Vieraskynä: Ympäristöfyysikko Pentti Kaasinen

Näyttää, että valtio ei edes yritä, vaikka ongelmat ovat selvästi nähtävissä.

1990-luvulla Rakennushallitus lakkautettiin, ja valtion kiinteistötoiminta muutettiin liiketoiminnaksi. Rakennusalan hallinto ohjautui suureksi osaksi ympäristöministeriöön. Alan kokonaishallinto pirstoutui hahmottomaksi ja nimettömäksi organisaatioksi.  Äärimmäisen teknisen, ja pragmaattisen rakennusalan hallinto keskittyi lopulta ympäristöministeriön pikkuiseen osastoon. Sitä voi verrata hyttyseen, joka yrittää hallinnoida mehiläisyhdyskuntaa. Molemmat ovat heikkoja ja yrittävät toimia itselleen täysin vieraassa ympäristössä.

Miksi hallintoa ei ole muutettu?

Eduskunta ja valtioneuvosto (hallitus) eivät tunnista rakennusalan kansantaloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Valtioneuvoston ykkönen, valtiovarainministeriö, laatii strategiansa pääosin suhdannebarometrin avulla..  Rakennusalalla se on kunnossa, työllisyys ja kannattavuus ovat hyvät. Ala ei näytä tarvitsevan erityisiä toimenpiteitä.  Nykyisessä taloustilanteessa rakennusala on barometrin mukaan todellinen menestymisen esikuva.  Katalaa ristiriitaa, että huono rakentaminen poikii työtä ja kannattavuutta, barometri ei  havaitse.

Elinkeinoelämän tärkein ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, on pitänyt alasta näppinsä irti.  Se ei ole sen paremmin kuin ympäristöministeriökään esittänyt vaatimuksia tai edes toivomuksia hallinnon kehittämisestä.

Tutkijoiden erimielisyys uudesta rakentamisesta ja korjaamisesta on riski

Tutkimuksen merkitys rakennusalalla on huonosti tunnistettu.  Kun parhaillaan rakennusmääräyksiä uusitaan, tutkimuksen pitäisi olla erityisen luotettavaa. Nyt keskeiset tutkimuslaitokset Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto TTY ovat eri mieltä, miten taloja (nollaenergiarakentaminen) pitäisi tehdä.

Viime aikojen järkytys on ollut rakentamisen perusmateriaalin betonin laatuongelma. Betonin valmistuksessa ja/tai käytössä on selviä puutteita. Siitä tutkimuslaitoksetkaan eivät ole eri mieltä.

Rakennusalan kurja tilanne ei saa vakiintua

Jos valtio pitäytyy rakennusalan nykyisessä valtionhallinnossa, hometalot, homekoulut , epäonnistuneet putkiremontit ja muut ongelmat saattavat liueta yhteiskunnan muuhun problematiikkaan.  Rakennusalan tilanne voi vakiintua.

Ympäristöministeriön mahdoton tehtävä

Rakennetun ympäristön osaston pitäisi pystyä ohjaamaan 500 miljardin euron rakennusomaisuuden (yli puolet kansallisvarallisuudestamme) ylläpitoa ja uuden rakentamista. Tehtävä on ollut raskaasti ylivoimainen. Kansantalouden kannalta huono juttu on myös, että alan mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Rakennusalan vientimahdollisuudet ovat hyvät. Yhteistyö rakennusteollisuuden kanssa on välttämätöntä

Yhteistyö vaatii taakseen koko valtioneuvoston. Se onnistuu, kun rakennusalan käsittelyllä on tasavertainen asema hallituksessa.  Se tuskin on mahdollista, ennen kuin rakennusalasta vastaa oma ministeriö, rakennusministeriö. Sen tehtävänä on sitten poistaa home- ja muut laatuongelmat. Ne on joka tapauksessa pakko ratkaista. Siinä yhteydessä syntyy vientikelpoista teknologiaa ja suunnittelua.  Mukaan kehitykseen piää saada hallituksen kärkihanke digitalisaatio. Anteeksiantamattoman vähälle huomiolle jääneet mobiililiikenne ja robotisaatio voivat saada hankkeessa uutta puhtia.