Home » robotisaatio » Täydennys lausuntoon: Valtioneuvoston periaatepäätös automatisaatiosta ja robotisaatiosta

Täydennys lausuntoon: Valtioneuvoston periaatepäätös automatisaatiosta ja robotisaatiosta

Toimitimme 18.4.2016 täydennyksen lausuntoomme 3.4.2016. Vahva näkemyksemme on, että Suomi tarvitsee muiden maiden tapaan oman AiRo (robotisaatio) strategian.

Ministeriöt ovat pyrkimyksistä huolimatta edelleen siiloutuneita. Robotisaatio on poikkitieteellinen, rajoja ylittävä ilmiö, jossa on monia seikkoja, jotka vaativat yhtenäistä käsittelyä.

Ministeriöillä on jonkinlainen strategiakammo johtuen aikaisempien työryhmien tuotosten vähäisestä vaikuttavuudesta. Onkin tärkeää, että strategian ja siihen liittyvän tiekartan toimeenpano resurssoidaan ja vastuutetaan.

Robotisaatio on liian suuri, eksponentiaalisia muutosta aiheuttava trendi, jotta se voidaan jättää yksittäisten ministeriöiden suunnitelmien varaan.

Lisäämme vielä, että muutos etenee vauhdilla joka tapauksessa. Lausuntoluonnoksessa ehdotettu vuoden 2016 aikana tehtävät suunnitelmat eri ministeriöissä on kovin hidas aikataulu.

Perustelut löytyvät allaolevasta lausunnosta.

Cristina Andersson, Jari Kaivo-oja.

Lausunto LVM/487/01/2016

Valtioneuvoston periaatepäätökseen automaatisaatioon ja robotisaatioon liittyen.

Liittyen lausuntopyyntöön valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta, lausumme edellisen lausuntomme (Helsinki 3.4.2016) täydennykseksi seuraavaa:

Ehdotamme, että lausuntoon lisätään tarve rakentaa kansallisen tason airo –strategia ja tiekartta. Robotisaatio on horisontaalinen, rajoja ylittävä ja poikkitieteellinen ilmiö, jota ei voida täysimääräisesti hyödyntää, eikä myöskään parhaalla mahdollisella tavalla varautua sen aiheuttamiin uhkiin ja muutoksiin, ellei siihen varauduta kansallisen tason ohjelmalla.

Perustelut

  1. Työt muuttuvat, samoin työn tekemisen tavat. Robotit ovat jo vieneet töitä maatalous- ja teollisuussektoreilta. Seuraavaksi tulevat palvelut, joihin luemme perinteisen palvelusektorin lisäksi sote- ja liikennesektorit. Kun ja jos ansiotulo muuttuu toisenlaiseksi tuloksi (on jo suurelta osin muuttunutkin) niin on pohdittava, miten yhteiskunnan tulonmuodostus rakentuu, kun ansiovero tippuu suurelta osin pois. Tämä on asia, johon emme saa törmätä ”housut kintuissa”, jos haluamme rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä koskettaa erityisesti Suomea, jossa veroprosentti on korkea http://www.svd.se/digitalisering-minskar-mojlighet-att-beskatta/om/naringsliv:debatt Kuuluu joillekin ministeriöille erityisesti, mutta tarvitaan myös kokonaisvaltaista lähestymistä.
  1. Innovaatiojärjestelmä on robotisaation osalta puutteellinen. Järjestelmän eri strategioissa robotisaatio on esitetty hajanaisesti ja ei-strategisella tavalla. Innovaatiojärjestelmään tulee katsoa kaikki ”Quartet Helix” toimijat, eli julkinen sektori, yliopistot, yritykset ja kuluttajat.

Teknologiakehityksen eturintama menee vauhdilla eteenpäin. Tutkimusten pohjalta tiedämme, että Suomi on jäänyt jälkeen monilta robotisaation strategisilta alueilta, kuten deep learning ja moderni hardware sekä robotisoitunut palveludesign. Tästä koituu huomattavia kansantaloudellisia tehokkuus- ja tuottavuushaittoja ja puutteita. Nämä puutteet huomioiva airo –strategia voisi auttaa kuromaan umpeen syntyneitä tehokkuusrintamatappioita, joka johtaisi reaalitaloudelliseen tuottavuusloikkaan ja vientiteollisuuden mahdollisuuksien huomattavaan parantumiseen.

Esimerkkejä innovaatiojärjestelmän haasteista:

  • Suomen yliopistojärjestelmällä ei ole harkittua ja yhtenäistä robotisaatio tai airo –strategiaa. Sellainen tulisi ehdottomasti olla, sillä moderni robotiikka eli airo tai Advanced Robotics, muuttaa osaamistarpeita rajusti seuraavan viiden vuoden aikana.
  • Tekesin strategia ei painota erityisemmin robotiikkaa eikä laisinkaan modernia robotiikkaa, joka kuitenkin on yksi Suomen parhaista mahdollisuuksista nousta muiden maiden sarjaan airo –teknologioissa.
  • Sitran strategiassa robotisaatio ei ole painopistealueena.
  • Kuluttajalähtöiset –innovaatiot puuttuvat Suomesta lähes kokonaan.
  • Metalli- ja konepajateollisuuden PK yritysten strateginen airo –tuki puuttuu lähes täysin.

