Home » Uncategorized » Lyhyt vai pitkä poliittinen hallitusohjelma?

Lyhyt vai pitkä poliittinen hallitusohjelma?

GovernmentPhoto

Tulevan uuden hallituksen ohjelmasta on ryhdytty keskustelemaan puolueiden joukossa. ”Six-pack” -hallituksen strateginen ohjelma oli yksityiskohtainen hallitusohjelma. Nyt useat puolueet ovat kallistumassa vähemmän yksityiskohtaisen, yleispiirteisen ja lyhyen strategisen hallitusohjelman kannalle. Ehkä Jyrki Kataisen hallituksen 90-sivuinen ohjelma oli todellakin hiukan liian pitkä. Tämän aikaisempaa suppeamman linjan uskotaan ilmeisesti helpottavan seuraavan hallituksen työskentelyä. Tämä on ilmeisen yleinen perususkomus puolueiden päättäjien joukossa, mutta onko siitä ja sen uskotellusta toimivuudesta mitään takeita todellisuudessa?

On aika suoraviivaista ajattelua esittää, että hallitusohjelman pituus yksinomaan helpottaisi poliittisia päättäjiä päätöksenteossa. Toisaalta puolueet tekevät omia vaaliohjelmiaan, joiden tulisi näkyä jotenkin hallitusohjelmassa, jos puolue pääsee mukaan hallitukseen. Jos ohjelma on lyhyt ja yleispiirteinen, miten kansalaiset voivat enää arvioida vaaliohjelman lupausten pitämistä? Tästä poliittista vastuuta koskevasta asiasta on oltu jo huolestuneita. Jotkut poliitikot ovat esittäneet, että hallitukseen tulevien puolueiden määrä tulisi ottaa huomioon hallitusohjelman pituutta arvioitaessa. Jos puolueita on paljon hallituksessa, hallitusohjelman tulisi olla pitkä. Jos puolueita on vähän hallituksessa, riittäisi ehkä lyhyt yleispiirteinen hallitusohjelma.

Jos tulevaisuutta koskevat ongelmat ovat vaikeita, on tyypillistä lykätä vaikeiden asioiden käsittelyä ja niitä koskevaa päätöksentekoa. Onhan aina tulossa seuraavat vaalit ja uudelleenvalinta tulisi keinolla millä hyvänsä varmistaa. Jos hallitusohjelma on suppea, se helpottaa vaikeiden asioiden unohtamista.

Suomella on historiassa ollut monia hallituksia, jotka ovat kyenneet päätöksentekoon, vaikka hallitusohjelma on ollut yksityiskohtainen, pitkä sekä monia haasteellisia teemoja sisältävä. Myös vaikeista asioista on jouduttu aikaisemminkin päättämään, kuten tapahtui 1990-luvun alun talouskriisissä. On siis aika naivia kuvitella, että hallitusohjelman pituus olisi ainoa muuttuja, joka vaikuttaa päätöksenteon sujuvuuteen.

Usein mediassa asiat otetaan yksinkertaisina esille. Asioiden taustat ja monimuotoiset asiat halutaan nähdä ongelmattomina ja yksinkertaisina. Niin sanottu lineaarinen ajattelu ohittaa moniulotteisemman ajattelun – puhumattakaan kompleksisuusajattelusta. On helpompaa osallistua poliittiseen debattiin musta-valkoisesta näkökulmasta käsin. On helppoa esiintyä ”kivana tyyppinä” ja leimata muut toisinajattelijat ”pahiksiksi”. Tämä yksinkertainen asetelma on nähty useissa poliittisissa TV-paneeleissa.

Jos asiat ja ratkaistavat ongelmat olisivat pelkästään yksinkertaisia, olisi eittämättä perusteltua pyrkiä tekemään lyhyitä ja yksinkertaisia poliittisia ohjelmia. Jos ongelmien ratkaisu riippuisi pelkästään Suomen ajantasaisesta lakikokoelmasta, olisi ongelmien ratkaiseminen helpohkoa. Eduskunnan tarvitsisi vain säätää älykkäät lait, joita pääosin noudatettaisiin ja valvottaisiin. Toimintaympäristömme ei ole valitettavasti vakaa, vaan alati muuttuva. Uusia ongelmia ilmenee, vaikka jo aikaisemmatkin ”vanhat” ilkeät ongelmat odottavat ratkaisuja. Usein lait ja säädökset laahaavat jäljessä suhteessa toimintaympäristön muutoksiin.

Monet lait ovat jo valmistuessaan vanhentuneita. Esimerkiksi digitalisaatio on monia muutoksia markkinoilla ja yhteiskunnassa aiheuttava mullistava ilmiö, mutta vasta nyt poliittiset päättäjät ovat heränneet arvioimaan sen vaikutuksia esimerkiksi kilpailulainsäädäntöön. Samat haasteet koskevat keinoälyn lisääntyvää käyttöä ja robotisaatiota. Mitä todennäköisimmin käsillä oleviin muutoksiin on herätty liian myöhään ja varmasti osa tämän alan lainsäädännöstä tulee olemaan jo valmistuessaan vanhentunutta. Asioiden ratkaisemista ei helpota yhtään, että monimutkaiset asiat esitetään lyhyesti ja yksinkertaisesti poliittisessa ohjelmassa.

Todellisuudessamme on kuitenkin monimutkaisia ja kompleksisia järjestelmiä, joita ei voi hallita pelkästään lainsäädännöllä ja normeilla. Osa järjestelmistä on jopa kaoottisessa tilassa – kuten käynnissä oleva Ukrainan sota, joka uhkaa laajentua vielä nykyistäkin laajemmaksi ja moniulotteisemmaksi konfliktiksi Euroopassa ja Venäjällä.

Monet muutkin ilmiöt ovat luonteeltaan kaoottisia. Esimerkiksi ilmastonmuutos eri vaikutuksineen on vaikeasti hallittavissa nykyisillä poliittisilla ohjelmilla ja säädöksillä. Tuleva Pariisin ilmastokokous tulee olemaan tässä mielessä opettavainen. Mihinkään katteettomaan optimismiin ei ole syytä syyllistyä. On turha kuvitella että asioita yksinkertaistamalla ilmastonmuutosta voitaisiin hallita paremmin.

On hyvä myös muistaa, että pelkästään kansallisilla päätöksillä ei moniakaan kehitysprosesseja voi hallita, vaan vaaditaan kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi terrorismia ei voida hallita millään lyhyellä ohjelmalla. Tästä näkökulmasta arvioituna lyhyet poliittiset ohjelmat voivat olla erittäin ongelmallisia, koska usein ns. ilkeiden ongelmien hallinta vaatii pitkäjänteisempää siirtymäjohtamista, josta jotkut käyttävät nimitystä transitiojohtaminen. Transitiojohtamisessa keskeistä on muuttaa kansallisia sosio-teknisiä regiimejä vastaamaan globaalin toimintaympäristön muutoksia. Jos Suomen sosio-tekniset regiimit eivät vastaa kansainvälisen kehityksen trendeihin, toimintaympäristömme muuttuu jäykäksi ja toimimattomaksi. Samalla menetämme kykyä toimia ketterästi ja älykkäästi.

Mikä olisi siis järkevää ja älykästä poliittista toimintaa nykyisessä muuttuvassa toimintaympäristössä? Olen tässä tekstissä tuonut esiin sen, että on liian yksinkertaista väittää, että pelkästään lyhyet poliittiset ohjelmat olisivat patenttiratkaisu politiikan kriisiin ja havaittuihin poliittisen johtajuuden ongelmiin.

Itse ehdottaisin johdonmukaista yhdistelmää lyhyistä ja seikkaperäisemmistä pitkän aikaviiveen ohjelmista. Hallituskaudelle voisi laatia lyhyen työohjelman ja neljän vuoden operatiivisen tiekartan, joka tekisi hallituksen työskentelystä virtaviivaista ja läpinäkyvää.

Toisaalta politiikan pitkän aikavälin transitiojohtamista varten voitaisiin laatia pitkän aikaviiveen tiekartta, joka voisi olla ongelmakeskeisempi ja haasteellisempi ilkeiden ongelmien ratkaisemisen näkökulmasta. Tämä strateginen tiekartta voisi kattaa vaikka kolme normaalia hallituskautta. Näitä kahta politiikkaohjelmaa voitaisiin kutsua operatiiviseksi tiekartaksi ja strategiseksi tiekartaksi. Esimerkiksi Tulevaisuusvaliokunta voisi linjoittaa pitkän aikavälin strategista tiekarttaa ja eduskunta ja hallitus voisivat laatia operatiivisen tiekartan hallitusneuvotteluissa. Moniaikapohjainen suunnittelu olisi nykyistä modernimpi ja joustavampi tapa ennakoida ja kehittää yhteiskuntaa.

Politiikan uskottavuuden ja tuloksellisuuden kannalta olisi tietysti älykästä huolehtia siitä, että operatiivinen ja strateginen tiekartta olisivat johdonmukaisia suhteensa toisiinsa. Hallitusneuvottelut voisivat alkaa strategisen tiekartan esittelyllä ja ne voisivat päätyä operatiivisen tiekartan täsmentämiseen ja hyväksymiseen hallitusohjelmaksi.

Näin toimien politiikassa voitaisiin edistää monia hyviä asioita: läpinäkyvyyttä, siirtymäjohtamista, johdonmukaisuutta, strategista johtajuutta sekä ilkeiden ongelmien ongelmakeskeistä ratkaisemista. Tämä selkeä toimintatapa voisi myös estää hallitusohjelmien muodostumisen erääksi vastuunkannon väistelyn muodoksi, kun kansalaisille annettuja poliittisia lupauksia ja tekoja voitaisiin vertailla systemaattisemmin.

Jari Kaivo-oja

Tutkimusjohtaja, dosentti

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: