Lausunto robotisaatiosta sosiaali-ja terveysvaliokunnalle
Robotisaatio ja suomalainen hyvinvointi sosiaali- ja terveyssektorin näkökulmasta.
Elämme suuren murroksen aikaa. Akateemiset tulevaisuudentutkijat puhuvat Kondratjeffin 6. aallosta, tarkoittaen, että täysin uusi vaihe on käynnistymässä ihmiskunnan historiassa.
Viidettä aaltoa leimasi informaatioteknologia. Kuudennen aallon keskeinen tekijä on robotisaatio. Viidennessä aallossa kaikki mikä voitiin digitoida digitoitiin, kuudennessa aallossa kaikki mikä voidaan robotisoida robotisoidaan.
Valitettavasti Suomi on jäänyt jumittamaan digiaikaan. Digiusko on estänyt näkemästä robotisaation valtavaa muutosaaltoa, joka valtaa alaa tsunamin lailla maailmalla. Silti digitalisaatiotakaan ei olla saatu kunnolla hyödynnettyä ja kehitettyä täyteen mittaansa?
Mikä on robotisaation ja digitalisaation ero? Robotti on toimija, kuten ihminen. Robotti muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi ja tulevaisuudessa yhä useammin myös muuntaa fyysistä maailmaa digitaaliseen muotoon. Voitte vain kuvitella kuinka paljon ihmisen lailla aistiva robotti kerää tietoa sensoriensa avulla ja muuttaa sitä big dataksi, jota vain se itse voi käsitellä.
Kondratjeffin kuudetta aaltoa leimaa myös ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat ongelmat. Hyvinvointivaltion suuriin sote –sektorin ongelmiin kuuluu myös terveyden epätasa-arvo, joka on huomioitu myös tulevaisuusselonteossa.
Kysymys: Voiko robotiikan avulla ratkaista SoTe –sektorin suuret ongelmat?
Vastaus: Kyllä voi ja ratkaisuja on jo olemassa. Tarvitaan vain päättäväisyyttä ottaa uudet auttavat teknologiat käyttöön.
Helsingin Sanomissa kyseltiin aikoinaan, mikä ikääntymisessä eniten pelottaa – vastaus ei ollut kuolema, vaan pelko joutumisesta laitokseen ”pyöriteltäväksi”. Erilaisilla robotiikkaratkaisuilla voidaan tarjota vanheneville ihmisille mahdollisuus elää pidempään itsenäistä, arvokasta ja intimiteetin säilyttävää elämää kotona. Muissa pohjoismaissa on sote –sektorilla laajassa käytössä mm. Giraff telepresenssi –robotti, joka mahdollistaa paitsi yllämainitun, myös entistä tiheämmän yhteydenpidon läheisiin, ystäviin ja muihin ihmisiin.
Telerobotiikan avulla voidaan tehdä paljon muutakin. Lääkärit voivat suorittaa etätutkimuksia ja hoitajat suorittaa tarkastuksia etäyhteyden kautta. Sairaat lapset voivat osallistua koulunkäyntiin. Haja-asutetussa maassa juuri telerobotiikka yhdistettynä itsehoitoteknologioihin ja robottilennokkeihin säästää kustannuksia ja vaivannäköä.
Robottien edut ovat monenlaiset. Robottikirurgia on MIS (minimally invasive surgery), joka vähentää leikkauksen aiheuttamia haittoja kehossa ja nopeuttaa toipumista. Lääkejakelu-, laboratorio-, hoiva- ja erilaiset apurobotit toisaalta vähentävät hoitohenkilökunnan työpaineita rutiinien osalta ja vapauttavat aikaa läsnäoloon ja inhimilliseen hoivaan, toisaalta antavat potilaalle tuntua ”ei vaivaksi olemisesta”.
Lyhyesti sanoen: robotiikka säästää kustannuksia ja lisää inhimillistä arvokkuutta. Robotteja ja tarvittavaa teknologiaa on jo olemassa, muutos on käynnistynyt. Yksi selkeä merkki käynnistyneestä muutoksesta on teollisuuden robotisoituminen – teollisuus siirtyy sinne, missä on parhaat robotit. Jatkossa myös hoivatyö siirtyy sinne, missä on parhaat robotit, jotka tarjoavat sekä kustannustehokkuutta että mahdollisuuden inhimilliseen hoivaan.