Monilla suomalaisilla elinkeinoalueilla on huomattavia mahdollisuuksia hyödyntää airo –teknologioita. Näistä mainittakoon tuulivoimapuistot, ydinvoimarobotiikka, turvallisuuspalvelut, kiinteistönhoito ja rakentaminen sekä palvelu-, sosiaali- ja terveyssektori. Metsä- ja kaivosaloilla robotiikkaa on hyödynnetty perinteisesti, nouseva bioala, kiertotalous ja ympäristönsuojelu ovat merkittäviä alueita, jossa airo –teknologioilla voi olla tärkeä rooli. Arktisten alueiden logistiikka ja uudet logistiikkaratkaisut  hyötyvät samoin airo –teknologioista. Suomen ICT- ja digitalisaatio-ohjelmat eivät onnistu ilman airo –teknologioita. Sosiaaliset robotit tuovat oman lisänsä palvelurobotiikan sektorille, esimerkiksi maahanmuuttajien palveluissa. Näiden esimerkkien valossa näemme, että ministeriöiden suunnitelmat eivät yksittäisinä tuo riittävästi synergiaa monitahoiseen airo -kehitykseen.

  1. Ihmisten on saatava tietää roboteista (siis –airo toimijoista). Tri Laakasuo painottaa, että ihmisillä ei ole kategoriaa keinoälyä käyttäville roboteille. Kehitys voi olla yllättävänkin nopeaa, siihen tulee valmistautua mahdollisimman laajalla rintamalla. Ehkä tulevaisuusselonteko voisi olla osa tätä prosessia. Robotti,  –airotoimija, voi olla myös ihmisen sisälle tunkeutuva nanorobotti, vaikkapa hoitotoimenpiteitä varten tai kotona toimiva apulainen – näissä on monta kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvää kysymystä, jota ei yksi taho voi itsekseen ratkaista.

Lisäksi on huomioitava kuluttajasektorin robotisaatio, kotien arjessa toimivat robotit, saattavat hyvinkin tuoda merkittävän kilpailukyky- ja kasvuloikan yritystoimintaan ja talouteen, mikäli sinne syntyy suomalaisia innovaatioita.

  1. Rakenteiden muutos. ”Ohjelmistorobotit” eli virtuaaliset –airotoimijat tulevat vaikuttamaan rakenteisiin ja hallintoon, kohdan yksi tavalla. Ovatko ministeriöt todella oikeita tahoja muuttamaan omaa rakennettaan ohjelmistorobottien avulla? Rakennemuutoksen osalta kyse on suuremmasta asiasta, kuin yksittäisten ministeriöiden suunnitelmista. Tarvitaan koko strategisen arkkitehtuurin uudelleen arviointia ja  –airoteknologioiden pohjalta rakennettavaa uudistamista.
  1. Vielä on otettava esille eriarvoisuus. Kun ylläolevat alkavat toden teolla toteutua, mikä on jo nähtävissä, niin on vaarana, että yhä useampi tippuu rattailta. Tämä asia on saatava agendalle. Esimerkiksi perustuloratkaisua pohditaan tällä hetkellä jättäen robotisaatiokehityksen vaikutus täysin sen ulkopuolelle
  1. Sitten on vielä kaikki lausunnossa esitetyt asiat, jotka voivat mennä eteenpäin periaatepäätöksen kautta. Vaikea on nähdä, että ilman kunnollista (rajat ylittävää) strategiaa tai tiekarttaa päästäisiin riittävän nopeasti, kattavasti ja hyödyllisesti tavoitteisiin. Muut maat ovat näin tehneet, miten ihmeessä ei auttaisi myös Suomea?

Poliitikkoja tarvitaan mukaan, mutta jos mikään taho ei ole aloitteellinen, niin työ ei käynnisty. Pelkäämme, että asiat jäävät roikkumaan, jos niitä varten ei perusteta sitä kuuluisaa työryhmää, joka laatii strategian miten näiden asioiden kimppuun käydään. Ruotsissa vastaavan työryhmän perusti pääministeri Stefan Löfvén, mikä korostaa Ruotsin kansallista merkitystä ja päämäärätietoisuutta robotisaation osalta.

Airo –sana on hyvä käytettäväksi tässä yhteydessä. Tutkijat alkavat olla yhtä mieltä siitä, että keinoäly yksinään ei ole hyödyllinen, vaan se tarvitsee robotin toimijaksi. Suomella on nyt se tuhannen taalan paikka tuoda uusi ajattelu maailmaan, joka kieltämättä kaipaa uutta sanaa tälle uudelle ja vielä aika oudolle ilmiölle.

Helsingissä 18.4.2016

Cristina Andersson ja Jari Kaivo-oja

Advertisements

1 Comment

  1. […] Täydennys lausuntoon: Valtioneuvoston periaatepäätös automatisaatiosta ja robotisaatiosta […]

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: