Home » robotisaatio » Robotisaatio ja Suomen tie

Robotisaatio ja Suomen tie

Robotisaatio jatkaa etenemistään. Vuonna 2013 robottipopulaatio kasvoi globaalisti 13% ja pelkästään Kiinassa markkina kasvoi lähes 40%. Robotit ja niiden sovellutukset kehittyvät vauhdilla. Robotit tulevat päivä päivältä paremmiksi niin kognitiivisilta kyvyiltään, fyysisiltä ominaisuuksiltaan samoin kuin kyvyiltään tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa.

On tärkeää erottaa moderni robotti klassisesta toimilaitteesta, joka ohjelmoitiin tekemään muutamia yksinkertaisia liikkeitä. Modernissa robotissa on jonkinlaisen fyysisen olomuodon lisäksi keinoälyä, sensoreita sekä internet protokolla. Palvelurobottien kehittyessä roboteilla on yhä enemmän tunneälyä, jonka ansiosta niistä tulee erinomaisia työntekijöitä myös palveluympäristöihin, kuten vaikkapa sairaaloihin ja koteihin.

Modernia robottia kuvaa myös sen lisääntyvä kyvykkyys autonomisuuteen. Autonomisuuden ja oppimiskyvyn kasvava osuus robotiikassa asettaa suuria haasteita yhteiskunnalle. Ihmisen rinnalle on tulossa uusi toimija, joka on monissa asioissa ihmistä moninkertaisesti tehokkaampi ja kyvykkäämpi niin laadullisesti, kuin toimintavarmuudeltaakin. Nyt teollisuudessa, pian myös palvelusektorilla ja lähitulevaisuudessa myös tietotyössä. Professori Samir Chopra puhuukin autonomisista keinotoimijoista (Autonomous Artificial Agent) ja pohtii niiden asemaa yhteiskunnassa.

“The artificial agent is here to stay; our task is to accomodate it in a manner that does justice to our interests and its abilities.” – Samir Chopra

Suomella on nyt se kuuluisa tuhannen taalan paikka tarttua robotisaation haasteisiin ja nousta nopeastikin trendiaallon harjalle. Onhan meillä paljon osaamista, joka olisi nopeastikin täydennettävissä automaation ja robotiikan tarpeita palvelemaan. Täydennyskoulutusta kuitenkin tarvitaan. Esimerkiksi MetalliPro -lehti välitti konepajojen viestin kuinka osaamisen puute ehkäisee robottivallankumouksen toteutumista alan yrityksissä. Robotiikka ja automaatio ovat tuottavuuden ja kasvun elinehtoja. Konepajoille haaste on tiukasti tätä päivää. Suomalaisen työn tulevaisuus riippuu robotisaatio osaamisestamme.

Mutta robotisaatio on laajempi asia. Se tulee koskettamaan jokaista yritystä, laitosta ja ihmistä. Konepajoista robotit levittäytyvät jo kovaa vauhtia palvelusektorille. Robottien virtualisoituessa ne siirtyvät verkkoon ja silloin tapahtuu se suurin vallankumous, kuten professori Tony Dyson totesi vuoden 2013 robottiviikolla – silloin keinoälyottaa ison askeleen ja voimme vain kuvitella mitä se tarkoittaa.

Entä Suomi? Mitä meidän tulisi kansakuntana tehdä?

Monet maat, viimeisimpinä Iso-Britannia ja Tanska, ovat tehneet itselleen strategian, jossa ne määrittelevät miten ne aikovat hyötyä robotisaatiosta. Muun muassa Hollanti ja Etelä-Korea tekivät omat strategiansa jo vuosia sitten. Japani on edelläkävijänä sisäistänyt robotisaation osaksi hyvinvointistrategiaansa. Iso-Britannian strategian ytimessä on rakentaa saarivaltiosta paikka, jossa kaikki maailman robottihankkeet voivat pilotoida tuotteitaan. Todella nerokasta, sillä missäpä olisi helpointa kaupallistaa tuote, kuin siellä, missä se on pilotoitu.

Suomen robotisaatiostrategia – AiRo

Suomi tarvitsee robotisaatiostrategian – kutsuttakoon sitä AiRo strategiaksi, sillä keinoäly (AI) on perustana robottien (RO) vallankumoukselle.

Strategiaa – voittavaa strategiaa on lähdettävä rakentamaan rivakasti ja päättäväisesti. Strategian tulisi perustua kolmelle kysymykselle:

  1. Missä meidän on pakko voittaa?
  2. Missä haluamme voittaa?
  3. Mistä saamme helposti nopeita voittoja?

Missä meidän on pakko voittaa?

Meidän on pakko voittaa SoTe -sektorilla, jossa ongelmat kasautuvat yhä pahemmiksi päivä päivältä. Saamme lukea vanhuksista, joiden hoito on epäinhimillistä. Hoitajista, jotka voimiensa äärirajoilla eivät jaksa olla ystävällisiä. Jokainen tällainen uutinen on tappio hyvinvointiyhteiskunnalle, jota olemme rakentaneet ja vaalineet vuosikymmeniä. Yksinelävien vanhusten määrä lisääntyy samalla kun resurssit hoitaa heitä kodeissaan vähentyvät. Tätä yhtälöä ei ratkaista ilman hyvinvointi robotteja. Robotit, jotka monet ovat vielä kehitysvaiheessa, vapauttavat ihmisen tekemään sitä, mistä hoivatyössä on kyse: hoivaamaan inhimillisesti välittäen – samalla kustannustehokkuus paranee.

SoTe -sektorin ongelmiin tarttuminen robotiikan avulla voi tuoda mukanaan myös innostavan sivujuonteen. Ratkaisuja pohdittaessa saatamme keksiä innovatiivisia tuotteita, joista syntyy uusia suomalaisia kasvuyrityksiä. Hyvinvointivaltio 2.0 ei toteudu ilman huipputasoista robotisaatio-osaamista.

Robotisaatio on eräs paljon puhutun kokeilukulttuurin testausalue. Hyvinvointirobottien kokeiluja ja pilotointeja voidaan tehdä vaikkapa uudessa Robottilaaksossa eli robottiviikolla AiRo Island:ksi ristityssä oppimis-, innovaatio- ja innostuskeskuksessa.

Airo Island T-PAITA

Missä haluamme voittaa?

Robotiikan kenttä on laaja. On tärkeää löytää fokusalue tai strategisia liiketoiminta-alueita. Esimerkiksi Norjassa, yllätys yllätys, strategisina alueina ovat öljy- ja kalateollisuus.

Suomessa on pitkät perinteet ja syvään juurtunut osaaminen metsäteollisuudessa. Metsäteollisuus on pitkälle automatisoitunut, mutta moderni robotiikka ja metsäteollisuuden uudenlainen suuntautuminen kohti biotaloutta mahdollistavat uudet innovaatiot, joita ehkä emme ole vielä nähneetkään. Metsä edustaa maapallon elinvoimaa, siihen liitettynä Suomen robotisaatiostrategia keräisi paljon good willia maailmalla.

Suomi ei voi olla robotisaation kaikilla alueilla kärjessä. Siellä missä emme ole teknologian eturintamassa on meidän oltava hyviä teknologian siirrossa. Hyvänä esimerkkinä on Uudenkaupungin autotehdas, jossa yhteistyö ABB:n kanssa tuotti älykästä teknologiasiirtoa ja tuloksena on syntynyt Pohjoismaiden menestynein autotehdas, jossa tehdään huippuluokan merkkiautoja.

Mistä saamme nopeita voittoja?

Konepajat ovat yksi maamme talouden ja työelämän tärkeimpiä tukipilareita. EK:n raportin ”salaiset menestyjät” listalta löytyy monta konepajayritystä, jotka ovat jääneet näyttävien ICT -harjoitusten varjoon.

Ei ole kuin muutama vuosi, kun Suomessa harrastettiin ”outsourcingia”. Yrityksiä kannustettiin siirtämään tuotantoaan nk. halpatyövoiman maihin. Ja niin tehtiin, eikä vain meillä, vaan myös muualla maailmassa. Muualla maailmassa tosin on jo käynnistynyt ”reshoring” tai ”botshoring”, jossa robottien ja muun huipputeknologian avulla palautetaan tuotantoja kotimaihin. Tämä on Suomelle suuri mahdollisuus. Eikä tule pelätä sitä, että uusissa tehtaissa ei ole yhtään työntekijää. On suuri arvo sillä, että tehdas sijaitsee Suomessa ja luo toimeliaisuutta ja hyvinvointia ympäristöönsä. Sitä paitsi: Kiinassa tehtaita automatisoidaan kovaa vauhtia. Näyttääkin siltä, että nousevat taloudet eivät jää robotisaatiossa toista viulua soittelemaan, päinvastoin ne pyrkivät kärkeen tällä alueella. Suomenkin on aika tarttua älykkäisiin airoihin ja ryhtyä tosissaan soutamaan robotisaatiossa muuallekin kuin vastavirtaan.

Robotisointiohjelman kärkenä pitäisikin olla juuri konepajat. Teollisuusrobotit ovat kehittyneitä ja valmiita hommiin, kunhan investoinnit saadaan käyntiin. Rahoitustahojen osaamista tulisi tältä osin täydentää, monilla on vanhanaikainen käsitys roboteista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista.

Robotisaatio, automaatio ja kehittyvä keinoäly asettavat suuria haasteita koulutukselle laajemminkin. Tämä tulisi huomioida tiukasti robotisaatiostrategiaa rakennettaessa. Muutospaineita kohdistuu myös taloushallintoon, yritysjohtoon ja organisaatioihin. Haasteita liittyy myös turvallisuuteen – robotit ovat fyysisiä toimijoita erilaisine ulokkeineen. Ne saattavat aiheuttaa välitöntä vaaraa puuttellisina tai joutuessaan vääriin käsiin.

Olemme jo siirtyneet informaatioyhteiskunnasta automaatioyhteiskuntaan. Katso ympärillesi ja mieti mikä kaikki tapahtuu jo automaattisesti – ja on tapahtunut jo kauan. Siirtyminen on tapahtunut vaihe vaiheelta ja huomaamatta. Useimmiten muutokset ovat helpottaneet elämäämme, joten emme ole nousseet vastustamaan muutosta.

Pienten askeleiden muutosten ohella tulemme näkemään ja kokemaan suuria harppauksia ubiikkiteknologian (kaikkialla läsnäoleva teknologia) ja robotisaation alueella. Lopputuloksena on  ubirobotti, jotka tulee vaikuttamaan arkeemme niin kotona kuin työpaikoilla.

Automaation seuraava taso on robotisaatio, jossa kehittyvällä keinoälyllä varustetut robotit levittäytyvät sektoreille, joissa niitä on ennen nähty vain vähän. Robottiavusteinen hyvinvointipalvelu on jo tätä päivää – itsekin valmistaudun vanhenemaan robottiavusteisesti, siksi minulla on ”robotili”, jonne säästän omaa robottia varten, kun se päivä joskus koittaa, että en jaksa ihan kaikkea tehdä itse.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: