk/government/publications/jobs-and-skills-in-2030

Monipaikkatyö vai muuttoauto, Outi Lammin blogi 22.1.2016 http://www.outilammi.fi/blogi/2016/01/monipaikkatyo-vai-muuttoauto/

Suomella yllättävän hyvät aseet robottien vallankumoukseen, Yle 24.1.2016 http://yle.fi/uutiset/suomella_yllattavan_hyvat_aseet_robottien_vallankumoukseen__koulutus_puree_tahankin/8620829

Suomen AiRo Strategia https://intellectualtransitzone.wordpress.com/2015/02/06/suomen-airo-strategia/

Suomi tarvitsee robotisaatiostrategian http://www.activityblog.fi/2014/11/vierasblogaus-suomi-tarvitsee-robottistrategian/

Suomen AiRo Strategia

Tammikuussa 2015 teimme dos. Jari Kaivo-ojan kanssa. TEM:n ja LVM:n toimeksiannosta, robotisaatioraportin, jota aloimme kutsua AiRo -ohjelmaksi. Suomalaisen robotisaatiostrategian tai toimintaohjelman nimeksi sopii hyvin AiRo – ohjelma (AiRo = Artificial Intelligence and Robotics).

AiRo kertoo maailmalle missä, olemme jo nyt hyviä; ohjelmoinnissa ja älykkyydessä. Airo on myös suomalainen sana, joka kuvastaa apuvälinettä, jolla ihminen pääsee eteenpäin – vaikka vastatuulessa. Airo tarjoaa mahdollisuuden erottautua, sillä useimmat maailmalla tehdyt strategiat kulkevat robotiikka –teemalla.

Suomen AiRo -ohjelmalla on kiire. Tanskalaiset saivat omansa valmiiksi viime vuonna, sitä ennen moni maa on tehnyt robotisaatiostrategian. Iso-Britannia julkistaa tänä keväänä jo jatko-osan v. 2014 valmistuneeseen strategiaan. Britit laittavat myös vauhdilla strategiaa käytäntöön.

Raportin voi ladata täältä AiRO raportti 2015 Raporttiin liittyy myös powerpoint -esitys:

Suomen AiRo strategia from RoboticsFinland

Kauas pilvet katoavat: Mihin katosivat poliittiset visiot Euroopan kärkitietoyhteiskunnasta?

Tulevaisuuden tutkimuksen perinteiset klassikot – erityisesti sellaiset henkilöt kuin Yoneji Masuda, Daniel Bell, Alvin Toffler, Peter Drucker, Marshall McLuhan sekä John Naisbitt, raivasivat jo 1960-luvun alusta tietä uudelle tietoyhteiskuntaterminologialle. Itse termi levisi laajempaan käyttöön Yoneji Masudan mietinnöstä Japanin hallitukselle 1972. Aika pian OECD alkoi kerätä tilastoja tietotyöstä ja Yhdysvallat tutkia tietotalouden vaikutusta työllisyyteen ja yhteiskunnan toimintaan.

Yoneji Masuda on ollut eräs merkittävimpiä japanilaisia tulevaisuudentutkijoita, jolla oli varsin kiteytynyt näkemys informaatioajasta ja sen keskeisistä trendeistä. Hän näki informaation ja tiedon kasvavan merkityksen sosiaaliselle evoluutiolle. On ehkä hyvä tietää, että alkuperäisen Masudan läpimurtokirjan nimi ”Johoka shakai” tarkoittaa korkeampaa sosiaalisen evoluution astetta. Masuda analysoi siirtymän jälkiteollisesta yhteiskunnasta informaatioyhteiskuntaan tapahtuvan kolmen eri vaiheen kautta. Vaiheessa 1 teknologia mahdollistaa ihmisen työn korvaamisen automaation kautta. Vaiheessa 2 teknologia mahdollistaa sellaisten töiden tekemisen, joita ihminen ei voisi koskaan tehdä. Tämä vaihe johtaisi tiedon luomiseen ja ihmisen henkisentyön laajenemiseen. Vaiheessa 3 sosio-ekonomiset rakenteet muuntuvat täysin uudeksi talouden ja yhteiskunnan järjestelmäksi.

Jos pohdimme tarkemmin näitä kolmea vaihetta, voimme todeta, että juuri nyt robotisaation, automaation ja keinoälysovellutusten myötä maailmassa menossa on Masudan kuvaama 3-vaiheinen prosessi. Nykyistä tietoyhteiskuntaa luonnehtivat sellaiset piirteet kuten verkostomainen toimintatapa, dynamiikka ja käsitteellisyys. Tietoyhteiskunnassa vaikuttaminen ja päätöksenteko perustuu pääosin uusimpaan tietoon. Vaikuttavan tiedon lähteitä ovat esimerkiksi Internet, yliopistojen tutkimukset, kansainvälinen media, yleisesti kasvanut ihmisten välinen kommunikaatio, kansainväliset organisaatiot ja kansalaisyhteiskunta.

Masuda laajensi omaa visiotaan vieläkin laajemmaksi. Tulevaisuudessa hän näki myös globaalin informaatioyhteiskunnan synnyn. Globaali informaatioyhteiskunta rakentui hänen mukaan tiedon ja informaation verkostoista. Tämä kehitys tulisi johtamaan globaalin tietoisuuden syntyyn, joka poistaisi erot kulttuurien välillä, intressiristiriidat, lukutaidottomuuden ja loisi onnellisuuden ja rauhan vaiheen maailmaan. Tätä kehitystä hän kutsui ”computopiaksi”. Ukrainen kriisiä läpikäyvässä Euroopassa nämä visiot ovat kaikonneet kauas poliittisten päättäjien ulottumattomiin. Onko tietoyhteiskuntakehitys kääntymässä sittenkin globaaliksi illuusioksi, jolla ei ole mitään pohjaa?

Masuda oli pioneeri informaatioyhteiskunta- ja viestintäkeskustelussa, joka sitten myöhemmin siirtyi keskusteluun tietoyhteiskunnasta. Henkilökohtaisesti Masuda arvioi informaatioyhteiskuntakehityksen muuttavan ihmisen asemaa ja työn tekemistä huomattavasti aikaisempaan verrattuna. Tietokoneet ja internetin myötä syntyneet uudet viestinnän muodot Masuda näki muutoksen voimakkaina ajureina.

OECD:n maatutkimus arvioi Suomen maailman huipulle tieto- ja teletekniikan kehityksessä ja levinneisyydessä vuonna 1991. Silloin tietoyhteiskunnasta todella innostuttiin Suomessa. Suomessa kirjoitettiinkin vuonna 1994 ensimmäinen tietoyhteiskuntastrategia, jossa luotiin visio Suomesta verkostomaisena tietoyhteiskuntana, joka kilpailisi peräti maailman kärkimaiden kanssa. Tämä oli erittäin rohkea ja ennennäkemätön visio silloin vielä Neuvostoliiton vaikutuspiiristä ulosrimpuilevalle pienelle kansakunnalle.

Tässä ei ollut vielä kaikki. Suomen ”uhoaminen” kärkitietoyhteiskuntana jatkui 1990-luvulla. Monet näkivät Suomen vielä 1990-luvulla olevan maailman johtavia tietoyhteiskuntia. Ensimmäinen Suomen tietoyhteiskuntastrategioista julkaistiin pääministeri Esko Ahon hallituskaudella vuonna 1995, toinen vuonna 1998 ja tuorein vuonna 2007. Suomessa puhuttiin mm. tietoyhteiskuntalaboratoriosta ja ykköstietoyhteiskunnasta. Suomessa tietoyhteiskunnan käsite tuli hovikelpoiseksi ja yleisesti käytetyksi 1990-luvulla. Maailmankuulu sosiologi Manuel Castells ja Pekka Himanen nostivat Suomen Singaporen ja Piilaakson rinnalle tietoyhteiskunnan mallimaaksi kaikille muille maille. Tässä diskurssissa Suomi olikin merkittävä vaihtoehto amerikkalaiselle unelmalle. Suomi haluttiin nähdä korkean teknologian kilpailukykyisenä verkostotaloutena, jossa IT-klusterin, Nokian ja Linuxin menestyksen takana olivat ilmainen koulutus ja julkishallinnon tukema innovaatiojärjestelmä sekä tasa-arvo hyvinvointiyhteiskuntaprojekteineen.

Elettäessä vuotta 2014 nämä kaikki tulevaisuusorientoituneet ja kunnianhimoiset visiot ovat pitkälti unohtuneet Suomelta. Tietoyhteiskuntaraportit ja strategiat ovat pölyyntymässä jossakin valtion arkistossa. Epäusko, irtopisteiden kerääminen ja pessimismi vallitsevat poliittisissa keskusteluissa. Uusin ”kasvupakettimme” ei koostu pääosin tietoyhteiskunnan innovatiivisista kärkihankkeista, vaan tie- ja rautatieinvestoinneista ja hometalojen remonteista. Koulutuksen ja tutkimuksen budjetteja leikataan koko ajan alhaisemmalle tasolle. Käsitteet kuten kukoistus ja arvokkuus ovat ehkä Himasen projektien myötä tulleet tutuiksi käsitteiksi kansalaisille, mutta poliittinen kunnianhimo viedä eteenpäin modernia tietoyhteiskuntakehitystä on laskenut hyvin alhaiselle tasolle.

Myös kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja ennakointi ovat heikentyneet. Tämä on nähtävissä mm. tämän päivän keskustelussa robotisaatiosta, joka olisi varmaan 1990-luvulla nähty luonnollisena ja tärkeänä osana modernia tietoyhteiskuntakehitystä. Nyt Suomelta puuttuu kunnianhimo ja visiot olla mukana tässä kehityksessä.

Informaatioyhteiskunnasta kohti automaatioyhteiskuntaa

September 2, 2014 7:02 am / Leave a comment

“Me elämme voimakkaasti kehittyvässä yhteiskunnassa. Yleismaailmallinen tekniikan aikakausi on muuttamassa entistä maatalous-Suomea teollistuneeksi valtioksi. Aikaisemmat elinkeinorajat murtuvat sekä aineellisesti että myös henkisesti.” – Juha Rihtniemi, Puolueiden puheenvuoro, Kirjayhtymä 1965

Tänä kesänä olen kierrellyt Suomea ja Ruotsia ristiinrastiin. Ulvila, Harjavalta, Jyväskylä, Lahti, Turku, Tampere, Joensuu, Varkaus, Äänekoski, Visby, Västerås, Tukholma…. Olen tavannut lukuisan joukon ihmisiä ja keskustellut heidän kanssaan työstä, tulevaisuudesta ja robotisaatiosta.

Olen kuullut monista peloista ja epäluuloista. Olen kuullut vihasta ja epätoivosta. Olen nähnyt, kuinka ihmiset ovat hämillään yhteiskunnan murroksen edellä; se nähdään, mutta sitä ei oikein ymmäretä – sille ei osata antaa nimeä. Olen kuullut miten vaikea on käsittää yhteiskunnassa vallitseva ristiriita.

Juha Rihtniemen puheenvuoron aikaan Suomi eli samanlaista tilannetta. Suuri muutos oli käynnissä. Vuoden 1965 jälkeen näimme vielä radikaali- ja hippiliikkeen. Tuolloin taistolaiset valtasivat Ylioppilastalon ja hipit hakivat laajentuneen tajunnan kokemusta huumeiden avulla. Miten tuntuukaan niin tutulta? Uusliberaalit eivät valtaa taloja, mutta radikaali uusliberalismi näyttäisi olevan kasvussa. Niin – ja läsnäolontaitoa ja tajunnan laajentamista haetaan mindfullness retriiteistä.

Rihtniemi oli näkemyksellinen ja viisas poliitikko, vaatii nimittäin rohkeutta sekä ymmärrystä esittää näkemyksiä yhteiskunnan suurista muutoksista. Helpompaa on toistaa vanhoja totuuksia. Jos Rihtniemi eläisi nyt, niin ehkä hän kirjoittaisi näin?

“Me elämme voimakkaasti kehittyvässä yhteiskunnassa. Yleismaailmallinen robotisaation aikakausi on muuttamassa entistä informaatio-Suomea automaatioyhteiskunnaksi. Aikaisemmat elinkeinorajat murtuvat sekä aineellisesti että myös henkisesti.”

Pankkipalvelut ovat automatisoituneet jo pitkään. Teollisuuden automaatio on kehittynyt 80-luvulta lähtien. Uudenkaupungin autotehtaassa korinvalmistus on lähes 100% automaattista. Varastoissa ja jakelussa robotit hoitavat hommia ja parkkihallissa puomi nousee automaattisesti parkkimaksunsa hoitaneelle. Niin automaatiota on joka puolella.

Suomi jumittaa digitalisaatiossa. Digitalisaatio on automaation ehto. Samoin teollinen internet, joka käytännössä on toiminut jo 90-luvulta saakka eri tavoin. Elämme “tipping point” aikaa, jossa erilaiset teknologiat kehittyvät saavuttaen lopulta pisteen, josta käynnistyy uusi aika. Ja se aika on tullut.

Robotisaatio tuo automaation myös sinne, missä se on aiemmin ollut vähäistä. Koteihin, sairasvuoteen äärelle, leikkaussaleihin, kouluihin, korkean koulutuksen töihin. Ihmistä lähelle – ihmisen sisälle.

On selvää, että kun kehitys koskettaa ihmisen elämän keskeisimpiä ja intiimempejä osioita niin tarvitaan eettistä pohdintaa ja yhteisiä pelinsääntöjä – automaatioyhteiskuntaan ei saa kellua ajopuuna, kehitystä pitää johtaa!

Maata kiertäessäni näin paljon pelkoja, mutta ennen kaikkea koin suuren määrän innostusta. Ihmiset ymmärtävät kyllä, että nyt on tosi kyseessä. Muutos on käynnissä ja voimme tehdä siitä hyvän. Sekin ymmärretään, että ihmisen on otettava yhä suurempi vastuu itsestään ja lähimmäisistään, mutta sitä ei ymmärretä, että demokraattisesti valitut kansamme etua ajavat edustajat eivät tartu tomerasti asiaan. Viha, jonka näin, suuntautui useimmiten juuri tähän suuntaan.

Työttömyys on kasvussa ja syksylle odotetaan lisää ikäviä uutisia. Robotisaatio tuo työtä, vaurautta ja hyvinvointia sinne, missä siihen tartutaan johdonmukaisesti ja päättäväisesti. Kuinka kauan Suomella on tarkoitus sinnitellä akanvirrassa? Lopulta virta kuitenkin vie sinne, minne maailma on menossa – automaatioyhteiskuntaan.

<div style=”margin-bottom:5px”> <strong> <a href=”https://www.slideshare.net/RoboticsFinland/esitelm-pohjois-karjalan-aikuisopisto-1syys2014″ title=”Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014″ target=”_blank”>Esitelmä: Pohjois karjalan aikuisopisto 1syys2014</a> </strong> from <strong><a href=”http://www.slideshare.net/RoboticsFinland” target=”_blank”>RoboticsFinland</a></strong> </div>

Ei käy ministereitä kateeksi!

Eipä käy hallitusta kateeksi! Rankka lama painaa päälle, työttömyys lisääntyy ja viennin piristyminen on tahmeaa. Toden totta, kovat on paikat valtion johdolla!

Tilannetta ei helpota ollenkaan tutkijoiden erilaiset viestit. Yhtenä päivänä saamme lukea tutkijan suosituksen leikkauksista. Seuraavana päivänä toinen tutkija ilmoittaa, että kyseiset leikkaukset eivät ole lainkaan riittävät. Kolmantena päivänä kolmas tutkija vakuuttaa, että leikkauksia ei tarvita, sillä eihän se velkaantuminen niin paha asia ole – noin valtiotasolla! Ota tuosta sitten selvää jahka tee päätöksiä kun kansantalouden tutkijoiden suositukset muistuttavat ravintotutkijoiden päivä päivältä muuttuvia suosituskäytäntöjä. Tänään peruna on terveellistä, huomenna se on jo lähes hermomyrkky!

Kaiken keskellä on konsultti, joka neuvoo tarttumaan robotisaatioon mahdollisuutena saada talous nousuun.

Robotisaatiosta meuhkaavana konsulttina, ihmettelen kuitenkin valtavasti, miksi pelkästään menovirrat kiinnostavat, mutta tulonmuodostus… noh vähemmän.

Ei ne suuret tulot, mutta pienet menot – on toki vanha kunnon viisaus. Mutta kun verotulojen tulevaisuus on uhattuna, samalla kun verovaroin kustannetut toiminnat ovat jättimäisissä mittasuhteissa, niin tulopuoleen kannattaisi ehkä hiukan kuitenkin laittaa huomiota?

Erilainen robotiikka ja asioiden robotisoituminen on valtava bisnes. Etelä-Korean informaatioministeriön mukaan v. 2020 markkina ylittää 190 mrd dollaria – ja tässä pelkästään robotit ja siihen liittyvä teknologia. Mitä kaikkea tuo markkina tuo tullessaan tuottavuutena, uusina tuotteina, ongelmien ratkaisuna, elämänlaadun parantumisena ja maapallon tilan kohenemisena? Se voi tuoda tullessaan hienoja asioita, mutta vain jos tahdomme ja teemme niin!

Robotisaatio on mahdollisuus johon pitää tarttua voimakkaasti juuri nyt, aikaa odottaa ei ole. Tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi totesi Robottiviikon puheessaan, että Suomi ei ole kovin paljon jäljessä kehityksestä, mutta koska kehitys on erittäin nopeaa, niin ero edelläkävijöihin pitenee uhkaavasti päivä päivältä.

Robotisaation etenemiseen tarvitaan valtion panostusta, mutta investointi tulee takaisin lisääntyneenä toimeliaisuutena, tuottavuutena, innovaatioina ja uusina yrityksinä.

Muutos kokonaiskuvassa – automaatiosta robotisaatioon ja mitä se merkitsee?

Matti Vesala, johtaja Tieto Oy:ssä, lausui Robottiviikolla:

“Robotisaatio muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi.”

Tähän saakka ihminen on muuttanut digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi esimerkiksi jonkun ohjelman kautta. Tässä vaiheessa ihminen ohjelmoi myös robotteja käyttämään digitaalista tietoa ja muuttamaan sitä teoiksi – tuttua on teollisuusrobotiikka, jossa robotit ohjelmoidaan tekemään toistuvia liikesarjoja.

Mitä nerokkaammiksi ihmiset kehittävät ohjelmia, sitä nerokkaammin robotit pystyvät toimimaan. Mutta oikeastaan tämä ei ole se suuri muutos.

Nerokkaat ohjelmistot eivät ole se kokonaiskuvan,
paradigman, suuri muutos.

Automaatiosta robotisaatioon

Robottiviikolla kuulimme ABB:n robotiikkaosaston johtajan Timo Toissalon mielenkiintoisen puheen, joka herätti toden teolla ajattelemaan, mistä muutoksessa oikeastaan on kyse.

Hiukan taustaa ensin. ABB on yksi maailman suurimmista teollisuusrobottien toimittajista, ensimmäinen Suomeen tuotu robotti oli juuri ABB:n toimittama. Uudenkaupungin upeita autoja tuottavalle tehtaalle rekrytoitiin hiljattain 200 uutta teollisuusrobottia. Robottiviikon Västeråsiin suuntautuneella opintomatkalla saimme vierailla ABB:n robottitehtaalla ja kuulla visioita tulevaisuuteen – näyttäisi siltä, että ABB:lla on suuria suunnitelmia ja mielenkiintoisia innovaatioita kehitteillä.

Palataksemme johtaja Toissalon puheeseen, olisiko tässä jotain vihiä, mihin ollaan menossa? Toissalo nimittäin puhui robotisoituvasta automaatiosta.

Mitä robotisoituva automaatio tarkoittaa ja miten se muuttaa maailmaa?

USA:ssa panostetaan voimakkaasti robottien “aivojen” nk. keinoälyn kehittämiseen. Digitaaliset aivot roboteilla jo onkin, voidaan sanoa, että digitaalinen aivo on robotin aivojen vasen lohko – rationaalinen, järjestelmällinen ja rutiineja omaksuva. Se on se aivolohko, joka voidaan ohjelmoida toimimaan automaattisesti jonkin tehtävän suorittamiseksi. Mutta valtavat panostukset liittyvät suurelta osin muuhun kuin tähän jo kehittyneeseen “aivolohkoon” – josta tosin nousee uusia toinen toistaan hienompia ja hämmästyttävämpiä innovaatioita lähes päivittäin.

Suuret panostukset liittyvät robotin, tai keinoälyn, aivojen toiseen lohkoon, oikeaan puoliskoon – siihen, joka on luova, havaitseva, oppiva ja tunnistava. Se kykenee esimerkiksi puheentunnistukseen tai sensoreiden avulla havainnoimaan erilaisia asioita ja sitten muuttamaan havaintonsa digitaaliseksi tiedoksi – ja ohjelmoimaan itse itsensä, aivan kuten me ihmisetkin ohjelmoimme itseämme havaitun, opitun ja oivalletun perusteella.

Ja tämä on se suuri muutos ja siksi meidän on tärkeää puhua robotisaatiosta automaation sijaan. Ajattelevat ja omaa toimintaansa ohjaavat robotit tulevat muuttamaan maailmaa ennen kuulumattomalla tavalla. Tavalla, jota me ihmiset emme ehkä vielä osaa kuvitellakaan. Robottiviikolla R2D2 robotin kehittänyt professori Tony Dyson korosti, että on tärkeää tehdä ero “expert systems” ja “artificial intelligence” välillä. Ohjelmistot, esimerkiksi vaikkapa shakkitietokone, ovat “expert systems”, mullistava tekijä on itseajatteleva ja oppiva keinoäly.

Jos nyt ajattelet, että ei tuo ylläkuvattu ole mahdollista, niin ajattele uudestaan. Anna itsellesi mahdollisuus oppia ja vaikkapa googlata asiaa. Ota selvää mihin asti itseohjautuvat robotit ovat jo kehittyneet.

Yksi tapa hahmottaa asiaa on prof. Aarne Halmeen jako klassiseen ja moderniin robotiikkaan. Klassinen robotiikka käsittää automaattisia ohjemoitavia laitteita. Moderni robotiikka käsittää oppivia ja älykkäitä konsepteja, jotka voivat olla laitteita tai koneita, mutta yhtä hyvin eri materiaaleista muotoiltuja robotteja – tai vaikkapa virtuaalisia toimijoita.

Tietoinen robotti?

Robottiviikolla saimme kuulla prof. Pentti Haikosen puheen jossa hän kertoi työstään kehittää tietoisia robotteja. Prof. Haikonen myös esitteli oman tietoisen robottinsa, joka mm. oppi tuntemaan erilaisia tunteita. Robotti vaikutti olevan Pavlovin koira -asteella, mutta kun kehitystyö jatkuu, niin mihin se vielä kehittyykään?

Robotiikka voi myös hyödyntää automaatiota, samalla tavoin kuin ihminen. Esimerkkinä Aatami ja Eeva, robottitieteilijät tai paremminkin robotisoituva laboratorioautomaatiokonsepti (kauhea sana, anteeksi!), joka pystyy suorittamaan tieteellistä tutkimusta hypoteeseista testaukseen ja johtopäätöksiin. Toistaiseksi Aatami ja Eeva toimivat tutkijoiden apuna, mutta keinoälyn kehittäminen jatkuu mm. Aatamin ja Eevan kehittäneessä Aberyswythin yliopistossa.

Robotisaatio on ottamassa ensiaskeleitaan vaikkakin roboteilla on pitkä historia. Robotit tunnetaan myös suomalaisessa kansantarustossa, jossa Könnin kuokkamies teki vaitonaisena työtään. Mutta nyt on uusien tarinoiden aika – mitä robotisoituva maailma oikein tarkoittaa? Mihin suuntaan me haluamme sen kehittyvän? Minkälainen on tulevaisuus itseohjautuvien robottien kanssa? Mitä ihminen tekee, jos robotin äly ja tiedonkäsittelykapasiteetti ylittää ihmisen älykkyyden (niin voi todella käydä ja joissain alueilla on jo käynytkin)?

Suomi ei selviä ilman aktiivista otetta robotisaation aiheuttamaan muutokseen. Jos minä olisin poliitikko miettisin robotisaatiota todella lujasti ja käynnistäisin välittömästi mahdollisimman laajan keskustelun siitä, miltä yhteiskunta näyttää tai miltä sen pitäisi näyttää kun robotisaatio alkaa edetä toden teolla, eksponentiaalisesti. Jos olisin yritysjohtaja tai omistaja, miettisin miten yritys menestyy kestävästi win*win(+win) periaattella siten, että yritys ja sen sidosryhmät voittavat ja voittavia vaikutuksia jakaantuu myös kolmansille tahoille. Sillä minkäänlaiselle ahneelle itsekkyydelle ei robotisoituvassa tulevaisuudessa ole tilaa. Muutos on myös liian suuri, jokaista maailman ihmistä koskettava, että sen voisi jättää pelkästään teknokraattien vastuulle.

Robottiviikolla robotisaatiosta keskusteltiin laajasti ja asiantuntevasti. Ohjelmia voi katsoa http://areena.yle.fi/tv/2099608

Tulevaisuusselonteko; lausunto talousvaliokunnalle

Tulevaisuusselonteko 2014 – raportti, joka ei palvele tulevaisuuden rakentamista.

Tulevaisuusselontekoa rakennettiin yhteisöllisesti. Yhteisöllistä prosessia korostettiin erityisesti niin pääministerin kuin silloisen työ- ja elinkeinoministerin toimesta kesäkuussa 2012 Kesärannassa, tiedotustilaisuudessa, jossa allekirjoittanutkin oli läsnä.

Osallistuin tulevaisuusselonteon rakentamiseen niin aktiivisena bloggaajana kuin tilaisuuksiin osallistujana ja sain houkuteltua mukaan yhteiseen tehtävään merkittävää osaamista edustavia henkilöitä mukaan, mm. dos. Jari Kaivo-ojan sekä it- ja lakiasiantuntija Martin von Willebrandin.

Tulevaisuusselonteko raportin tullessa julki oli hämmästyttävää, että prosessin aikana useaan otteeseen esille tullut robotisaatio ei tullut laisinkaan esille kyseisessä paperissa.

Keskitynkin lausunnossa ainoastaan robotisaatioon, sillä se on tärkein globaali ilmiö ja teknologinen trendi, joka tällä hetkellä on kasvussa ja joka tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan jokaiseen ihmiseen, yritykseen ja yhteiskuntaan. Voidaan perustellusti sanoa, että robotisaatio on hyvinvoinnin ehto ja sen puuttuminen hallituskauden tulevaisuusselonteosta tarkoittaa, että paperin arvo riittämätön tulevan hallitusohjelman rakentamisen pohjana.

Robotisaatio on yksi harvoista teknologioista, joka voi aiheuttaa internetin kaltaisen muutoksen.

– Roadmap to robotics, from internet to robotics. USA:n kansallinen robotisaatiostrategia

Juuri päättyneellä Suomen historian ensimmäisellä kansallisella robottiviikolla, osana EU:n laajuista robottiviikkoa, saimme kuulla niin Ranskan kuin USA:nkin edustajien esitelmät kansallisista robottistrategioista. Oli kylmäävää kuulla, miten pitkällä nämä maat ovat robotisaatiossa ja miten älykkäät ja suurisuuntaiset suunnitelmat niillä on robotiikan hyödyntämisessä niin maan kilpailukyvyn kuin yritysten menestymisen sekä kansalaisten hyvinvoinnin osalta. Samansuuntaisia strategioita ovat tehneet mm. Etelä-Korea, Japani, Kiina, Hollanti ja Saksa. Naapurimaamme Ruotsi ei ole tehnyt robotisaatiostrategiaa, mutta siellä on aktiivisesti panostettu robotiikan innovaatioihin ja niiden tehokkaaseen kaupallistamiseen jo lähes 10 vuotta. Erinomaisena esimerkkinä toimii Robotdalen, robotti-innovaatiokeskus Västeråsissa.

Japanin robotiikkayhdistyksen kaavio osoittaa robotiikka-alan muutoksen teollisuusroboteista laajaan robottien kirjoon, johtotähtenä palvelurobotit.

Näkemykset robotiikkamarkkinan kasvusta vaihtelevat. Etelä-Korean informaatioministeriön arvion mukaan robottialan markkina olisi vuonna 2020 190 mrd dollaria. Arvioita katsellessa tulee huomioida, että puhutaan ainoastaan robottimarkkinoista. Arvioissa ei näy robottien aikaansaama uusi toimeliaisuus, uudet tuotteet sekä parantunut tuottavuus ja hyvinvointi.

Suomessa robotisaation pitää tarttua heti.

Suomella ei ole aikaa odottaa uutta hallitusohjelmaa eikä uusia tulevaisuusselontekoja. Konkreettiset toimet robotisaation edistämiseksi on käynnistettävä välittömästi. Kaikeksi onneksi robotisaation osalta on jo edistystä. Robottiviikko prosessi on koonnut yhteen suomalaisia robotiikan osaajia, tutkijoita, ammattilaisia, yrityksiä, kouluja, yliopistoja, harrastajia sekä asiasta kiinnostuneita kansalaisia. Prosessi on myös synnyttänyt hyvän perustan kansainväliselle robotiikkaverkostolle luoden kontakteja mm. Ruotsin, Ranskan, USA:n ja Venäjän kansallisiin ja yksityisiin robotiikkatahoihin.

Robottiviikkoprosessissa on syntynyt ryhmittymä ja verkosto, joka toimii ja joka voi käynnistää välittömästi palvelukonseptin, joka:

Auttaa PK-yrityksiä kasvamaan tai siten, että ne voisivat toiminnan supistamisen, maasta muuttamisen tai lopettamisen sijasta parantaa toimintaansa ja kilpailukykyään robotiikan avulla.
Auttaa luomaan Suomeen ”Robotdalen” innovaatiokonsepteja, jotka toimivat toisaalta yhteisöllisinä laskeutumispaikkoina ja tietopankkeina robotiikasta kiinnostuneille, toisaalta kaupallisen tuotteistamisen keskittyminä, tarkoituksen edistää robotisaation tehokasta etenemistä Suomessa sekä verkottumista ja vientiä maailmalle.
Rakentaa ja koordinoi robottiviikon kaltaisia tapahtumia, jossa suomalaista ja kansainvälistä osaamista ja osaamisen jakamista edistetään tuomalla yhteen ihmisiä ja ideoita.
Toimii kansallisen robotisaatiostrategian foorumina ja ”visioista käytäntöön”, kokeilukulttuuriin kannustajana.
Auttaa kohdentamaan resursseja tehokkaaseen robotisoitumiseen yrityksissä ja
Toimii yhdessä korkeakoulujen ja yritysten kanssa.
Edistää eettistä ja yhteiskunnallista keskustelua robotisaation vaikutuksista elämään, työhön, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan.
Koordinoi yleisellä tasolla robotisaatioon liittyvää osaamista, toimintaa ja asioita.

Mitä asiantuntijat sanovat

1. Yhteiskunnallinen keskustelu

Viikolla 48 pidetty robottiviikko antoi mahdollisuuden tiedustella asiantuntijoilta mitä asiassa pitäisi tehdä. Puheissa ja keskusteluissa korostuivat robotisaation pikainen esille nostaminen yhteiskunnan tasolla. Robotisaatio on suuri yhteiskunnallinen muutos. Suurimmat muutokset liittyvät työhön, tulonmuodostukseen kaikilla tasoilla sekä eettisiin valintoihin ja lainsäädännön muutoksiin. Etelä-Korean hallitus käynnisti eettisen keskustelun robotisaatioon liittyen jo kahdeksan vuotta sitten. Suomella on jonkin verran työtä edessään kuilujen umpeen kuromiseksi.

2. Pikainen yhteisön ja laskeutumisalustan perustaminen

Robotisaation mahdollisuuksien edistäminen vaatii ylläkuvatunlaisen palvelukonseptin lanseeraamista.

3. Robottiverosta pitäytyminen

Robotisaation edetessä, otettiinpa se ohjelmiin tai ei, tullaan yhä voimakkaimmin äänenpainoin vaatimaan robottiveroa. Tästä tulee kuitenkin pitäytyä, sillä se pysäyttäisi Suomessa muutenkin tahmean robotisoitumisprosessin. Tulevaisuudessa teollisuus menee sinne, missä on parhaat robotit – Suomen on kyettävä tarjoamaan niin robottialan yrityksille kuin robotteja hyödyntäville yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö .

Professori Ville Kyrkin (Aalto-yliopisto, robotiikka) lausunto:

Robotisaatio tarjoaa kolme suurta mahdollisuutta:

1) Mahdollisuuden pysytellä huipulla nyt robotisoituvilla aloilla (esimerkiksi työkoneteollisuus),

2) Mahdollisuuden vaikuttaa teollisuuden työpaikkojen säilymiseen / uusteollistumiseen (erityisesti tähän asti vähän automatisoiduilla aloilla), sekä

3) Täysin uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia palvelurobotiikan uusien tuotteiden myötä. Tämä viimeisin tarjoaa suurinta potentiaalista kasvua, mutta Suomesta ei tulle merkittävää toimijaa robotiikassa ilman panostuksia, koska palvelurobotiikan kasvu alkanee toden teolla vasta muutaman vuoden päästä ja tällöin parhaissa lähtökuopissa olijat kerännevät potin.

Robottiviikko on osoittanut, että Suomesta löytyy robotiikasta kiinnostuneita toimijoita, mutta ala on toistaiseksi melko hajallaan, minkä vuoksi koordinaatiosta voisi olla merkittävää hyötyä.

5. Valtiollinen panostus

Robotisaatioon ei päästä tarttumaan ilman merkittävää valtiollista panostusta. Yksittäiset yritykset ja toimijat eivät omaa tehokkaan robotisoitumisen vaatimia ei taloudellisia- eikä osaamisresursseja. Robottiviikon esitelmistä saattoi panna merkille mm. Ranskan ja USA:n merkittävän panostuksen robotiikan tutkimukseen, kehitykseen ja innovatiivisiin kaupallisiin tuotteisiin.

Lopuksi

Professori Himanen totesi Nokialta jääneen huomaamatta IT-alan murros ja siksi yhtiön kävi kuin kävi. Nyt Suomelta on digitalisaatiohurmassa jäämässä huomaamatta digitalisaation murros. Robotisaatio ei ole digitalisaation alaotsikko eikä jatke. Digitaalinen tieto mahdollistaa robotisaation laajan ja nopean leviämisen, mutta robotisaation on silti oma ilmiönsä.

Robotisaatio muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi ja virtuaalisiksi teoiksi ja se autonomisoituu askel askeleelta enemmän.

Roboteista tulee älykkäitä ja oppivia ehkä nopeammin kuin osaamme ymmärtääkään ja kasvu on eksponentiaalista. Robotisaation avulla voimme luoda todellista vaurautta ja hyvinvointia, mutta se on tehtävä päämäärätietoisesti, dynaamisesti ja avoimesti.

Meidän ei pidä pelätä robottien vievät ihmisiltä kaikki työt vaan mietittävä miten saadaan aikaan yhteiskunta, jossa robotit tekevät vaurautta ja ihmiset luovat arvoa.

Silloin ihminen on arvoisessaan roolissa.

Siksi on tärkeää tarttua toimeen heti.

Helsingissä 3.12.2013

Cristina Andersson

Robottiviikon kuraattori, tietokirjailija, konsultti
Robotics Finland aloitteentekijä
puh: 0400-633190

cristina.andersson@develor.fi

Lausunto talousvaliokunnalle robottiviikosta ja robotisaatiosta

Robotisaatio on todennäköisesti internetia suurempi mullistus. Matti Vesalan, Tieto Oy, sanoin:

“Robotisaatio muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi”.

Siitä juuri on kyse ja siksi asia on tärkeä juuri nyt.

Robottiviikko on lähtölaukaus suomalaiselle robotisaatiolle. Meidän on viimein aika oivaltaa digiajan murros ja tarttua robotisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Allekirjoittanut kävi toistamiseen kertomassa robotisaatiosta Eduskunnan talousvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostolle. Tällä kertaa myös Robottiviikko kiinnosti. Jaoston puheenjohtaja Jouko Skinnari näkee robotisaation merkityksen Suomen tulevaisuudelle ja lupautui puhujaksi torstaina 28.11, kun käsitellään etiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä asioita.

Robottiviikko2013 Ohjelma (pdf)

Tässä lausuntoni:

Talousvaliokunnalle

Helsingissä 20.11.2013

Cristina Andersson, yrittäjä ja Suomen Robottiviikon kuraattori

Arvoisa valiokunta,

Robottiviikkoa juhlitaan 25.11. – 1.12.2013 ensimmäistä kertaa Suomessa. EU komissio teki aloitteen EU:n laajuisen vuosittaisen robottiviikon perustamiseksi vuonna 2010. Viime vuonna mukana oli 21 maata, Suomi siis tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

EU komissio toteaa, että robotiikka on yksi keskeisimmistä liiketoiminta-alueista ja kehityskohteista. EU Robottiviikon tarkoitus on lisätä tietoisuutta robotisaatiosta ja sen mahdollisuuksista ja haasteista. Erityinen kohderyhmä on nuoret ja lapset, joita robotisoitunut tulevaisuus eniten koskettaa. Erityisenä tavoitteena on kannustaa nuoria hakeutumaan alan koulutukseen.

EU Robottiviikko tuli allekirjoittaneen tietoon BohoBusiness –kirjaa (Talentum 2012) kirjoittaessa. Silloin myös yhdessä kirjan toisen kirjoittajan dos. Kaivo-ojan kanssa havaittiin ilmiön, jota voi kutsua robotisaatioksi, leviävän maailmalla huikeaa vauhtia. Alla oleva Hollannin kansalliseen robottistrategiaan liittyvä kaavio kuvastaa ilmiön laajuutta ja sen valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Etelä Korean informaatioministeriö ennakoi, että robotti- ja siihen liittyvän teknologian markkina olisi laajuudeltaan 190 mrd dollaria vuonna 2020.

Hollannin robottistrategiasta käy ilmi kuinka suuresta kehityksestä on kyse.

Suomen robottiviikon suurtapahtumaa vietetään Ylen Studio 7:ssa Ilmalan seisakkeen läheisyydessä. Seitsemän päivän aikana käydään läpi robotisaatiota monista eri näkökulmista. Lisäksi aiheesta keskustellaan. Mukana on myös näyttely. Tiistaista torstaihin paikalla vierailee koululaisryhmiä, yhteensä koululaisia on ilmoittautunut n. 400. Tapahtumat välittyvät kaikelle kansalle Yle Areenan kautta.

Robottiviikko on tärkeä avaus suomalaisen robotisaation nostamiseksi uudelle tasolle. Voidaan sanoa, että Suomessa ei ole huomattu digitalisaation murrosta ja näin robotisaatio on ehkä jäänyt täkäläisiltä huomiotta. Robottiviikko pyrkii herättämään kiinnostuksen asiaa kohtaan.

Mutta pelkkä kiinnostus ei riitä. On tehtävä ja toimittava. Tähän mennessä olemme rakentaneet erinomaiset verkostot mm. Ranskan, USA:n, Ruotsin ja Venäjän robotiikka-alan keskeisten toimijoiden kanssa. Olemme tehneet opintomatkan Ruotsiin Robotdaleniin, joka on v. 2005 perustettu robotti-innovaatiokonsepti. Olemme myös kannustaneet kriisipaikkakuntia tarttumaan robotiikan mahdollisuuksiin.

Robottiviikkoprosessi on myös poikinut strategiaprosessin, joka käynnistyi 6.11.2013 TEM:n toimesta. Strategiaprosessia johtaa TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuu.

Parhaillaan suunnittelemme myös USA:n suurlähetystön ja innovaatiokeskuksen kanssa USA:n kansallisen robottiviikon tapahtumia Suomessa. Myös vuoden 2014 EU viikon suunnittelu on edennyt.

Robottiviikkoa tehdessä on käynyt ilmeiseksi, että on tehtävä isompi ja nopea ponnistus, jotta toiminta todella saadaan Suomessa käyntiin. Siksi ehdotan Robotics Finland palvelukonseptin perustamista. Konsepti kuvaillaan tämän lausunnon liitteessä. Robottiviikon aikana syntyneiden materiaalien, verkostojen, ideoiden, käynnissä olevien alan innovaatioiden ja yritysten määrä on sen verran laajaa, että toiminta on mahdollista käynnistää välittömästi. Tarvitaan vain resursseja, into ja osaaminen ovat jo olemassa. Ehdotan, että resurssit osoitetaan ko. konseptin perustamiseksi ja käynnistämiseksi soveltuvalta taholta mahdollisimman pikaisesti.

Kunnioittaen

Cristina Andersson
Kuraattori, Robottiviikko – Robotics Finland

puh: 0400-633190

cristina.andersson@develor.fi

LIITE:

Robotics Finland

Palvelukonsepti edistämään suomalaista robotisaatiota ja sen teollista ja kaupallista hyödyntämistä.

Taustaa

Robotisaatio on Suomessa uusi ilmiö, vaikka robottiteknologiaa onkin käytetty tehokkaasti hyväksi teollisessa tuotannossa. Hyvänä esimerkkinä on Uudenkaupungin autotehdas, joka on erinomaisen automaation avulla houkutellut merkittäviä yhteistyökumppaneita, kuten Daimler-Benz sekä Porsche.

Robotiikka on kuitenkin levittäytymässä vahvasti valmistavan teollisuuden lisäksi myös hyvin monille muille toimialoille. Lähitulevaisuudessa erilaisten palvelurobottien myynti ohittaa teollisuusrobottien myynnin jo muutaman vuoden sisällä.

Robotisaation käytön ja käyttökohteiden laajentuessa voidaankin puhua uudesta ilmiöstä – robotisaatiosta. Traditionaalisen käyttökohteiden lisäksi, esimerkkinä autot, joissa on jo runsaasti robottiteknologiaa, robotteja käytetään hyödyksi myös mm. terveydenhuollossa (leikkaus-, läsnäolo- ja hoivarobotit), vanhuspalvelupuolella (avustavat robotit) sekä maataloudessa ja turvallisuusalalla.

Robotisaation käyttömahdollisuuksia ja vaikutuksia

Robotisaatioon liittyy paljon uhkakuvia. Kuten automatisaation kohdalla aikanaan, myös robotisaation pelätään vaikuttavan työpaikkoja vähentävästi ja tuloeroja lisäävästi. Robotisaatiossa on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti ajatellen suurimmat positiiviset vaikutukset tapahtuvat hyvinvointi ja SoTe sektorilla, jossa voidaan päästä todellisiin kustannussäästöihin, kun kotihoitoa ja itsenäisen asumisen aikaa voidaan robottien avulla pitkittää merkittävästi. Muun muassa Ruotsissa näitä teknologioita käytetään jo ao. sektorilla.

Teollisuuden kilpailukykyyn roboteilla voidaan vaikuttaa suuressa määrin. Ruotsalainen Robotdalen konsepti käsittää aloitteellisen toiminnan, jossa Robotdalenin asiantuntijat vierailevat PK-yrityksissä keskustelemassa kuinka roboteilla voitaisiin parantaa yrityksen kannattavuutta, kasvua ja tuottavuutta. Suomessa tehokkaalla robotisaatiolla voitaisiin sekä luoda uutta teollisuutta että houkutella maahan teollisuutta.

Liikenteessä ja logistiikassa robotisaatiolla voidaan edistää kustannustehokkuutta, ympäristön suojelua sekä turvallisuutta. Suuria satamia, mm. Rotterdamin satamaa, robotisoidaan parhaillaan. Lisäksi kehitteillä on sovelluksia miehittämättömiä aluksia varten.

Cleantech alalla robotti-innovaatiot voivat ratkaista ongelmia, joihin ennen ei ole ollut ratkaisua. Cleantech-robotisaatio on voimakkaasti kasvava alue, innovaatioita kehitetään mm. merien puhdistukseen.

Robotisaation suurimmat yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät yhteiskunnan tulonmuodostukseen, tulonjakoon sekä lainsäädäntöön.

Mihin toimiin tulee ryhtyä?

Ennakointiasiantuntija ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja sanoo, että mikäli puolen vuoden sisällä ei robotisaation osalta tapahdu mitään, on Suomi pulassa. On siis pistettävä heti toimeksi.

Suomalainen delegaatio teki Työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuun johdolla opintomatkan Ruotsin Robotdaleniin, Västeråsiin. Samalla vierailtiin ABB:n robottitehtaalla.

Opintomatkalla vahvistui käsitys, että on saatava:

Robottialan yritysten, tutkijoiden, keksijöiden, teollisuuden, robottien hyödyntäjien, päättäjien ja muiden robotisaatioon liittyvien toimijoiden verkosto.
Robotdalen tyyppisiä konsepteja, jotka edistävät paikallisesti alan innovaatio ja kaupallistamistoimintaa. Mm. Salossa tällaiseen olisi loistava potentiaali.
Kansallinen – kuitenkin rajat ylittävä – robotisaatiostrategia (mm. USAn, Etelä-Korean, Hollannin ja EU:n tapaan) sekä virtuaalinen paikka, jossa strategiaa rakennetaan joukkoistamalla ja kansalaiskeskustelun avulla.
Paikka aloitteille, innovaatioille, keksinnöille ja ideoille.
Auttaa lopettamista, supistamista tai maasta muuttamista harkitsevia (ja muita) yrityksiä tarkastelemaan mahdollisuutta jatkaa ja kehittää toimintaa robotiikan avulla.
Materiaali- ja tietopankki henkilöille ja yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa robotisaatiosta ja haluavat kertoa siitä muillekin.
Robotisoitumista suunnittelevien yritysten aloituspiste.
Kansainvälistä ja suomalaista yhteistyötä hakevien aloituspaikka.
Robottiviikon ja muiden alan tapahtumien, kuten erilaisten kurssien, järjestäminen.

Robotics Finland palvelukonsepti

Vastaus ylläoleviin haasteisiin on palvelu, jossa yllämainitut asiat ovat koostetusti samassa paikassa ja helppo löytää. Robotics Finland on tiedonsaantipaikka, kohtauspaikka sekä yksi suomalaisen robotiikan ja robotisaation kansainvälisistä ikkunoista.

Palvelun ensisijainen kohderyhmä on erilaiset robotiikka-alan toimijat sekä yritykset, yhteisöt ja henkilöt, jotka haluavat hyödyntää robotiikkaa tai jotka uskovat robotiikan tuovan ratkaisuja ongelmiinsa. Kohderyhmiä ovat myös tutkijat ja opiskelijat.

Erityinen kohderyhmä on sijoittajat, jotka etsivät alan start-upeja tai haluavat sijoittaa toimiviin yrityksiin tai tuotekehitykseen tai tuoda yrityksen Suomeen hyödyntämään korkean teknologiaosaamisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Rahoitus

Palvelu rahoitus tulisi ensi vaiheessa tapahtua julkisen rahoituksen kautta. Myöhemmin palvelun tulisi toimia itsenäisesti partnereiden kanssa.

Robottiviikko –hankkeessa on kerääntynyt jo paljon materiaalia, jota voidaan hyödyntää Robottiportaalia rakennettaessa.

Aikataulu

Robotics Finland portaali tulisi laittaa pystyyn välittömästi, siten että se julkistettaisiin robottiviikolla 25.11-1.12. Nykyisen kokeilu ja ”just do it” kulttuurin aikana tämä on mahdollista ja hyväksyttävää. Lisäksi sekä materiaalia, että visuaalisia elementtejä on riittävästi portaalin käynnistämiseen.

Toimija

Luonnollinen toimija Robotics Finland konseptin käynnistämiseen on Cristina Andersson, Develor Productions Oy. Hän on onnistuneesti kuratoinut Robottiviikkoa, järjestänyt kontaktit niin Ruotsin kuin Venäjänkin innovaatiokeskuksiin, rakentanut robottialan verkostoa sekä toteuttanut Robotdalen matkan.

Tämä aloite ja ehdotus on tehty Cristina Anderssonin toimesta.

Intellectual Transit Zone