Robotisaatiolle on kaksi pääskenaariota (Andersson ja Kaivo-oja; BohoBusiness 2012):
- Robotti korvaa ihmisen
- Robotti täydentää ihmistä
On varmaan selvää, että ihmiskuntana tulisi pyrkiä jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Mutta se vaatii työtä ja osallistamista. Etelä-Korean hallitus käynnisti eettiset keskustelut robotisaation vaikutuksista sekä uuden lainsäädännön pohjustukseksi jo 8v. sitten. Tämä keskustelu olisi syytä käynnistää pikimmiten – robotisaatio tulee koskettamaan tavalla tai toisella jokaista ihmistä. Robotisaatio on ilmiö, joka vaikuttaa vahvasti yhteiskuntaan, siksi se on myös ja erityisesti demokraattisesti valittujien päättäjien keskustelun aihe.
Suomessa tarvitaan pikaisesti robotisaatiostrategia myös sote –sektorille. Robotics Finland, perusteilla oleva arvo- ja osaamisyhteisö, pyrkii olemaan paikka, jossa robotisaatioon liittyvä tieto, taito, verkostot, innovaatiot, yritykset ja ihmiset voivat kohdata ja kehittää yhdessä inhimillisesti robotisoituvaa maailmaa. Lisätietoa Robotics Finlandista liitteestä.
Muutama kommentti alan asiantuntijoilta:
Asko Huikuri, KukaRobotics Oy
”Lyhyesti se mitä haluan sanoa on se, että enää ei tarvitse istua miettimään mitä roboteilla voisi tehdä – laitteet ja kohteet ovat jo olemassa!” –
Robokeskus Oy, Jari Tapani:
- kotirobotiikka (siivousrobotit, -ruohonleikkurit) ollut edelläkävijä toistakymmentä vuotta mutta nyt
- hoiva-alalle tullut ja tulossa paljon uusia robotti-tuotteita, mm. valvontaa/yhteydenpitoa helpottamaan Giraff -tyyppiset ratkaisut, potilashoitoon robottikäsivarret Jaco, robottipuku HAL, henkilökunnan rutiineja helpottamaan RobCab, “sosiaaliset” robotit PARO leviämässä jne jne
- hoiva-alan robotiikan teknikkotasoista koulutusta aloitellaan mm. Sastamalan koulutuskuntayhtymässä 9/2014
- sovelluksia ja palveluja kehitetään korkeakouluissa ja yrityksissä mm. NAO:lle
- erilaisia kehityshankkeita käynnissä laajalti eri maissa
Anne Berner, Uusi lastensairaala:
”On selvää, että uusi teknologia on aivan välttämätön lapsen kokemuksen kautta tehokkuuden nostamiseen tulevaisuuden lastensairaalassa.
Teknologiaa hyödyntämällä voidaan luoda sisältöä sairaala ympäristöön, jolla voidaan vaikuttaa lapsen nukuttamisen tarpeeseen, kipukokemukseen, lääkitykseen ja sitä kautta perheen kokemukseen. Toinen tärkeä on tiedon välittäminen. Kolman hygieenisten tilojen kehittäminen ja neljäs ympäristön kestävä kehitys, joka on sairaala ympäristössä merkittävä tekijä.
Samalla vapautetaan aikaa läsnäoloon.”
Timo Toissalo, ABB Robotiikka:
”Ensimmäinen asia joka tulee mieleen tähän sivuten on työurien pidentäminen. Kun raskaat, likaiset, kuormittavat työvaiheet toteutetaan roboteilla, voidaan työperäisiä sairauksia ja ennen aikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä vähentää. Tämä voi osaltaan auttaa työurine pidentämisessä. Aikuis- ja jatkokoulutuksia suunniteltaessa pitäisi tämän tyyppiseen työhön valmentavia koulutuksia olla tarjolla.”
Matti Nenonen, Fastems Oy:
”Fastemsin tuotekehityksen voimavarat ohjataan konepajojen robottijärjestelmien kehitykseen. Meillä on osaavia ohjelmoitsijoita, joiden taitoja voisi kenties tulevaisuudessa ohjata myös reha-robottien suuntaan.”
(Fastems on pohtinut erilaisia kuntoutukseen ja motoristen taitojen kehittämiseen tarkoitettuja robottiratkaisuja mm. prof. Lajos Garamin kanssa)
Liitteet ja linkit:
Kuka Robotics: Robotit sairaanhoidon ja lääketieteen apuna
Robotics Finland: Power Point esitys hankkeen tavoitteista
Giraff Technologies: Telepresenssi ja älykoti esitteet
http://giraffplus.eu/ Roadmap to telehealth
http://www.kuka-labs.com/en/start.htm
Helsingissä 26.2.2014
Cristina Andersson
Robotics Finland –aloitteen edistäjä
konsultti, tietokirjailija
Aarre Suomen maaperässä – se uusi Nokia?
Suomen maaperästä saattaa löytyä aarre, josta voi hyvinkin kehittyä se kauan ja hartaasti kaivattu uusi Nokia. Tuo aarre on vanadiini.
Vanadiini on jalometalli, jota jo Henry Ford kutsui ihmemetalliksi. Vanadiini löydettiin jo 1800-luvun alussa ja sen tärkein käyttö on liittynyt teräksen vahvistamiseen.
Nyt vanadiinille on löytynyt jälleen uusi ja hämmästyttävä käyttökohde. Berkeleyn laboratorio raportoi viime vuoden 2013 lopulla, että he ovat kehittäneet superlihaksen, joka on ihmislihasta 1 000 kertaa voimakkaampi. Vanadiini on tämän superlihaksen perusta.
Voi vain kuvitella miten tämä uusi inventio voisi parantaa vaikkapa lihasten tai nivelten surkastumisesta kärsivien ihmisten liikuntakykyä tai auttaa ihmisiä tekemään raskaampia töitä vaativissa olosuhteissa. Voimme ehkä laskea kuinka monta ihmistä kärsii reumasairauksista maapallolla. Tämän invention innovaatioskaalautuvuus on varsin merkittävä. Lisäksi keksinnön vaikutusta robottien kehittymiseen voi vain arvailla – vanadiini on monien tulevaisuuden menestystuotteiden raaka-aine.
Maailman vanadiinivarannoista suurin osa sijaitsee Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa. Suomessa, Mustavaaran avattavassa kaivoksessa, arvioidaan vanadiinin määräksi noin 7% maailman koko resurssivarannosta. Se on varsin mittava määrä, joka todennäköisesti tekee kaivostoiminnasta Mustavaarassa hyvin kannatettavan hankkeen.
Vanadiinilla sanotaan olevan muitakin huippuominaisuuksia, jotka liittyvät energian varastoimiseen sekä sähkönjohtavuuteen. Jos robottimarkkinat kasvavat eksponentiaalisesti, kuten kaikki keskeiset trendianalyysit ja muut ennakoinnit antavat ymmärtää, niin Suomella saattaa maaperässään piillä todellinen aarre, jonka avulla voimme tuottaa superlihaksia.
Vanadiini voisi olla se kaivattu uusi Nokia, kunhan nyt käsillä oleva mahdollisuus osataan käyttää oikein hyväksi.
Miten mahdollisuus pitäisi käyttää hyväksi? On ymmärrettävää, että normaalisti toimiva ja lyhyen aikavälin voittoja maksimoiva kaivosyhtiö myy vanadiininsa sinne missä on kannattavimmat markkinat. Mutta Suomen kannalta olisi hyväksi, jos vanadiini ostettaisiin täällä jatkojalostettavaksi high-tech-tuotteiksi.
Toisin sanoen tarvitsemme yrityksiä, jotka alkavat kehittää vanadiinia hyödyntäviä huipputeknologian tuotteita. Suomessa on jo varsin lupaavia älyvaate start-upeja – vanadiinilihakset yhdistettynä älyvaatteeseen, olisiko siinä ideaa?
Huolenaiheemme onkin nyt se, osataanko tämä käsillä oleva tilaisuus käyttää hyväksi? Osataanko ja tahdotaanko rakentaa kestävää kaivostoimintaa sekä sen ympärille uutta menestysklusteria? Tästä ei ole kovin hyviä todistuksia menneisyydestä. Keskustelinkin parin tunnetun sijoittajan kanssa ja heidän tuomionsa oli: ei mitään mahdollisuutta – Suomi ei osaa tehdä kaivostoiminnasta menestystarinoita. He neuvoivat sijoittamaan rahat johonkin parempaan.
Mutta haluaisimme, että sijoittajien ajatukset todistettaisiin vääriksi, sillä nyt on miljoonan dollarin tilaisuus. Tartutaanhan meille kultalautasella tarjottuun mahdollisuuteen, tartutaanhan!?
Joka tapauksessa tässä on merkittävä haaste sekä kaivos- että metalliklustereillemme ja heidän keskeisille päättäjille. Nyt Suomessa olisi todellakin syytä todistaa, että olemme yhä kehittynyt ja osaava tietoyhteiskunta, jossa on monipuolista osaamista tällaisen globaalissa kilpailussa tärkeän resurssin hyödyntämiseksi. Suomen ei tarvitse tyytyä kaivostoiminnassaan kehitysmaatasoiseen osaamiseen – vaan aidosti pyrkiä huipputason tuottavuuteen, kannattavuuteen ja huipputeknologiseen osaamiseen.
Ovatko teollisuusosaajamme nyt tilanteen tasalla ja valmiita toimimaan strategisesti oikean suuntaisesti? Nyt tarvitsemme aidosti visionääristä johtamista.
Helsingissä 13.2.2014 Cristina Andersson ja Jari Kaivo-oja
Ei käy ministereitä kateeksi!
Eipä käy hallitusta kateeksi! Rankka lama painaa päälle, työttömyys lisääntyy ja viennin piristyminen on tahmeaa. Toden totta, kovat on paikat valtion johdolla!
Tilannetta ei helpota ollenkaan tutkijoiden erilaiset viestit. Yhtenä päivänä saamme lukea tutkijan suosituksen leikkauksista. Seuraavana päivänä toinen tutkija ilmoittaa, että kyseiset leikkaukset eivät ole lainkaan riittävät. Kolmantena päivänä kolmas tutkija vakuuttaa, että leikkauksia ei tarvita, sillä eihän se velkaantuminen niin paha asia ole – noin valtiotasolla! Ota tuosta sitten selvää jahka tee päätöksiä kun kansantalouden tutkijoiden suositukset muistuttavat ravintotutkijoiden päivä päivältä muuttuvia suosituskäytäntöjä. Tänään peruna on terveellistä, huomenna se on jo lähes hermomyrkky!
Kaiken keskellä on konsultti, joka neuvoo tarttumaan robotisaatioon mahdollisuutena saada talous nousuun.
Robotisaatiosta meuhkaavana konsulttina, ihmettelen kuitenkin valtavasti, miksi pelkästään menovirrat kiinnostavat, mutta tulonmuodostus… noh vähemmän.
Ei ne suuret tulot, mutta pienet menot – on toki vanha kunnon viisaus. Mutta kun verotulojen tulevaisuus on uhattuna, samalla kun verovaroin kustannetut toiminnat ovat jättimäisissä mittasuhteissa, niin tulopuoleen kannattaisi ehkä hiukan kuitenkin laittaa huomiota?
Erilainen robotiikka ja asioiden robotisoituminen on valtava bisnes. Etelä-Korean informaatioministeriön mukaan v. 2020 markkina ylittää 190 mrd dollaria – ja tässä pelkästään robotit ja siihen liittyvä teknologia. Mitä kaikkea tuo markkina tuo tullessaan tuottavuutena, uusina tuotteina, ongelmien ratkaisuna, elämänlaadun parantumisena ja maapallon tilan kohenemisena? Se voi tuoda tullessaan hienoja asioita, mutta vain jos tahdomme ja teemme niin!
Robotisaatio on mahdollisuus johon pitää tarttua voimakkaasti juuri nyt, aikaa odottaa ei ole. Tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi totesi Robottiviikon puheessaan, että Suomi ei ole kovin paljon jäljessä kehityksestä, mutta koska kehitys on erittäin nopeaa, niin ero edelläkävijöihin pitenee uhkaavasti päivä päivältä.
Robotisaation etenemiseen tarvitaan valtion panostusta, mutta investointi tulee takaisin lisääntyneenä toimeliaisuutena, tuottavuutena, innovaatioina ja uusina yrityksinä.
Intellectual Transit Zone 