Home » robottiviikko

Category Archives: robottiviikko

Muutos kokonaiskuvassa – automaatiosta robotisaatioon ja mitä se merkitsee?

Matti Vesala, johtaja Tieto Oy:ssä, lausui Robottiviikolla:

“Robotisaatio muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi.”

Tähän saakka ihminen on muuttanut digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi esimerkiksi jonkun ohjelman kautta. Tässä vaiheessa ihminen ohjelmoi myös robotteja käyttämään digitaalista tietoa ja muuttamaan sitä teoiksi – tuttua on teollisuusrobotiikka, jossa robotit ohjelmoidaan tekemään toistuvia liikesarjoja.

Mitä nerokkaammiksi ihmiset kehittävät ohjelmia, sitä nerokkaammin robotit pystyvät toimimaan. Mutta oikeastaan tämä ei ole se suuri muutos.

Nerokkaat ohjelmistot eivät ole se kokonaiskuvan,
paradigman, suuri muutos.

Automaatiosta robotisaatioon

Robottiviikolla kuulimme ABB:n robotiikkaosaston johtajan Timo Toissalon mielenkiintoisen puheen, joka herätti toden teolla ajattelemaan, mistä muutoksessa oikeastaan on kyse.

Hiukan taustaa ensin. ABB on yksi maailman suurimmista teollisuusrobottien toimittajista, ensimmäinen Suomeen tuotu robotti oli juuri ABB:n toimittama. Uudenkaupungin upeita autoja tuottavalle tehtaalle rekrytoitiin hiljattain 200 uutta teollisuusrobottia. Robottiviikon Västeråsiin suuntautuneella opintomatkalla saimme vierailla ABB:n robottitehtaalla ja kuulla visioita tulevaisuuteen – näyttäisi siltä, että ABB:lla on suuria suunnitelmia ja mielenkiintoisia innovaatioita kehitteillä.

Palataksemme johtaja Toissalon puheeseen, olisiko tässä jotain vihiä, mihin ollaan menossa? Toissalo nimittäin puhui robotisoituvasta automaatiosta.

Mitä robotisoituva automaatio tarkoittaa ja miten se muuttaa maailmaa?

USA:ssa panostetaan voimakkaasti robottien “aivojen” nk. keinoälyn kehittämiseen. Digitaaliset aivot roboteilla jo onkin, voidaan sanoa, että digitaalinen aivo on robotin aivojen vasen lohko – rationaalinen, järjestelmällinen ja rutiineja omaksuva. Se on se aivolohko, joka voidaan ohjelmoida toimimaan automaattisesti jonkin tehtävän suorittamiseksi. Mutta valtavat panostukset liittyvät suurelta osin muuhun kuin tähän jo kehittyneeseen “aivolohkoon” – josta tosin nousee uusia toinen toistaan hienompia ja hämmästyttävämpiä innovaatioita lähes päivittäin.

Suuret panostukset liittyvät robotin, tai keinoälyn, aivojen toiseen lohkoon, oikeaan puoliskoon – siihen, joka on luova, havaitseva, oppiva ja tunnistava. Se kykenee esimerkiksi puheentunnistukseen tai sensoreiden avulla havainnoimaan erilaisia asioita ja sitten muuttamaan havaintonsa digitaaliseksi tiedoksi – ja ohjelmoimaan itse itsensä, aivan kuten me ihmisetkin ohjelmoimme itseämme havaitun, opitun ja oivalletun perusteella.

Ja tämä on se suuri muutos ja siksi meidän on tärkeää puhua robotisaatiosta automaation sijaan. Ajattelevat ja omaa toimintaansa ohjaavat robotit tulevat muuttamaan maailmaa ennen kuulumattomalla tavalla. Tavalla, jota me ihmiset emme ehkä vielä osaa kuvitellakaan. Robottiviikolla R2D2 robotin kehittänyt professori Tony Dyson korosti, että on tärkeää tehdä ero “expert systems” ja “artificial intelligence” välillä. Ohjelmistot, esimerkiksi vaikkapa shakkitietokone, ovat “expert systems”, mullistava tekijä on itseajatteleva ja oppiva keinoäly.

Jos nyt ajattelet, että ei tuo ylläkuvattu ole mahdollista, niin ajattele uudestaan. Anna itsellesi mahdollisuus oppia ja vaikkapa googlata asiaa. Ota selvää mihin asti itseohjautuvat robotit ovat jo kehittyneet.

Yksi tapa hahmottaa asiaa on prof. Aarne Halmeen jako klassiseen ja moderniin robotiikkaan. Klassinen robotiikka käsittää automaattisia ohjemoitavia laitteita. Moderni robotiikka käsittää oppivia ja älykkäitä konsepteja, jotka voivat olla laitteita tai koneita, mutta yhtä hyvin eri materiaaleista muotoiltuja robotteja – tai vaikkapa virtuaalisia toimijoita.

Tietoinen robotti?

Robottiviikolla saimme kuulla prof. Pentti Haikosen puheen jossa hän kertoi työstään kehittää tietoisia robotteja. Prof. Haikonen myös esitteli oman tietoisen robottinsa, joka mm. oppi tuntemaan erilaisia tunteita. Robotti vaikutti olevan Pavlovin koira -asteella, mutta kun kehitystyö jatkuu, niin mihin se vielä kehittyykään?

Robotiikka voi myös hyödyntää automaatiota, samalla tavoin kuin ihminen. Esimerkkinä Aatami ja Eeva, robottitieteilijät tai paremminkin robotisoituva laboratorioautomaatiokonsepti (kauhea sana, anteeksi!), joka pystyy suorittamaan tieteellistä tutkimusta hypoteeseista testaukseen ja johtopäätöksiin. Toistaiseksi Aatami ja Eeva toimivat tutkijoiden apuna, mutta keinoälyn kehittäminen jatkuu mm. Aatamin ja Eevan kehittäneessä Aberyswythin yliopistossa.

Robotisaatio on ottamassa ensiaskeleitaan vaikkakin roboteilla on pitkä historia. Robotit tunnetaan myös suomalaisessa kansantarustossa, jossa Könnin kuokkamies teki vaitonaisena työtään. Mutta nyt on uusien tarinoiden aika – mitä robotisoituva maailma oikein tarkoittaa? Mihin suuntaan me haluamme sen kehittyvän? Minkälainen on tulevaisuus itseohjautuvien robottien kanssa? Mitä ihminen tekee, jos robotin äly ja tiedonkäsittelykapasiteetti ylittää ihmisen älykkyyden (niin voi todella käydä ja joissain alueilla on jo käynytkin)?

Suomi ei selviä ilman aktiivista otetta robotisaation aiheuttamaan muutokseen. Jos minä olisin poliitikko miettisin robotisaatiota todella lujasti ja käynnistäisin välittömästi mahdollisimman laajan keskustelun siitä, miltä yhteiskunta näyttää tai miltä sen pitäisi näyttää kun robotisaatio alkaa edetä toden teolla, eksponentiaalisesti. Jos olisin yritysjohtaja tai omistaja, miettisin miten yritys menestyy kestävästi win*win(+win) periaattella siten, että yritys ja sen sidosryhmät voittavat ja voittavia vaikutuksia jakaantuu myös kolmansille tahoille. Sillä minkäänlaiselle ahneelle itsekkyydelle ei robotisoituvassa tulevaisuudessa ole tilaa. Muutos on myös liian suuri, jokaista maailman ihmistä koskettava, että sen voisi jättää pelkästään teknokraattien vastuulle.

Robottiviikolla robotisaatiosta keskusteltiin laajasti ja asiantuntevasti. Ohjelmia voi katsoa http://areena.yle.fi/tv/2099608

Robotisaatio ja “Kaikki on niin vaikeaa” –paradigma

December 14, 2013 9:45 am / Leave a comment

Olemme Cristina Andersson kanssa käyneet keskustelua robotisaatiosta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista BohoBusiness – kirjan julkaisemisen jälkeen syksystä 2012 lähtien. Erilaisten keskusteluiden yhteydessä olemme törmänneet hyvin erilaisiin ihmisten asenteisiin. Osa ihmisistä on aidosti innostunut robotisaatiosta merkittävänä teollisuuden, elinkeinoelämän ja koulutuksen osaamishaasteena ja tarttunut härkää sarvista.

Osa ihmisistä on halunnut unohtaa ja vaieta koko asiasta ja panna pään pensaaseen: EVVK.

Osa ihmisistä on taas todennut yksikantaan, että ”tämä robotisaatioasia on liian vaikea meille”.

Tässä kaikessa ihmisten reagoinnissa ja asenneilmastossa ei ole mitään yllättävää, jos on perehtynyt vähääkään muutosjohtamista koskevaan kirjallisuuteen. On selvää, että ihmisillä on vahvojakin pelkoja robotisaation osalta. Monia uhkakuvia voidaan maalailla eteemme – osaksi myös tietoisesti ja manipulatiivisesti. Sama ongelma koskee myös robotisaation mahdollisuushorisonttia. Voimme sortua turhaan hypetykseen ja yliampuviin odotuksiin. Nämä ovat asioita, joita tietysti pitäisi välttää. Ihmisten kyvyt tuottaa rationaalisia odotuksia ovat rajoitetut.

Tiedämme hyvin, että minkä tahansa uuden haasteen osalta esiintyy muutosvastarintaa. Tiedämme myös, että heikot signaalit sisäistetään aina ensiksi hyvin pienen sosiaalisen ryhmän piirissä ennen kuin ne aletaan ymmärtää laajemmassa sosiaalisessa kontekstissa.

Yleensä helppous ymmärtää uusia haasteita riippuu siitä, miten aktiivisesti arvioimme heikkoja signaaleja toimintaympäristössämme. Maailman innovaatiokeskittymissä kuten Kalifornian piilaaksossa haravoidaan ja filtteroidaan heikkoja signaaleja aktiivisemmin kuin joissakin periferioissa.

Strategisesta näkökulmasta arvioituna on erittäin tärkeää päättää, haluammeko olla aidosti korkean teknologian innovaatiokeskittymä – vai syrjäinen syrjäkylä kiivaan globalisaation kartalla. Haluammeko aidosti omaksua robotisaation kaikki edut innovaatioiden ekosysteemissämme? Vai haluammeko taantua matalan teknologian takapajulaksi? Nämä kaksi kysymystä ovat olennaista esittää robotisaatiokeskustelun yhteydessä.

Robotisaation osalta voimme kyllä jo nyt todeta, että kyseessä ei ole enää mikään orastava heikkojen signaalien ilmiö. Kyse on aidosti voimistuvasta trendistä. Kun mietimme trendejä strategisesta näkökulmasta, on meillä kolme erilaista päätoimintamallia: (1) toimiminen trendin suuntaisesti ja pyrkien hyödyntämään trendiä (opportunistinen strategia), (2) toimiminen tietoisesti trendin vastaisesti ja pyrkien vastustamaan trendiä (trendin ulkopuolella asettautumisen strategia) ja (3) toimiminen korostetun neutraalisti ja etsien ”kultaista keskitietä” suhteessa trendiin eri ratkaisuissa (yhdistelmä strategioita 1 ja 2).

Nämä eri strategiat ovat valittavina myös robotisaation osalta. On erittäin tärkeää keskustella näistä kolmesta strategisesta vaihtoehdosta, kun keskustelemme Suomen robotisaatiostrategiasta. Erityisen turmiollista Suomen tulevan kehityksen osalta olisi pään paneminen pensaaseen strategisten pohdintojen osalta, koska ”asia on liian vaikea meille”. Globaalit trendit ovat sellaisen mittaluokan asioita, joita emme voi väistää päätöksenteossa, vaikka ehkä voimme haluta sitä ”heikkona hetkenä”.

Muutostahti maailmalla on nyt sen verran tiivistahtista, että se voi pahimmassa tapauksessa lamaannuttaa meidät.

Strategisesta näkökulmasta olisi erityisen tyhmää olla miettimättä robotisaatio -trendin tuottamia mahdollisuuksia ja uhkia Suomen kansantaloudelle. Tiedetäänhän jo aikaisemman historiallisen kokemuksen pohjalta todella hyvin, että robotisaatio tarjoaa uusia lupaavia mahdollisuuksia tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseen teollisuus- ja palvelutaloudessa. Nyt tämä mahdollisuus on nousemassa käyttöön erityisesti palvelutalouden osalta ja mahdollisuuksia on edelleenkin teollisuuden – ja uuden miniteollisuuden osalta 3D-printtaamisen myötä.

Tietyllä tavalla ”Kaikki on niin vaikeaa” -paradigma on helpoin tapa käsitellä robotisaatiota. Tämä KONV -toimintamalli johtaa siihen, että robotisaatiota hallitaan ainoastaan serendipiteetin pohjalta. Se mahdollistaa menemisen asian ohi sieltä, missä aita on matalin, kevyesti ja huolettomasti. Nykyisin jostain syystä sisäinen hälytysjärjestelmäni aktivoituu, kun kuulen: “Näillä mennään…”.

Voimme kuvitella, mitä tämän periaatteen seuraamisesta olisi seurannut Suomen historian aikaisemmissa vaiheissa. Tuskin Suomesta olisi kehittynyt nykyisenkaltaista kehittynyttä jälkiteollista yhteiskuntaa, jos olisimme toimineet aikaisemmin KONV-paradigman mukaisesti.

Tarvitsemme nyt todellakin aktiivista pohdintaa Suomen robotisaatiostrategiasta. Tarvitsemme myös tietoa ja tietoisuutta erilaisista vaihtoehdoista, joita on tarjoutumassa yrityksille, yksilöille ja koko valtion taloudelle robotisaation edistymisen myötä. Tarvitsemme myös mahdollisten uhkien torjumista robotisaation osalta. Vasta tämän laajan strategisen tietoisuuden pohjalta on meillä ainekset näkemykselliseen päätöksentekoon robotisaation osalta.

Robotisaatiota ei hallita eikä tulla hallitsemaan pelkästään serendipiteetin pohjalta, vaikka se voi toki olla osa strategista arkkitehtuuria robotisaatiostrategiassa.

Mielestäni olisi järkevää yhdistää strateginen portfoliojohtaminen ja serendipiteetin pohjalta tapahtuva robotisaatiostrategia. Se takoittaisi käytännössä älykästä strategista ohjelmaa ja vapaata verkostoitumista robotisaatiostrategian toteutuksen osalta.

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu)

Dosentti (Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto)

Neuvonantaja (Euroopan Komissio, RACE 2050, INTEGRAL)

Tulevaisuusselonteko; lausunto talousvaliokunnalle

Tulevaisuusselonteko 2014 – raportti, joka ei palvele tulevaisuuden rakentamista.

Tulevaisuusselontekoa rakennettiin yhteisöllisesti. Yhteisöllistä prosessia korostettiin erityisesti niin pääministerin kuin silloisen työ- ja elinkeinoministerin toimesta kesäkuussa 2012 Kesärannassa, tiedotustilaisuudessa, jossa allekirjoittanutkin oli läsnä.

Osallistuin tulevaisuusselonteon rakentamiseen niin aktiivisena bloggaajana kuin tilaisuuksiin osallistujana ja sain houkuteltua mukaan yhteiseen tehtävään merkittävää osaamista edustavia henkilöitä mukaan, mm. dos. Jari Kaivo-ojan sekä it- ja lakiasiantuntija Martin von Willebrandin.

Tulevaisuusselonteko raportin tullessa julki oli hämmästyttävää, että prosessin aikana useaan otteeseen esille tullut robotisaatio ei tullut laisinkaan esille kyseisessä paperissa.

Keskitynkin lausunnossa ainoastaan robotisaatioon, sillä se on tärkein globaali ilmiö ja teknologinen trendi, joka tällä hetkellä on kasvussa ja joka tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan jokaiseen ihmiseen, yritykseen ja yhteiskuntaan. Voidaan perustellusti sanoa, että robotisaatio on hyvinvoinnin ehto ja sen puuttuminen hallituskauden tulevaisuusselonteosta tarkoittaa, että paperin arvo riittämätön tulevan hallitusohjelman rakentamisen pohjana.

Robotisaatio on yksi harvoista teknologioista, joka voi aiheuttaa internetin kaltaisen muutoksen.

– Roadmap to robotics, from internet to robotics. USA:n kansallinen robotisaatiostrategia

Juuri päättyneellä Suomen historian ensimmäisellä kansallisella robottiviikolla, osana EU:n laajuista robottiviikkoa, saimme kuulla niin Ranskan kuin USA:nkin edustajien esitelmät kansallisista robottistrategioista. Oli kylmäävää kuulla, miten pitkällä nämä maat ovat robotisaatiossa ja miten älykkäät ja suurisuuntaiset suunnitelmat niillä on robotiikan hyödyntämisessä niin maan kilpailukyvyn kuin yritysten menestymisen sekä kansalaisten hyvinvoinnin osalta. Samansuuntaisia strategioita ovat tehneet mm. Etelä-Korea, Japani, Kiina, Hollanti ja Saksa. Naapurimaamme Ruotsi ei ole tehnyt robotisaatiostrategiaa, mutta siellä on aktiivisesti panostettu robotiikan innovaatioihin ja niiden tehokkaaseen kaupallistamiseen jo lähes 10 vuotta. Erinomaisena esimerkkinä toimii Robotdalen, robotti-innovaatiokeskus Västeråsissa.

Japanin robotiikkayhdistyksen kaavio osoittaa robotiikka-alan muutoksen teollisuusroboteista laajaan robottien kirjoon, johtotähtenä palvelurobotit.

Näkemykset robotiikkamarkkinan kasvusta vaihtelevat. Etelä-Korean informaatioministeriön arvion mukaan robottialan markkina olisi vuonna 2020 190 mrd dollaria. Arvioita katsellessa tulee huomioida, että puhutaan ainoastaan robottimarkkinoista. Arvioissa ei näy robottien aikaansaama uusi toimeliaisuus, uudet tuotteet sekä parantunut tuottavuus ja hyvinvointi.

Suomessa robotisaation pitää tarttua heti.

Suomella ei ole aikaa odottaa uutta hallitusohjelmaa eikä uusia tulevaisuusselontekoja. Konkreettiset toimet robotisaation edistämiseksi on käynnistettävä välittömästi. Kaikeksi onneksi robotisaation osalta on jo edistystä. Robottiviikko prosessi on koonnut yhteen suomalaisia robotiikan osaajia, tutkijoita, ammattilaisia, yrityksiä, kouluja, yliopistoja, harrastajia sekä asiasta kiinnostuneita kansalaisia. Prosessi on myös synnyttänyt hyvän perustan kansainväliselle robotiikkaverkostolle luoden kontakteja mm. Ruotsin, Ranskan, USA:n ja Venäjän kansallisiin ja yksityisiin robotiikkatahoihin.

Robottiviikkoprosessissa on syntynyt ryhmittymä ja verkosto, joka toimii ja joka voi käynnistää välittömästi palvelukonseptin, joka:

Auttaa PK-yrityksiä kasvamaan tai siten, että ne voisivat toiminnan supistamisen, maasta muuttamisen tai lopettamisen sijasta parantaa toimintaansa ja kilpailukykyään robotiikan avulla.
Auttaa luomaan Suomeen ”Robotdalen” innovaatiokonsepteja, jotka toimivat toisaalta yhteisöllisinä laskeutumispaikkoina ja tietopankkeina robotiikasta kiinnostuneille, toisaalta kaupallisen tuotteistamisen keskittyminä, tarkoituksen edistää robotisaation tehokasta etenemistä Suomessa sekä verkottumista ja vientiä maailmalle.
Rakentaa ja koordinoi robottiviikon kaltaisia tapahtumia, jossa suomalaista ja kansainvälistä osaamista ja osaamisen jakamista edistetään tuomalla yhteen ihmisiä ja ideoita.
Toimii kansallisen robotisaatiostrategian foorumina ja ”visioista käytäntöön”, kokeilukulttuuriin kannustajana.
Auttaa kohdentamaan resursseja tehokkaaseen robotisoitumiseen yrityksissä ja
Toimii yhdessä korkeakoulujen ja yritysten kanssa.
Edistää eettistä ja yhteiskunnallista keskustelua robotisaation vaikutuksista elämään, työhön, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan.
Koordinoi yleisellä tasolla robotisaatioon liittyvää osaamista, toimintaa ja asioita.

Mitä asiantuntijat sanovat

1. Yhteiskunnallinen keskustelu

Viikolla 48 pidetty robottiviikko antoi mahdollisuuden tiedustella asiantuntijoilta mitä asiassa pitäisi tehdä. Puheissa ja keskusteluissa korostuivat robotisaation pikainen esille nostaminen yhteiskunnan tasolla. Robotisaatio on suuri yhteiskunnallinen muutos. Suurimmat muutokset liittyvät työhön, tulonmuodostukseen kaikilla tasoilla sekä eettisiin valintoihin ja lainsäädännön muutoksiin. Etelä-Korean hallitus käynnisti eettisen keskustelun robotisaatioon liittyen jo kahdeksan vuotta sitten. Suomella on jonkin verran työtä edessään kuilujen umpeen kuromiseksi.

2. Pikainen yhteisön ja laskeutumisalustan perustaminen

Robotisaation mahdollisuuksien edistäminen vaatii ylläkuvatunlaisen palvelukonseptin lanseeraamista.

3. Robottiverosta pitäytyminen

Robotisaation edetessä, otettiinpa se ohjelmiin tai ei, tullaan yhä voimakkaimmin äänenpainoin vaatimaan robottiveroa. Tästä tulee kuitenkin pitäytyä, sillä se pysäyttäisi Suomessa muutenkin tahmean robotisoitumisprosessin. Tulevaisuudessa teollisuus menee sinne, missä on parhaat robotit – Suomen on kyettävä tarjoamaan niin robottialan yrityksille kuin robotteja hyödyntäville yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö .

Professori Ville Kyrkin (Aalto-yliopisto, robotiikka) lausunto:

Robotisaatio tarjoaa kolme suurta mahdollisuutta:

1) Mahdollisuuden pysytellä huipulla nyt robotisoituvilla aloilla (esimerkiksi työkoneteollisuus),

2) Mahdollisuuden vaikuttaa teollisuuden työpaikkojen säilymiseen / uusteollistumiseen (erityisesti tähän asti vähän automatisoiduilla aloilla), sekä

3) Täysin uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia palvelurobotiikan uusien tuotteiden myötä. Tämä viimeisin tarjoaa suurinta potentiaalista kasvua, mutta Suomesta ei tulle merkittävää toimijaa robotiikassa ilman panostuksia, koska palvelurobotiikan kasvu alkanee toden teolla vasta muutaman vuoden päästä ja tällöin parhaissa lähtökuopissa olijat kerännevät potin.

Robottiviikko on osoittanut, että Suomesta löytyy robotiikasta kiinnostuneita toimijoita, mutta ala on toistaiseksi melko hajallaan, minkä vuoksi koordinaatiosta voisi olla merkittävää hyötyä.

5. Valtiollinen panostus

Robotisaatioon ei päästä tarttumaan ilman merkittävää valtiollista panostusta. Yksittäiset yritykset ja toimijat eivät omaa tehokkaan robotisoitumisen vaatimia ei taloudellisia- eikä osaamisresursseja. Robottiviikon esitelmistä saattoi panna merkille mm. Ranskan ja USA:n merkittävän panostuksen robotiikan tutkimukseen, kehitykseen ja innovatiivisiin kaupallisiin tuotteisiin.

Lopuksi

Professori Himanen totesi Nokialta jääneen huomaamatta IT-alan murros ja siksi yhtiön kävi kuin kävi. Nyt Suomelta on digitalisaatiohurmassa jäämässä huomaamatta digitalisaation murros. Robotisaatio ei ole digitalisaation alaotsikko eikä jatke. Digitaalinen tieto mahdollistaa robotisaation laajan ja nopean leviämisen, mutta robotisaation on silti oma ilmiönsä.

Robotisaatio muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi ja virtuaalisiksi teoiksi ja se autonomisoituu askel askeleelta enemmän.

Roboteista tulee älykkäitä ja oppivia ehkä nopeammin kuin osaamme ymmärtääkään ja kasvu on eksponentiaalista. Robotisaation avulla voimme luoda todellista vaurautta ja hyvinvointia, mutta se on tehtävä päämäärätietoisesti, dynaamisesti ja avoimesti.

Meidän ei pidä pelätä robottien vievät ihmisiltä kaikki työt vaan mietittävä miten saadaan aikaan yhteiskunta, jossa robotit tekevät vaurautta ja ihmiset luovat arvoa.

Silloin ihminen on arvoisessaan roolissa.

Siksi on tärkeää tarttua toimeen heti.

Helsingissä 3.12.2013

Cristina Andersson

Robottiviikon kuraattori, tietokirjailija, konsultti
Robotics Finland aloitteentekijä
puh: 0400-633190

cristina.andersson@develor.fi

Lausunto talousvaliokunnalle robottiviikosta ja robotisaatiosta

Robotisaatio on todennäköisesti internetia suurempi mullistus. Matti Vesalan, Tieto Oy, sanoin:

“Robotisaatio muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi”.

Siitä juuri on kyse ja siksi asia on tärkeä juuri nyt.

Robottiviikko on lähtölaukaus suomalaiselle robotisaatiolle. Meidän on viimein aika oivaltaa digiajan murros ja tarttua robotisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Allekirjoittanut kävi toistamiseen kertomassa robotisaatiosta Eduskunnan talousvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostolle. Tällä kertaa myös Robottiviikko kiinnosti. Jaoston puheenjohtaja Jouko Skinnari näkee robotisaation merkityksen Suomen tulevaisuudelle ja lupautui puhujaksi torstaina 28.11, kun käsitellään etiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä asioita.

Robottiviikko2013 Ohjelma (pdf)

Tässä lausuntoni:

Talousvaliokunnalle

Helsingissä 20.11.2013

Cristina Andersson, yrittäjä ja Suomen Robottiviikon kuraattori

Arvoisa valiokunta,

Robottiviikkoa juhlitaan 25.11. – 1.12.2013 ensimmäistä kertaa Suomessa. EU komissio teki aloitteen EU:n laajuisen vuosittaisen robottiviikon perustamiseksi vuonna 2010. Viime vuonna mukana oli 21 maata, Suomi siis tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

EU komissio toteaa, että robotiikka on yksi keskeisimmistä liiketoiminta-alueista ja kehityskohteista. EU Robottiviikon tarkoitus on lisätä tietoisuutta robotisaatiosta ja sen mahdollisuuksista ja haasteista. Erityinen kohderyhmä on nuoret ja lapset, joita robotisoitunut tulevaisuus eniten koskettaa. Erityisenä tavoitteena on kannustaa nuoria hakeutumaan alan koulutukseen.

EU Robottiviikko tuli allekirjoittaneen tietoon BohoBusiness –kirjaa (Talentum 2012) kirjoittaessa. Silloin myös yhdessä kirjan toisen kirjoittajan dos. Kaivo-ojan kanssa havaittiin ilmiön, jota voi kutsua robotisaatioksi, leviävän maailmalla huikeaa vauhtia. Alla oleva Hollannin kansalliseen robottistrategiaan liittyvä kaavio kuvastaa ilmiön laajuutta ja sen valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Etelä Korean informaatioministeriö ennakoi, että robotti- ja siihen liittyvän teknologian markkina olisi laajuudeltaan 190 mrd dollaria vuonna 2020.

Hollannin robottistrategiasta käy ilmi kuinka suuresta kehityksestä on kyse.

Suomen robottiviikon suurtapahtumaa vietetään Ylen Studio 7:ssa Ilmalan seisakkeen läheisyydessä. Seitsemän päivän aikana käydään läpi robotisaatiota monista eri näkökulmista. Lisäksi aiheesta keskustellaan. Mukana on myös näyttely. Tiistaista torstaihin paikalla vierailee koululaisryhmiä, yhteensä koululaisia on ilmoittautunut n. 400. Tapahtumat välittyvät kaikelle kansalle Yle Areenan kautta.

Robottiviikko on tärkeä avaus suomalaisen robotisaation nostamiseksi uudelle tasolle. Voidaan sanoa, että Suomessa ei ole huomattu digitalisaation murrosta ja näin robotisaatio on ehkä jäänyt täkäläisiltä huomiotta. Robottiviikko pyrkii herättämään kiinnostuksen asiaa kohtaan.

Mutta pelkkä kiinnostus ei riitä. On tehtävä ja toimittava. Tähän mennessä olemme rakentaneet erinomaiset verkostot mm. Ranskan, USA:n, Ruotsin ja Venäjän robotiikka-alan keskeisten toimijoiden kanssa. Olemme tehneet opintomatkan Ruotsiin Robotdaleniin, joka on v. 2005 perustettu robotti-innovaatiokonsepti. Olemme myös kannustaneet kriisipaikkakuntia tarttumaan robotiikan mahdollisuuksiin.

Robottiviikkoprosessi on myös poikinut strategiaprosessin, joka käynnistyi 6.11.2013 TEM:n toimesta. Strategiaprosessia johtaa TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuu.

Parhaillaan suunnittelemme myös USA:n suurlähetystön ja innovaatiokeskuksen kanssa USA:n kansallisen robottiviikon tapahtumia Suomessa. Myös vuoden 2014 EU viikon suunnittelu on edennyt.

Robottiviikkoa tehdessä on käynyt ilmeiseksi, että on tehtävä isompi ja nopea ponnistus, jotta toiminta todella saadaan Suomessa käyntiin. Siksi ehdotan Robotics Finland palvelukonseptin perustamista. Konsepti kuvaillaan tämän lausunnon liitteessä. Robottiviikon aikana syntyneiden materiaalien, verkostojen, ideoiden, käynnissä olevien alan innovaatioiden ja yritysten määrä on sen verran laajaa, että toiminta on mahdollista käynnistää välittömästi. Tarvitaan vain resursseja, into ja osaaminen ovat jo olemassa. Ehdotan, että resurssit osoitetaan ko. konseptin perustamiseksi ja käynnistämiseksi soveltuvalta taholta mahdollisimman pikaisesti.

Kunnioittaen

Cristina Andersson
Kuraattori, Robottiviikko – Robotics Finland

puh: 0400-633190

cristina.andersson@develor.fi

LIITE:

Robotics Finland

Palvelukonsepti edistämään suomalaista robotisaatiota ja sen teollista ja kaupallista hyödyntämistä.

Taustaa

Robotisaatio on Suomessa uusi ilmiö, vaikka robottiteknologiaa onkin käytetty tehokkaasti hyväksi teollisessa tuotannossa. Hyvänä esimerkkinä on Uudenkaupungin autotehdas, joka on erinomaisen automaation avulla houkutellut merkittäviä yhteistyökumppaneita, kuten Daimler-Benz sekä Porsche.

Robotiikka on kuitenkin levittäytymässä vahvasti valmistavan teollisuuden lisäksi myös hyvin monille muille toimialoille. Lähitulevaisuudessa erilaisten palvelurobottien myynti ohittaa teollisuusrobottien myynnin jo muutaman vuoden sisällä.

Robotisaation käytön ja käyttökohteiden laajentuessa voidaankin puhua uudesta ilmiöstä – robotisaatiosta. Traditionaalisen käyttökohteiden lisäksi, esimerkkinä autot, joissa on jo runsaasti robottiteknologiaa, robotteja käytetään hyödyksi myös mm. terveydenhuollossa (leikkaus-, läsnäolo- ja hoivarobotit), vanhuspalvelupuolella (avustavat robotit) sekä maataloudessa ja turvallisuusalalla.

Robotisaation käyttömahdollisuuksia ja vaikutuksia

Robotisaatioon liittyy paljon uhkakuvia. Kuten automatisaation kohdalla aikanaan, myös robotisaation pelätään vaikuttavan työpaikkoja vähentävästi ja tuloeroja lisäävästi. Robotisaatiossa on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti ajatellen suurimmat positiiviset vaikutukset tapahtuvat hyvinvointi ja SoTe sektorilla, jossa voidaan päästä todellisiin kustannussäästöihin, kun kotihoitoa ja itsenäisen asumisen aikaa voidaan robottien avulla pitkittää merkittävästi. Muun muassa Ruotsissa näitä teknologioita käytetään jo ao. sektorilla.

Teollisuuden kilpailukykyyn roboteilla voidaan vaikuttaa suuressa määrin. Ruotsalainen Robotdalen konsepti käsittää aloitteellisen toiminnan, jossa Robotdalenin asiantuntijat vierailevat PK-yrityksissä keskustelemassa kuinka roboteilla voitaisiin parantaa yrityksen kannattavuutta, kasvua ja tuottavuutta. Suomessa tehokkaalla robotisaatiolla voitaisiin sekä luoda uutta teollisuutta että houkutella maahan teollisuutta.

Liikenteessä ja logistiikassa robotisaatiolla voidaan edistää kustannustehokkuutta, ympäristön suojelua sekä turvallisuutta. Suuria satamia, mm. Rotterdamin satamaa, robotisoidaan parhaillaan. Lisäksi kehitteillä on sovelluksia miehittämättömiä aluksia varten.

Cleantech alalla robotti-innovaatiot voivat ratkaista ongelmia, joihin ennen ei ole ollut ratkaisua. Cleantech-robotisaatio on voimakkaasti kasvava alue, innovaatioita kehitetään mm. merien puhdistukseen.

Robotisaation suurimmat yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät yhteiskunnan tulonmuodostukseen, tulonjakoon sekä lainsäädäntöön.

Mihin toimiin tulee ryhtyä?

Ennakointiasiantuntija ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja sanoo, että mikäli puolen vuoden sisällä ei robotisaation osalta tapahdu mitään, on Suomi pulassa. On siis pistettävä heti toimeksi.

Suomalainen delegaatio teki Työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuun johdolla opintomatkan Ruotsin Robotdaleniin, Västeråsiin. Samalla vierailtiin ABB:n robottitehtaalla.

Opintomatkalla vahvistui käsitys, että on saatava:

Robottialan yritysten, tutkijoiden, keksijöiden, teollisuuden, robottien hyödyntäjien, päättäjien ja muiden robotisaatioon liittyvien toimijoiden verkosto.
Robotdalen tyyppisiä konsepteja, jotka edistävät paikallisesti alan innovaatio ja kaupallistamistoimintaa. Mm. Salossa tällaiseen olisi loistava potentiaali.
Kansallinen – kuitenkin rajat ylittävä – robotisaatiostrategia (mm. USAn, Etelä-Korean, Hollannin ja EU:n tapaan) sekä virtuaalinen paikka, jossa strategiaa rakennetaan joukkoistamalla ja kansalaiskeskustelun avulla.
Paikka aloitteille, innovaatioille, keksinnöille ja ideoille.
Auttaa lopettamista, supistamista tai maasta muuttamista harkitsevia (ja muita) yrityksiä tarkastelemaan mahdollisuutta jatkaa ja kehittää toimintaa robotiikan avulla.
Materiaali- ja tietopankki henkilöille ja yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa robotisaatiosta ja haluavat kertoa siitä muillekin.
Robotisoitumista suunnittelevien yritysten aloituspiste.
Kansainvälistä ja suomalaista yhteistyötä hakevien aloituspaikka.
Robottiviikon ja muiden alan tapahtumien, kuten erilaisten kurssien, järjestäminen.

Robotics Finland palvelukonsepti

Vastaus ylläoleviin haasteisiin on palvelu, jossa yllämainitut asiat ovat koostetusti samassa paikassa ja helppo löytää. Robotics Finland on tiedonsaantipaikka, kohtauspaikka sekä yksi suomalaisen robotiikan ja robotisaation kansainvälisistä ikkunoista.

Palvelun ensisijainen kohderyhmä on erilaiset robotiikka-alan toimijat sekä yritykset, yhteisöt ja henkilöt, jotka haluavat hyödyntää robotiikkaa tai jotka uskovat robotiikan tuovan ratkaisuja ongelmiinsa. Kohderyhmiä ovat myös tutkijat ja opiskelijat.

Erityinen kohderyhmä on sijoittajat, jotka etsivät alan start-upeja tai haluavat sijoittaa toimiviin yrityksiin tai tuotekehitykseen tai tuoda yrityksen Suomeen hyödyntämään korkean teknologiaosaamisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Rahoitus

Palvelu rahoitus tulisi ensi vaiheessa tapahtua julkisen rahoituksen kautta. Myöhemmin palvelun tulisi toimia itsenäisesti partnereiden kanssa.

Robottiviikko –hankkeessa on kerääntynyt jo paljon materiaalia, jota voidaan hyödyntää Robottiportaalia rakennettaessa.

Aikataulu

Robotics Finland portaali tulisi laittaa pystyyn välittömästi, siten että se julkistettaisiin robottiviikolla 25.11-1.12. Nykyisen kokeilu ja ”just do it” kulttuurin aikana tämä on mahdollista ja hyväksyttävää. Lisäksi sekä materiaalia, että visuaalisia elementtejä on riittävästi portaalin käynnistämiseen.

Toimija

Luonnollinen toimija Robotics Finland konseptin käynnistämiseen on Cristina Andersson, Develor Productions Oy. Hän on onnistuneesti kuratoinut Robottiviikkoa, järjestänyt kontaktit niin Ruotsin kuin Venäjänkin innovaatiokeskuksiin, rakentanut robottialan verkostoa sekä toteuttanut Robotdalen matkan.

Tämä aloite ja ehdotus on tehty Cristina Anderssonin toimesta.

Vievätkö robotit työt ihmisiltä?

Kysymys joka esitetään joka kerta kun käyn puhumassa maailmalla hurjaa vauhtia etenevästä ja eksponentiaalisesti kasvavasta robotisaatiosta. Jos vastaan kyllä, minua syytetään negatiiviseksi dystopioiden maalaajaksi. Jos vastaan ei, minua pilkataan idealistiksi, joka ei näe realiteetteja.

Mutta. Molemmat ovat totta. Robotit vievät töitä, mutta ihmiset luovat uusia.

Martin Fordin esittää vision, jossa 70% maailman työikäisestä väestöstä on pysyvästi työttömänä robotisaation edetessä. Näin onkin, ellei

1) Robotisaatio loisi uudenlaisia töitä

2) Ihmiset keksisi uusia tapoja elättää itsensä ja luoda vaurautta robottien avulla

3) Elleivät yhteiskunnat uudistu vastaamaan robotisoituvan ympäristön, sosiaalisen ja fyysisen, vaatimuksia.

Vanhat vallanpitäjät ovat pudonneet jalustoiltaan ennenkin. Uusia teknologioita on tullut ennenkin. Ihmiset ovat olleet järisyttävien muutosten edessä ennenkin. Aina on elämä jatkunut ja aina on hyvinvointi lisääntynyt. Niin tulee käymään nytkin, mutta kuten aina muutokseen on sekä valmistauduttava että sopeuduttava. Lisäksi täytyy olla heitä, muutosagentteja, jotka aktiivisesti rakentavat muutosta ihmiskunnalla parhaaseen mahdolliseen suuntaan. Toivottavasti sinä olet yksi heistä.

Etelä-Korean informaatioministeriön mukaan robotiikan ja siihen liittyvä teknologian markkina ylittää 190 mrd vuonna 2020. Voidaan vain arvata, kuinka suuri on markkina joka saavutetaan kyseisen teknologian aikaansaamasta tuottavuuden lisäyksestä sekä uusista tuotteista ja konsepteista, joita robotisaation avulla tullaan luomaan.

Roboteista ja robotisaatiosta on tärkeää ajatella laatikon ulkopuolelle. Sinä, joka olet jo vuosikausia ollut tekemisissä teollisuusrobottien kanssa – katso kehitystä ja huomaa robottien kirjon päivittäinen laajentuminen. Kärjessä ovat palvelurobotit, suurta kasvua on myös maatalouden, liikenteen, puolustuksen, sairaaloiden, lääketieteen ja ympäristönhoidon roboteissa.

Robotiikan kehityksen johtotähtenä on keinoäly tai kognitiiviset systeemit tai neuroverkkoteknologia…. rakkaalla lapsella on monta nimeä. Robottien kyky oppia, kehittyä, tehdä johtopäätöksiä, muuntua… ja mitä kaikkea…. kehittyy myös valtavaa vauhtia. Löytääkseen paikkansa robotisoituvassa maailmassa ihmisen on panostettava oman itsensä kehittämiseen ja johtamiseen sekä luovan potentiaalinsa hyödyntämiseen.

TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuu kirjoittaa, että meidän on tehtävä kaikkemme tasoittaaksemme robotisaation tietä, jotta olisimme dynaaminen kansakunta muiden edistyksellisten kansakuntien joukossa ja asemoituaksemme globaalisti sellaisten valtioiden joukkoon, jossa on hyvät toimintamahdollisuudet niin yrityksille kuin luoville yksilöillekin.

Eurooppalainen robottiviikko on foorumi, jossa robotisaatiosta keskustellaan eri näkökulmista. Suomessa ensi kertaa järjestettävä tapahtuma toivottaa kaikki tervetulleeksi rakentamaan tulevaisuutta, joka olisi hyvä kaikille!

Nokia valmisti robottikäsivarsia 1981-1991. Suomessakin on taustaa ja potentiaalia robottien valmistamiseen ja hyödyntämiseen.

Robotisoitunut tulevaisuus. Nyt.

Sosiaalista mediaa seuratessa saa havaita, että yhä useampi on oivaltanut suuren muutoksen olevan käynnissä. Ja moni on ilmaissut huolensa Suomen tilanteesta – kriisistä kirjoittaa myös Paavo Rautio Hesarin pääkirjoituksessa. Käynnissä on luova tuho, jossa vanha saa tehdä tilaa uudelle ja joka johtaa kaiken robotisoitumiseen.

On haastavaa ymmärtää mistä robotisaatiossa on kyse. Monilla on mielessä SciFi kirjallisuuden visiot, toiset taas näkevät vain teollisuusrobottien toistoon väsymättömät käsivarret. Toiset taas ovat sitä mieltä, että robotit eivät ole se merkittävä juttu, vaan digitalisaatio, it ja ict ovat tarinan pääotsikot.

Mutta ei. Maailma on muuttumassa. Robotisaatio ei ole enää pelkkä tulevaisuuden visio tai SciFi kirjallisuuden utopia. Kehitys on käynnissä tässä ja nyt. Siitä kertovat päivittäin esiin tulevat uudet innovaatiot, joista osa on jo toisella kierroksella 2.0 vaiheessa. Siitä kertovat valtioiden robottistrategiat ja suuret investoinnit robotisaatioon. Esimerkiksi kaakkois Kiinan robottialue on esimerkki tällaisesta jätti-investoinnista.

Mikä on uutta verrattuna entiseen?

Karkeasti sanottuna: ennen robotti teki ihmisen sille määräämiä ja ohjelmoimia hommia – nykyisin robotti on silta materiaalisen ja digitaalisen maailman välillä.

Ajatellaan vaikkapa tyhjää jääkaappia. Ennen internettiä ihminen luki tarjoukset lehdestä, meni kauppaan ja osti kylmään kaappiinsa täytettä. Internet aikakaudella tiedon hankinta ja tilaukset sujuvat netistä, vaikkapa kännykän kautta ja kaupan toimituspalvelu voi tuoda tavarat kotiin. Toimija on ihminen.

Robotisaation aikakaudella ihmisen rinnalle toimijaksi nousee robotti. Robotti toteaa jääkaapin tilan. Se tunnistaa ihmisen terveydentilan ja muistaa hänen mieltymyksensä. Se on jatkuvasti tietoinen ruokailun uusista terveysvaikutus- ja muista trendeistä. Se tietää, mistä saa tuoreinta, edullisinta ja parasta. Robotti hoitaa sopivan määrän juuri oikeita tuotteita jääkaappiin, se valmistaa ruuat ja jos olet sairas, se syöttää sinut. Lopuksi se siivoaa ja pesee astiat.

Robotti käyttää hyväkseen big dataa mitä sinä et milloinkaan pystyisi hyödyntämään. Sinä pystyt katsomaan ruokareseptit parista kolmesta reseptipaikasta, robotti käy sekunnissa läpi kaikki digitalisoidut reseptit ja tekee niistä oman kombinaation – juuri sinulle sopivimman. Tai sitten se rakentaa täysin uuden sinun hyvinvointiasi rakentavan reseptin, jossa on terveyttä, umamia ja estetiikkaa.

Robotisaation aikakaudella kauppa on muuttunut sensoriteknologiaa hyödyntäväksi ambient intelligence ympäristöksi, jolloin robotin on helppo täyttää kärrynsä. Näitäkin innovaatioita on jo olemassa. Jossain vaiheessa robottijakeluauto tuo ostokset suoraan kotiin.

Kaikki mikä voidaan robotisoida robotisoidaan.

Merkit maailmalla ovat selvät. Robottien määrä, laatu ja käyttökohteiden moninaisuus ovat huimassa kasvussa. Robotti korvaa ihmisen jopa korkeaa osaamista vaativissa ja monimutkaisissa töissä, puhumattakaan siitä, että robotti suoriutuu tehtävistä, joihin ihminen ei kykene – esimerkiksi vaaralliset pelastus ja puhdistustehtävät. Robotti tekee myös tietokoneesta historiaa – mullistus on suurempi kuin osaamme täällä pohjan perukoilla käsittää.

Siksi on syytä alkaa valmistautua – aikaa ei ole hukattavaksi. Tässä kaavio Hollannin robottistrategiasta, se osoittaa miten valtava kasvu on käynnissä.

Hollannin robottistrategiasta käy ilmi kuinka suuresta kehityksestä on kyse.

Kyseessä on myös liiketoimintamahdollisuus, johon pitää tarttua – teollisuus ei ole enää halvimman työvoiman perässä, se menee sinne, missä on parhaat robotit.

Suomessa on tilaa ja päivityskelpoista osaamista, jotta voisimme nopeassa tahdissa päästä muiden maiden kantaan robotisaatiokehityksessä. On vain uskallettava ottaa rohkeita harppauksia ja investoitava, että nämä teknologiat todella saadaan käyttöön ja muutettua yritystoiminnaksi, tuotteiksi, tuottavuudeksi ja kannattavaksi vienniksi. Sillä ne ovat ainoat lääkkeet heikossa hapessa köhivälle kilpailukyvyllemme.

Aineistoa:

Minkälainen on robotisoitunut tulevaisuus? Siihen voidaan vaikuttaa monella tavalla. Allekirjoittaneen ja dos. Jari Kaivo-ojan kirja BohoBusiness kertoo vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista rakentaa inhimillinen tulevaisuus robotisoituvassa maailmassa.

Illah Nourbakshsh Robot Futures

Robotit ovat silta materiaalisen ja fyysinen maailman välillä

Hollannin robottistrategia PDF

USA:n robottistrategia PDF

Robotiikka ei ole enää Science Fiction vaan Science Fact http://indiafuturesociety.org/maintaining-physical-continuity-while-achieving-digital-immortality/

Robotisaatio ja johtamisen psykologia: kohti uudenlaisia työelämän haasteita

June 11, 2013 9:04 pm / Leave a comment

Viime vuosikymmenten aikana on kehitetty erilaisia johtamisen teorioita ja johtamisoppeja. Keskeinen osa useimpia johtamisoppeja on motivaation luominen organisaation työntekijöille. Useat johtamisen opit lähtevät siitä olettamuksesta, että johtaminen toimii hyvin kun johtaja on osannut laskea kullekin alaiselle riittävät kannustintekijät. Robotisaation myötä tilanne työelämässä muuttuu, kun robotteja ei tarvitse erikseen motivoida.

Useiden johtajien arvioidaan elävän ensisijaisesti eri todellisuudessa kuin johdettaviensa. Johtajan tehtäväksi on nähty johtaa yksilönä johdettavia. Johtamisessa sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt usein yksilökeskeisen johtamismallin varjoon. Ei ole siis ihme, että johtamiskirjallisuus vilisee sellaisia käsitteitä kuin karisma, johtajuus, johtajan tahtotila ja esimiehisyys. Yksityiset johtajat ja heidän persoonalliset ominaisuutensa ovat saaneet paljon huomiota johtamiskirjallisuudessa. Yhteisöllisyys ja tiimit eivät ole johtamisteorioiden keskiössä kuin ajoittain.

On hyvä muistaa, että tähän asti historiallista kehitystä todellisuudessa johtajat eivät koskaan ole pystyneet luomaan yhteiskuntaa – vaan myös yhteiskunta luo johtajia ja johtajuutta. Vuorovaikutussuhde on ollut kaksisuuntainen. Hyvä historiallinen esimerkki johtajuuden yhteydestä yhteiskunnalliseen muutokseen on ollut Winston Churchill. Winston Churchill menestyi erinomaisesti sota-ajan johtajana, mutta hänen menestyksensä johtajana rauhan ajan yhteiskunnassa oli huomattavasti heikompaa. Harva johtaja on ns. ”joka sään johtaja”. Eri aikakausina erilaiset johtajat menestyvät johtamisessa.

Psykologisten johtamisteorioiden mukaan johtamisessa on syytä huomioida aikaisempaa paremmin johtamisen ei-individualistisuus, kontekstiherkkyys, perspektiiviherkkyys, inspiroivuus sekä johtamisen parempi teoreettinen ymmärrys, joka perustuu uusimpaan johtamisen psykologiseen tutkimukseen.

Viimeaikaisissa uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että psykologiset testit eivät välttämättä auta valitsemaan oikeaa johtajaa ilman kontekstiherkkyyttä.
Robotisaatio ja keinoälyn kehittyminen tulevat muuttamaan johtamista organisaatioissa ja yhteiskunnassa. Voimme olettaa, että robotisaatio tulee vaikuttamaan sekä johtajiin, johdettaviin että yhteiskuntaan.

Kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde tulee muodostumaan sekä johtajien että robottien, mutta myös robottien ja yhteiskunnan välille. Saattaa olla hyvinkin niin, että joudumme tulevaisuudessa arvioimaan kaikki johtamisteoriat kriittisesti ja vain osa johtamisteorioista säilyttää relevanssinsa robotisaation yhteiskunnassa.

Psykologinen tutkimus, jossa arvioidaan robottien, johtajien ja johdettavien uudenlaisia vuorovaikutussuhteita, olisi varmasti hyödyllistä tutkimusta käynnissä olevassa muutoksessa. Tärkeää olisi arvioida työelämän organisaatiotasolla skenaariota, jossa organisaation esimies on keinoälyn pohjalta toimiva robotti tai skenaariota jossa osa työntekijöistä on korvattu roboteilla ja robotit tekevät läheistä yhteistyötä ihmisten kanssa.

Nykyiset trendit ovat viemässä kehitystä siihen suuntaan, jossa yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä on käytössä sekä palvelurobotteja että teollisuusrobotteja. Iso yhteiskunnallinen kysymys on, miten työelämää voitaisiin kehittää laadultaan paremmaksi robotisoitumiskehityksen myötä. Se, että ihmiset voisivat tehdä pidempiä ja eheämpiä työuria yhdessä robottien kanssa, helpottaisi myös ns. kestävyysvajeongelmaa.

Edelliseen esimerkkiin viitaten, Winston Churchillia ei voitu ohjelmoida uudelleen II maailmansodan jälkeen, mutta robottijohtaja voidaan aina ohjelmoida uusiin olosuhteisiin sopeutuvaksi. Jos jopa Churchillilla oli vaikeuksia työuransa loppuvaiheessa, niitä voi olla normaalilla duunarilla. Tulisiko seniortyöntekijöille antaa ensimmäisenä mahdollisuus tukirobottityökaveriin? Robotit eivät ole välttämättä vain nuorten nörttien kannalta relevantti asia, vaan robotisaatio voi olla yllättävän merkittävä asia ikääntyville työntekijöille.

On olemassa mahdollisuus, että laadullisesti parempi hyvinvointiyhteiskunta on mahdollinen kehittää tietoisen robotisoitumiskehityksen myötä.
Eräät yhteiskuntateoreetikot, kuten Wuppertal Instituutissa toimiva tohtori Christa Liedtke ovat esittäneet, että tarvitaan uusia sosiaalisia innovaatioita, jotka voidaan tietoisesti yhdistää kestävää kehitystä edistäviin teknologisiin innovaatioihin, ja vasta tällaisen sosio-teknisen innovaatiokehityksen myötä kestävän kehityksen hyvinvointiyhteiskunta voisi käytännössä todentua.

Tässä muutosprosessissa riittää isoja haasteita sekä poliittisille päättäjille että työelämää tutkiville yhteiskunta- ja hallintotieteilijöille. On vaikea uskoa, että nykyisillä johtamisopeilla selvitään tulevaisuudessa. Tarvitsemme myös uudenlaista innovaatioajattelua ja innovaatiokehitystä. Erityisesti käyttäjälähtöiseen robottitutkimukseen olisi syytä panostaa Suomessa.

Milloin saamme Suomeen työelämän robotisaatiokehitykseen keskittyvän LivingLabin, jossa uusia työelämän kestäviä toimintamalleja voitaisiin testata ja kehittää? Ehkäpä tällaisista ajatuksista voidaan keskustella Euroopan Robottiviikolla syksyllä 2013?

Kirjallisuutta

Churchill, Winston. Verkkosivut: http://fi.wikipedia.org/wiki/Winston_Churchill
IEEE (2013) Robotics Spectrum. Verkkosivut: http://spectrum.ieee.org/robotics
Liedtke, Crista. Verkkosivut: Verkkosivut: http://wupperinst.org/en/contact/details/wi/c/s/cd/20/
Liedtke, C., Welfens, M.J., Rohn, H. and Nordmann, J. (2012a) ‘Living Lab: User-Driven Innovation for Sustainability’, International Journal of Sustainability in Higher Education, Vol. 13, No. 2, 106-118.
Liedtke, C., Baedeker, C., von Geibler, J., and Hasselkuß, M. (2012b) ‘User-integrated Innovation: Sustainable LivingLabs’ in Fricke, V., Schrader, U. and Thoresen, V.W. (Eds.), 2nd PERL International Conference “ Beyond Consumption – Pathways to Responsible Living”: Conference Proceedings, March 19th-20th 2012, Technical University Berlin, Germany, 203-219.
Verkkosivut: http://www.aloenk.tu-berlin.de/fileadmin/fg165/PERL_Conference_Proceedings_2012_14MB.pdf
Liedtke, C. Geibler, J. Baedeker, C. Hasselkuß, M. and Rohn, H. (2012c) ‘The ‘sustainability living lab’ as a reflexive user-integrating research infrastructure’ in International Conference on Sustainability Transitions IST 2012 “Navigating Theories and Challenging Realities”: Conference Proceedings, August 29th-31st 2012, Technical University of Denmark, Copenhagen, Denmark, pp. 206-222.
Verkkosivut: http://www.ist2012.dk/custom/files/ist2012/Fullpapers/Esessions-fullpapers.pdf
Seeck, Hannele (2012) Johtamisopit Suomessa. Verkkosivut: http://www.gaudeamus.fi/seeck-johtamisopit-suomessa/

Lausunto valtiovarainlautakunnalle robotisaation vaikutuksista

Allekirjoittanut esitteli robotisaation vaikutuksia Eduskunnan Valtionvarainlautakunnan työ- ja elinkeinojaostolle 8.5.2013

Robotisaatio ja sen vaikutukset yhteiskunnassa

Taustaa

Robotisaatio on ilmiö, joka ei käsitä pelkästään yksittäisiä automaattisia laitteita, vaan yhä enenevässä määrin älykkäitä ja oppivia järjestelmiä, jotka kykenevät mitä moninaisempien tehtävien suorittamiseen.

Alan suurin kasvu on lähivuosina palveluroboteissa, mutta päivittäin voimme lukea uusista innovaatioista mm. lääke-, hoiva-, puolustus-, opetus- ja robottien osalta. On merkille pantavaa, että arvostetussa Thomas Edison innovaatiokilpailussa 17 palkintoa myönnettiin robotti-innovaatioille.Tämä on vahva signaali robotisaation voimakkaasta etenemisestä.

Erilaiset laitteet robotisoituvat vähitellen. Esimerkiksi autot ja 3D printterit robotisoituvat vaihe vaiheelta. Toisin sanoen niiden kyvykkyys toimia automaattisesti lisääntyy. Jatkossa robotit ja robotisoituvat laitteet ja järjestelmät keräävät autonomisesti tietoa aistiensa eli sensoreiden kautta ja ne ovat myös yhteydessä toisiinsa omassa verkostossaan. Robottien ”internet” Rapuyuta on osa EU:n rahoittamaa RoboEarth hanketta.

Suurin vallankumous on sensoriteknologiaa voimakkaasti hyödyntävä Ambient Intelligence joka muuttaa robotisaation paradigmaa siten, että robotit tekevät johtopäätöksiä ja aloitteita big datasta koostamansa tiedon pohjalta. Tähän saakka aloite teknologian toiminnalle on ollut ihmisellä. Ambient Intelligence sisältyy mm. Philips yhtiön päästrategiaan.

Robotisaation vaikutukset yhteiskuntaan

Robotisaation vaikutukset tulevat ulottumaan kaikkiin yhteiskuntiin, yrityksiin ja ihmisiin. Tarkastelen tässä lyhyesti kolmea aluetta, joita pidän tärkeimpinä: Työ, yhteiskunnan tulonmuodostus ja lainsäädäntö.

Työ

Suurin, jopa vallankumouksellinen muutos liittyy työhön. Robotit korvaavat paitsi yksinkertaiset työt mutta yhä enenevässä määrin myös korkeaa koulutusta vaativia tietotöitä. Taiwanilainen maailman suurin kokoonpanotehdas FoxConn korvaa lähivuosina työntekijänsä miljoonalla robotilla. Keinoäly, joka korvaa esimerkiksi lakimiehiä on jo kehitetty. Opetus voidaan hoitaa teknologian avulla ja robottiavusteisuus mahdollistaa vanhusten ja sairaiden elämisen kotona. Sairaanhoitajarobotit tulevat terveydenhoidon avuksi.

Kansainvälisen robottiyhdistyksen IFR:n puheenjohtaja Sakakibara toteaa, että viiden seuraavan vuoden aikana robotisaatio työllistää ihmisiä (siellä missä robotisaatiota kehitetään), mutta sen jälkeen robotit kykenevät rakentamaan ja ohjelmoimaan itse itseään.

Yhdysvaltalaisen teknologia-asiantuntijan Martin Fordin näkemyksen mukaan 50-70 % maailman työikäisestä väestöstä jää pysyvästi työttömäksi.

Yhteiskunnan tulonmuodostus

Jos ihmiset ovat työttöminä, niin miten yhteiskunta saa tulonsa? Miten robottien tuottama vauraus jaetaan? Mikä on yhteiskunnan tai valtion rooli? Jos tulonjako onnistuu ja kansalaiset nauttivat esimerkiksi jonkinlaista kansalaispalkkaa, niin mitä ihmiset tekevät ja onko heillä mahdollisuutta kuluttamiseen? Nämä ovat yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä, joihin tuskin on helppoja vastauksia.

Lainsäädäntö

Lainsäädännön muutoksia tulisi edeltää vahva eettinen pohdinta; mitä roboteilta halutaan, mitä ne saavat tehdä ja mikä niiden rooli on yhteiskunnassa.

Lainsäädännön uudistuksia tarvitaan, sillä robotit ulottuvat hyvin intiimisti ihmistä lähelle. Vaikkapa nanorobotit, jotka taistelevat esimerkiksi syöpäkasvaimia vastaan ihmisen sisällä. Tai hoivarobotit, jotka suorittavat päivittäisiä hoitotoimenpiteitä ihmisille. Mitä lainsäädäntöä tämä vaatii? Jos robotti on yhteydessä internetiin, niin miten se saa kerätä ja välittää tietoa ihmisestä?

3D ja 4D printtaus ja skannaus vaikuttavat tekijänoikeuksiin. Vastuukysymykset robottiautojen osalta sekä vastuukysymykset robottien osalta ylipäätään.

Emme ehkä osaa vielä pohtia kaikkia robotisaation edellyttämiä lainsäädännön uudistuksia, mutta keskustelu olisi syytä käynnistää pikaisesti.

Robotisaatio Suomessa

Suomessa on jääty jonkinlaiseen jälkijunaan robotisaation osalta. Meillä on uskottu, että digitalisaatio ja ICT ovat ne alueet, joille kansallinen kilpailukyky perustuu. Robotisaatio on kuitenkin ilmiö, joka toimijana hyödyntää noita kahta teknologian osa-aluetta. Siinä mielessä ICT:ta ja digitalisaatiota ei kannattaisi käsitellä ilman robotisaatiota. EU:n ICT raportissa robotisaatio onkin huomioitu toisin kuin Suomen ICT raportissa.

Robotit pystyvät jatkossa myös itse digitoimaan sensoreiden kautta saamansa tiedon. Vahvassa kehityksessä on myös puheentunnistus, jonka käsittelyssä auttaa kehittyvät neuroverkkoteknologiat. Maaginen viisi vuotta tulee esille myös IBM:n ennakoinnissa. IBM on ilmoittanut, että heidän robottinsa kykenee viiden vuoden kuluttua aistimaan kuin ihminen.

EU:ssa on kiinnitetty huomiota esittämiini asioihin. Näkisin kuitenkin, että Suomen tulisi mahdollisimman nopeasti tarttua sekä tässä paperissa esitettyihin haasteisiin että robotisaation tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Vaikka ilmiö on jo varsin suuri maailmalla niin peliä ei ole vielä menetetty. Suomalainen teknologiaosaaminen tarjoaa valmiudet kehittää maastamme yksi robotisaation globaaleista huippukeskuksista. Ehkä yhteistyössä Ruotsin kanssa, jossa robotti-innovaatiokeskus Robotdalen on toiminut jo seitsemän vuotta.

Omalta osaltani edistän robotisaatiota kansallisen robottiviikon avulla yhdessä TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuun kanssa. Robottiviikko on osa EU Robotics Weekia ja järjestetään aloitteestani ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Robottiviikon tarkoitus on edistää tietoisuutta robotisaatiosta, sen vaikutuksista ja elinkeinoelämän mahdollisuuksista. Kunnianhimoisena tavoitteena olisi saada suuri kansainvälinen RobottiShow Suomeen muutaman vuoden sisällä sekä liittyä kansainväliseen robottiyhdistykseen IFR:aan. Tämän vuoden robottishown järjestää Kiina, joka on jo ilmoittanut aikovansa robotisaation ykköseksi maailmassa.

EU panostaa voimakkaasti palvelurobotteihin ja mm. Ranska on jo ennättänyt ilmoittaa aikovansa palvelurobottien ykköseksi. Suomen robottikenttä on hajanainen, mutta kaikeksi onneksi paljon on tekeillä. Suosittelen pikaisesti robotisaatioon keskittyvän tehokkaan työryhmän perustamista. Ryhmän tarkoitus olisi raportin lisäksi tuottaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, miten välimatka muihin maihin kurotaan umpeen ja minkälainen fokus Suomen robottistrategialla voisi olla.

Ehkä joskus kauempana tulevaisuudessa, mahdollisesti vuonna 2030 roboteilla on merkittävä osuus maailman energiatuotannossa ja –organisoinnissa. Yhdysvalloissa on tekeillä Enernet, sähkölaitteiden internet. Kun se ja robottien verkosto toimivat yhdessä big dataa hyödyntäen, maailman energiaongelmat saattavat ratketa yllättävällä tavalla.

Lisäys (ei ollut mukana lausunnossa): video, joka kannattaa ehdottomasti katsoa. Kertoo siitä, missä mennään jo vuoden aikana.

Helsingissä 8.5.2013

Cristina Andersson
Tietokirjailija ja kansallisen robottiviikon koordinaattori

cristina.andersson@develor.fi
puh: 0400-633190

Linkkejä:

EU:n ICT raportti: http://cordis.europa.eu/fp7/ict/istag/documents/ict-research-and-innovation-final-72pp.pdf

Rapuyuta: http://rapyuta.org/rapyuta-the-roboearth-cloud-engine

Thomas Edison kilpailu: http://robohub.org/eight-robotic-innovations-among-2013-edison-award-winners/?goback=.anp_135028_1367769499806_1

Kansainvälinen robottiyhdistys: www.ifr.org

Parin vuoden takainen esitys teollisuus- ja palvelurobottien kehityksestä http://www.slideshare.net/bizresonance/robotique-industrielle-et-de-service-europe-aout-2011-8839337

Syöpää vastaan taistelevista nanoroboteista: http://www.guardian.co.uk/artanddesign/architecture-design-blog/2013/apr/10/4d-printing-cancer-nano-robots

Robotdalen: www.robotdalen.se

Enernet: http://business.tim com/2013/03/28/smart-power/

Blogikirjoitus “pelko pois, robotisaatio on mahdollisuus” https://intellectualtransitzone.wordpress.com/2013/03/09/pelko-pois-robotisaatio-on-mahdollisuus/

Robotisaation edut ja haasteet

Robotisaation eräänä keskeisenä lähtökohtana on kautta historian ollut imitointi. Robottien rakentamisen kautta ihmiset ovat pyrkineet imitioimaan ihmisen toimintoja – sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Ihmiset ovat toki myös rakentaneet robotteja, jotka ovat imitoineet eläimiä ja muita ekosysteemien osia. Mitä monimutkaisempia olioita ja toimintoja on haluttu imitoida, sitä kehittyneemmiksi robotit ovat muodostuneet. Voidaan sanoa, että robotit peilailevat ihmisen omaa evoluutiota. Jos siis joku kritisoi innokkaasti robotisaatiota, hän samalla kritisoi ihmisen omaa evoluutiota tai luomakunnan ja eri ekosysteemien evoluutiota.

Robottien kehitteleminen ei ole ollut koskaan täysin pyyteetöntä toimintaa ihmisotuksilta. Motiivina robottien rakentamiselle on yleensä ollut taloudellisen tehokkuuden, tuottavuuden tai vaivattomuuden tavoittelu. Laiskuus on ollut yllättävän merkittävä motivaatiotekijä monelle idealle ja tästä motivaatiotekijästä lähteneelle innovaatioille. Eräs robotisaation kiistaton etu onkin auttaa laiskoja ihmisiä välttelemään raskasta ja ikävää työtä. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka pitävät ihmisen velvollisuutena raskaan työn tekemisen. Heistä robotisaatiolla ei voi juurikaan olla hyötyjä, koska robotisaation myötä kaikenlainen joutenolo ja velttoilu näyttää lisääntyvän. Puhuupa maamme presidentti oleiluyhteiskunnasta.

Kuten toimme Cristina Anderssonin kanssa kirjoittamassamme kirjassamme BohoBusiness esiin, voimme tunnistaa yhteiskunnassa kaksi erilaista robotisaatiostrategiaa: substituutiostrategian ja komplementaarisuusstrategian. Substituutiostrategiassa yhteiskunnan keskeiset päättäjät pääsääntöisesti korvaavat ihmistyötä roboteilla ja automaatiolla. Komplementaarisuusstrategiassa yhteiskunnan päättäjät kehittävät robotteja ja automaatioteknologiaa ihmisen kumppaniksi ja ihmistä täydentäväksi osaksi. Ehdotimme kirjassamme, että olisi suotavaa painottaa komplementaarisuusstrategiaa. Voimme todeta, että nämä kaksi eri strategiaa johtavat tyystin erilaisiin yhteiskunnallisiin lopputuloksiin.

Jos painotamme päätöksenteossa halua korvat ihmistyötä roboteilla ja automaatiolla, seurauksena on työllisyyden väheneminen ja monien ammattien ja työkuvien häviäminen. Eittämättä tuottavuus ja tehokkuus voivat lisääntyä, mutta ei välttämättä koko talouden tasolla, kun kaikenlainen syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät työttömyyden lisääntymisen myötä. Edut robotisaatiosta kanavoituvat robottien omistajille ja sellaisille yrityksille, joilla on varaa investoida robotisaatioon ja automatisaatioon. Myös tällaisten yritysten omistajat hyötyvät tämän suuntaisesta robotisaatiosta. Meistä jokainen on voinut todeta pörssikurssien nousevan kun yritykset ilmoittavat työpaikkojen vähentämisestä.

Toisen esittämämme robotisaatiostrategian seuraamukset ovat erilaiset. Sen mukaisesti toimittaessa ihmisen työ helpottuu ja tehostuu yhteistyössä robottien kanssa. Ihmiset voivat edelleen tehdä mielekästä työtä, mutta miellyttävämmin ja tehokkaammin. Myös työn tuottavuus ja yleinen tuotannon tehokkuus voivat kohota. Robotisaation hyödyt eivät lankea tämän strategian mukaan toimittaessa pelkästään yritysten omistajille ja yritysten johtajille.

Todellisuudessa yhteiskunnassa seurataan tällä hetkellä kumpaakin strategiaa. Nämä erilaiset strategiat johtavat erilaisiin lopputulemiin – toinen johtaa korkeaa työttömyyteen ja syrjäytymisuhassa olevien ihmisten määrän lisääntymiseen. Toinen taas johtaa alhaisempaan työttömyyteen ja pienempää syrjäytymisuhassa olevien ihmisten määrään. On aika helppoa arvioida, kumpi skenaario tuntuu houkuttelevammalta. Toisaalta substituutiostrategian seuraaminen selvästi lisää robottien omistajien ja yrityksiä lähellä olevien sidosryhmien tuloja ja varallisuutta. Jos valtio haluaa tasapainottaa tilannetta yhteiskunnassa, sen edustajien täytyy miettiä yhteiskunnan verotusta ja tulonsiirtojärjestelmää uudesta perspektiivistä.

Ei ole ehkä puhdasta sattumaa, että keskustelu veroparatiiseista ja harmaasta taloudesta on ryöpsähtänyt voimakkaammin esiin viime aikoina. Kyllä veroparatiiseista ja harmaasta taloudesta ollaan oltu tietoisia jo pitkään. Muistelen itse, että jo 1980-luvulla tehtiin erilaisia tutkimuksia ja arvioita veroparatiiseista. Yritysjuristit ja laskentatoimen ammattilaiset ovat kyllä olleet täysin tietoisia erilaisista varainhallintatekniikoista. Niillä ei silloin ollut juuri kovin merkittäviä vaikutuksia poliittiseen päätöksentekoon Euroopassa tai muuallakaan. Case Kypros on tästä aika hyvä esimerkki.

Nyt useat valtiot ja poliitikot Euroopassa alkavat olla huolestuneita omien kansantalouksien tuloperustastaan. Ihmisten työtulojen verotusta ei voi loputtomasti korottaa, ei myöskään pienyritysten voittoja, jos halutaan ylläpitää edes tyydyttävää työllisyyskehitystä. Voimme väittää perustellusti, että mitä pidemmälle robotisaatio etenee maailmassa, sitä kovemmat paineet valtioilla ja hallituksilla on eliminoida veroparatiisit ja harmaa talous. Toinen vaihtoehtoskenaario on antaa robotisaation avulla massiivisien voittojen kerääjien siirtää varansa verotukselta piiloon veroparatiiseihin. Tämä skenaario johtaa kuitenkin yhteiskunnat selvästi epävakaaseen tilaan.

Pitkälle kehittyneissä jälkiteollisissa yhteiskunnissa ei varmasti pärjätä ilman jonkinlaista uudelleenarviointia verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmien osalta. Robotisaatio ja automaatio etenevät joka vuosi ja on aika mahdotonta rakentaa talouden ja yhteiskunnan kestävää toimintaa sellaisen perusoletuksen varaan, ettei meillä ole ”näitä ilmiöitä”.

Lukuisa joukko päättäjiemme ei vielä ole herännyt miettimään robotisaatiota ja automatisaatiota yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta. Meillä ei ole kovin paljon aikaa odotella, koska kehitys etenee joka tapauksessa omia ratojaan – haluamme sitä tai ei. Tarvitsemme kipeästi poliitikkoja, joilla on kykyä ja halua tuottaa uusia ratkaisuja ja sosiaalisia innovaatiota.
Vai haluammeko kenties rakentaa yhteiskuntamme itsepetoksen varaan?

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, Dosentti
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Robokalypse vai mahdollisuus hyvään elämään?

BohoBusiness -kirja julkistettiin lokakuussa 2012. On oikeutettua todeta, että kirjan esilletulo on ollut lähtölaukaus keskustelulle robotisaatiosta. Kirja on kulunut lukijoiden käsissä ja siitä on kirjoitettu jo useita blogeja ja muita juttuja.

Robotisaatio ei ole tuote tai konsepti. Robotisaatio (robotit, keinoäly, ubiikit teknologiat, ambient intelligence ja 3E teknologiat) on ilmiö, joka vaikuttaa jokaiseen ihmiseen, yhteiskuntaan ja elämän osa-alueeseen. Siksi kaikki tietoisuutta herättävä keskustelu onkin äärimmäisen tervetullutta ja tärkeää. Nyt on ensisijainen tarve ja kiire alkaa pohtia robotisaation vaikutuksia työelämään, lainsäädäntöön, yhteiskunnan tulonmuodostukseen ja rakenteisiin. Jos toimimme älykkäästi voimme kehittää uudenlaisen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja luoda runsautta ympärilleen.

On tärkeää ymmärtää, että kaikki mikä voidaan robotisoida robotisoidaan. Siksi kehitystä vastaan ei kannata taistella, vaan osallistua ja tehdä siitä inhimilliseltä kannalta paras mahdollinen. Tämä onnistuu ainoastaan aktiivisella asiaan tarttumisella

Tässä lyhyessä videossa pohdiskelemme näitä asioita dosentti Kaivo-ojan kanssa. Osallistu keskusteluun. Ota yhteyttä! Sinäkin voit olla muutosagentti, mukana rakentamassa uutta maailmaa – joka tulee, tahdoimmepa tai emme, tehkäämme siitä paras mahdollinen!