Home » Hallinto mahdollistajaksi » Robotisaatio ei odota – Suomen AiRo -strategia tarvitaan nyt!

Robotisaatio ei odota – Suomen AiRo -strategia tarvitaan nyt!

”Elämme murrosaikaa. Nyt on jaossa tulevaisuuden tekijöiden paikka. Suomen etu on olla mukana kehityksen moottorina. Kyse ei ole vain elinkeinopoliittisesta asiasta, vaan lähes kaikkeen vaikuttavasta toiminnasta.” Lainaus on kansanedustaja Sanna Lauslahden 28.11.2015 julkaistusta blogista.

Suomi totisesti tarvitsee robotisaatio –strategian tai paremminkin AiRo (Artificial Intelligence & Robotics) -strategian strategisine toimintaehdotuksineen. Kuten hyvin tiedämme robotisaatio ja asioiden internet ovat digitalisaation kolmannen aallon keskeisiä elementtejä!

On ilahduttavaa, että kansanedustaja haastaa kehittämään robotisaatio strategiaa. Olemme kohdanneet monessa yhteydessä strategiavastaisuutta. On sanottu, että strategiaa ei pitäisi tehdä, koska nyt tarvitaan tekoja. Tai strategiaa ei pidä tehdä, koska ne ovat nuivettuneita ja pönöttäviä, vanhanaikaisia papereita. Näistä puheista huolimatta esimerkiksi Yhdysvallat ja Tanska sekä moni muu ovat tehneet omat kansallisen robotisaatiostrategiansa. Tuskinpa nämä maat ovat huonoja esimerkkejä Suomelle.

Vaikka Suomi on pieni maa, on se kyennyt nousemaan maailman johtavien valtioiden joukkoon monella saralla. Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa demokratia, koulutus, ICT, metsäteollisuus. Mikään näistä ei olisi noussut huipulle ilman strategiaa ja strategista ajattelua. Ei edes peliteollisuus – sielläkin on tarvittu suunnitelmallisuutta ja tietoista panostusta asiaan, jossa on nähty mahdollisuuksia menestyä. Julkistakin tukea on peliteollisuuden kasvuun tarvittu.

MIT:n ja Deloitte -konsulttiyhtiön tuore raportti toteaa selkeästi, että digitaalista muutosta eivät johda teknologiat vaan strategia. Strategia tähtää muutokseen kypsissä organisaatioissa, raportissa todetaan. Suomi on ehkä jo liiankin kypsä organisaatio ja muutokselle on huutava tarve – mutta sitä on johdettava strategisesti, ei rääpimällä ja hapuilemalla.

”The ability to digitally reimagine the business is determined in large part by a clear digital strategy supported by leaders who foster a culture able to change and invent the new.” MIT & Deloitte

Robotisaatio on jättimäinen muutos ja se koskettaa kaikkia yhteiskuntia, yrityksiä ja ihmisiä, kuten kansanedustaja Lauslahti blogissaan oivaltavasti toteaa.

Nopeasti kasvava palvelurobotiikka tuo robotit jokaisen lähelle ennemmin tai myöhemmin. Robotti aistii ympäristöään, kuuntelee ja keskustelee. Se voi auttaa ikääntyvää kodin askareissa ja kauppa-asioinnissa, avustaa hoitotyössä sairaalassa, palvella asiakkaita ravintolassa ja kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen. Liikkuessaan robotti kerää suuren määrän tietoa, josta moni taho voi hyötyä. Kysymys kuuluu: kuka pääsee käsiksi tietoon? Kuka omistaa robotin kokoaman tiedon? Voiko robottiin suunnata kyberhyökkäys, jolloin se muuttuu vaaralliseksi aseeksi? Mitä tapahtuu, jos yhteys pilveen katkeaa? Riittääkö robotin oma osaaminen hoitamaan tehtävän loppuun? Mitä robotti saa tehdä? Onko jotain mitä se ei saisi tehdä? Vielä kysymme: kuka omistaa robotit? Nämä kaikki ovat paitsi muotoilu- myös yhteiskuntatasolla pohdittavaksi tulevia asioita. Paljon puhutun sote –uudistuksenkin yhteydessä olisi ollut viisasta ottaa huomioon robotisaatio ja AiRo –ratkaisujen hyödyntäminen.

yumibaxter1

Teollisuudessakin suuntaus ihmisten kanssa yhteistyötä tekeviin aikaisempaa autonomisempiin robotteihin on alkanut. Robottiviikolla näimme ABB:n YuMin sekä Rethink Robotics:n Baxterin. Niillä on kaksi kättä ja ne kykenevät tekemään työtä yhdessä ihmisen kanssa. Daimler Benz toteaa, että vanha käsitys roboteista on muuttumassa. Tulevaisuudessa robotit ja ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

”Plants will become smart factories, where equipment and components are seamlessly networked. And what’s even more important – people and robots will work harmoniously together in the smart factory of the future.” Daimler Benz

Muutos merkitsee sitä, että esimerkiksi koulutuksessa tulee huomioida ihmisen ja robotin välisen yhteistyö edellyttämät uudet osaamisvaatimukset. Aihetta olemme käsitelleet laajasti BohoBusiness –kirjassamme (Talentum 2012/2015).

”Luovuus voi saada uuden sytykkeen kehitykselleen roboteista. Ehkä taiteen uusi kulta-aika koittaa robotisaation myötä!” BohoBusiness

Robottien määrä kasvaa maailmalla kovaa vauhtia. Teollisuusrobottien määrä kasvoi maailmalla vuonna 2014 keskimäärin 20% ja yksistään Kiinassa 56%. Suomessa kasvu oli kyseisenä vuonna miinus -merkkinen. Ikuisesti emme kuitenkaan voi sulkea silmiämme roboteilta. Jos ne eivät tule tänne, siirtyvät työt, elinkeinot ja lopulta myös ihmiset sinne, missä saa hyvää ja tehokasta palvelua. Elinvoimaisuus sinne, missä robotit tekevät toiminnasta tehokasta ja jossa ne mahdollistavat paremman ja inhimillisemmän palvelun, siellä missä niitä aidosti tarvitaan.

Kesällä eräs nuori poliitikko huudahti: ”Tehtaat pitää sosialisoida valtiolle! Eihän ole muuta mahdollisuutta, kun robotit vievät työt ihmisiltä.” Kovin harva lienee samaa mieltä, mutta silti ajatus ilahdutti; vihdoin joku lausuu ääneen edes jonkinlaisen linjauksen. Haastamme puolueet omien arvojensa mukaiseen keskusteluun yhteiskunnasta, jossa robotit ovat läsnä arjessa ja tekevät työtä, sellaistakin, joka on tähän saakka kuulunut ihmiselle.

On tärkeää kohdata se tosiasia, joka Lauslahden blogissa tulee selkeästi esille; jotkut työt siirtyvät lopullisesti roboteille – niissä tehtävissä ei milloinkaan enää nähdä ihmistä. Mutta ihminen löytää uusia töitä. Kansallinen robotisaatiostrategia palvelee myös ihmisten tietoisuuden kasvattamista ja uusien vaihtoehtojen pohdinnan aloittamista. Ilman tulevaisuustietoisuutta on vaikea tehdä omaa elämää koskevia linjauksia ja päätöksiä.

Suomen robotisaatiostrategia tulisi nimetä AiRo –strategiaksi. Airo on suomalainen sana, joka kuvastaa sitä, että itse on tehtävä. Kun airot on kiinnitetty hyvin veistetyn veneen hankaimiin, on helppo soutaa kohti määränpäätä. Airo kertoo myös, että kyse on keinoälystä, joka kehittyy myös kovaa vauhtia. IBM:n Watson analysoi syöpäkasvaimen ihmislääkäriä paremmin ja se kykenee jopa väittelemään. Keinoälyllä varustetut robotit rakentavat parempaa maailmaa, mutta meidän ihmisten on nähtävä, minkälainen tulevaisuuden parempi maailma on sekä sijoitettava maastoon muutama suuntaviitta osoittamaan mahdollisia reittejä kohti tuota parempaa maailmaa.

Laatimamme Airo -raportin löydät täältä.

Helsingissä 29.11.2015

Cristina Andersson ja Jari Kaivo-oja

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: