Home » yleiset » Putkiremontit ovat liiketoiminnan varassa. Valtio on niistä pitänyt näppinsä irti.

Putkiremontit ovat liiketoiminnan varassa. Valtio on niistä pitänyt näppinsä irti.

Kirjoittaja: ympäristöfyysikko Pentti Kaasinen

1950–1980- luvuilla rakennettuja asuintaloja saneerataan kymmenien miljardien eurojen arvosta. Kansakunta on huonosti valmistautunut putkiremontin nimellä tehtäviin laajoihin peruskorjauksiin.  Tutkimusta tarvittaisiin, mutta näkymät rahoitukselle ovat huonot. Edes putkien korjausmenetelmiä ei ole luotettavasti selvitetty. Puolueettomasta tutkimuksesta ei ole tietoakaan. Tilaajat eivät tiedä, mitä tilaavat. He eivät aina tiedosta edes sitä, että eivät tiedä.

Remontoitavat talot ovat 40-60 vuoden ikäisiä. Rakennusmestarit, timpurit, putkimiehet ja insinöörit, jotka tunsivat tuon ajan rakentamista (grynderirakentamista), ovat jo poissa työelämästä. Heidän tietämyksensä vanhoista rakenteista ja työtavoista jäivät lopullisesti hyödyntämättä. Löysästi tehtyjä ehdotuksia mestari-kisälli-koulutuksesta ei toteutettu. Ne olisivat vain häirinneet rakennusalan vauhdikasta menoa.

Yksityistaloudet (asuntojen omistajat) ovat ison haasteen edessä, kun tekniikka ja työtavat ovat 50 vuodessa perusteellisesti muuttuneet.  Kymmenkunta vuotta sitten markkinoille tulleista uusista korjaustavoista on niukasti kokemusta, ja vielä niukemmin jo tehdyistä remonteista.  Remontteja kun ei ole kunnolla dokumentoitu. Remonttien kehittäminen on liiketoiminnalllisen haparoinnin varassa. Sitä ohjaavat yritysten kannattavuushakuisuus ja markkinointi

Omakotitalojen omistajat ovat peruskorjauksissa lähes ajopuita. Remontteja myydään jo ovelta-ovelle-tyyliin.  Suurelle osalle omistajia kaupanteko erittäin riskialtista, Omistajat ovat heterogeeninen joukko rakennusalan ammattilaisesta dementoituneeseen vanhukseen. Myyjien aktiivisuudesta (”hyökkäysmyynnistä”) kuulee tarinoita, joissa esimerkiksi räystään korjaus on laajentunut ylimitoitetuksi ja ylihinnoitelluksi putkiremontiksi.  Jotenkin ymmärrettävää on, että suuret rakennusyritykset eivät ole kiinnostuneita pientalojen remonteista. Urakat ovat pieniä, vain murto-osia asuntoyhtiöiden urakoista. Tarjouksia on vaikea saada.

Ei osakkaidenkaan asema asuntoyhtiöiden putkiremonteissa aina ole hyvä. He luottavat usein liiaksi talon hallintoon. Remontti jää helposti maallikkohallituksen ja kirjanpitäjäisännöitsijän varaan. Yhtiön on kuitenkin omakotiasujia helpompi saada yritykset oikeasti kilpailemaan urakasta. Yhtiö on osakkaan tukeva selkänoja, jos

-Yhtiö on sisäisesti riidaton jo remontin valmisteluvaiheessa.

Kiireiden paineessa urakoitsija voi jopa laskelmoidusti käyttää riitaisuutta edukseen, esimerkiksi mahdollisuutta välttyä viivästymisten ja virheiden seurauksista.

-Hallituksen käytettävissä on riittävästi teknistä ja juridista asiantuntemusta remontin valmistelun alkuvaiheista takuuehtojen täyttymiseen asti.

-Osakkaat tiedostavat asuntonsa arvonnousun, joka onnistuneessa peruskorjauksessa syntyy.

-Hallitus pysyy koossa remontin ajan.

Käännettyinä yllä olevat asiat ovat riskitekijöitä. Kuluttajien valistaminen tässä suhteessa on valtion suuri haaste. Asuinrakennusten peruskorjausten laajamittainen epäonnistuminen olisi myös yhteiskunnallinen onnettomuus.

Asuntokauppa ja putkiremontti

”Putkiremontti on tehty” on myyntivaltti.  Asunnosta halutaan luoda mielikuva, että se on miltei uuden veroinen. Ostajan omakohtaisesta tietämyksestä riippuu, miten hän pystyy arvioimaan remontin merkitystä kauppahinnassa. Tietämyksen ei tarvitse olla teknistä, tärkeämpi on osata keskustella luotettavan ja riippumattoman asiantuntijan kanssa. ennen kaupantekoa. Tällaisesta keskustelusta kannattaa maksaa.

Vakuutusyhtiöt ovat realisteja

Kiinteistöjen vakuutukset ja kotivakuutukset putkiremonttien yhteydessä eivät ole vakiintuneet. Vakuutusyhtiöt tekevät kovasti töitä optimoidakseen kiinteistövakuutusten ja kotivakuutusten maksut ja riskit. Kilpailu on kova, mutta vakuutuskäytännöt ovat lopulta aika samankaltaiset.

Vakuutustuotteet ovat tilastomatematiikan tuotoksia. Vakuutusyhtiöiden ainoa tavoite on pitkällä aikavälillä pitää sisään tulevien maksujen määrä suurempana kuin maksetut korvaukset. Pitää muistaa, että vahinkotapahtumat ovat vakuutustoiminnan ajovoima. Se ei erityisesti aja sen paremmin kuluttajan kuin yritystenkään etua.

Vakuutukset kannattaa huolellisesti neuvotella uudestaan, kun putkiremonttia aletaan valmistella.

Omakotitalojen omistajat olisi saatava kiinnostumaan talonsa riskeistä

Miten tiedottaa riskeistä, jotka ovat itsestään selviä, mutta eivät sitä kuitenkaan ole?

Viesti riskeistä ei tunnu menevän perille. ”Itse aiheutettuja”, välinpitämättömyyden vuoksi syntyneitä kosteusvaurioita on omakotitaloissa runsaasti. Jotakin maagista on siinä, että niitä ei tunnisteta riskeiksi. Ehkä selitys on riski-sanan uhkaavuus. Sen juridinen määritelmä onkin ”vaaran uhka”. Uhka on paha käsite alitajunnan siinä kolossa, joka on varattu ”kodille”.  Riskin olemassa olo siinä yhteydessä helposti kielletään. Toimimattomaksi tiedetyn salaojan sijasta on helpompi pohtia talon ulkokuorta, kukkapenkkien kuntoa ja omenapuiden pärjäämistä.

Robotiikalla on nyt mahdollisuutensa.

Puolueetonta tietoa tarvitaan. Esimerkiksi VTT:llä on toimeksiantojensa perusteella runsaasti tietoa ja kokemusta putkiremonteista, myös uusista menetelmistä. Sen pitäisi viipymättä saada julkista rahoitusta, että se voisi julkistaa tutkimustensa tuloksia. Kuluttajavalistuksella (esimerkiksi Kuluttaja-lehdellä) ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia tehdä luotettavia vertailuja yritysten ja tuotteiden välillä.

Putkiremonttien kehittämiseksi olisi perustettava laaja-alainen hanke, jossa on vahva julkinen rahoitus. Tutkimuksella olisi siinä keskeinen rooli. Hankkeella on kiire, koska kymmenen vuoden kuluttua suurin osa taloista on peruskorjattu.

Hankkeeseen pitäisi liittää Suomessa parhaillaan vauhtia ja sovelluksia hakeva robotiikka. Se näyttää jääneen pahasti jälkeen kansainvälisestä kehityksestä.

Putkiremontti alkaa putkien ja viemäreiden kuntotutkimuksella. Loistosovellus robotiikassa olisi robotti, joka vesi- tai viemäriputken sisällä paukuttelisi ja raaputtaisi putkien seinämiä ja lähettäisi kuvaa, mitä tapahtuu? Perustekniikkaa löytyy teollisuudesta putkistojen kuntotarkastustyössä.  Uusi tekniikka mullistaisi putkien tarkastukset, ei vain taloissa, vaan myös kuntien hapertuvissa vesi- ja viemäriverkostoissa! Työn lopputuloksenkin varmistaminen olisi objektiivista. Nyt laadun varmistaa remontin tekijä itse.

Helsingissä 14.5.2015 Pentti Kaasinen

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: