Home » Hallinto mahdollistajaksi » Lausunto robotisaatiosta sosiaali-ja terveysvaliokunnalle

Lausunto robotisaatiosta sosiaali-ja terveysvaliokunnalle

Robotisaatio ja suomalainen hyvinvointi sosiaali- ja terveyssektorin näkökulmasta.

Elämme suuren murroksen aikaa. Akateemiset tulevaisuudentutkijat puhuvat Kondratjeffin 6. aallosta, tarkoittaen, että täysin uusi vaihe on käynnistymässä ihmiskunnan historiassa.

Viidettä aaltoa leimasi informaatioteknologia. Kuudennen aallon keskeinen tekijä on robotisaatio. Viidennessä aallossa kaikki mikä voitiin digitoida digitoitiin, kuudennessa aallossa kaikki mikä voidaan robotisoida robotisoidaan.

Valitettavasti Suomi on jäänyt jumittamaan digiaikaan. Digiusko on estänyt näkemästä robotisaation valtavaa muutosaaltoa, joka valtaa alaa tsunamin lailla maailmalla. Silti digitalisaatiotakaan ei olla saatu kunnolla hyödynnettyä ja kehitettyä täyteen mittaansa?

Mikä on robotisaation ja digitalisaation ero? Robotti on toimija, kuten ihminen. Robotti muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi ja tulevaisuudessa yhä useammin myös muuntaa fyysistä maailmaa digitaaliseen muotoon. Voitte vain kuvitella kuinka paljon ihmisen lailla aistiva robotti kerää tietoa sensoriensa avulla ja muuttaa sitä big dataksi, jota vain se itse voi käsitellä.

Kondratjeffin kuudetta aaltoa leimaa myös ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat ongelmat. Hyvinvointivaltion suuriin sote –sektorin ongelmiin kuuluu myös terveyden epätasa-arvo, joka on huomioitu myös tulevaisuusselonteossa.

Kysymys: Voiko robotiikan avulla ratkaista SoTe –sektorin suuret ongelmat?

Vastaus: Kyllä voi ja ratkaisuja on jo olemassa. Tarvitaan vain päättäväisyyttä ottaa uudet auttavat teknologiat käyttöön.

Helsingin Sanomissa kyseltiin aikoinaan, mikä ikääntymisessä eniten pelottaa – vastaus ei ollut kuolema, vaan pelko joutumisesta laitokseen ”pyöriteltäväksi”. Erilaisilla robotiikkaratkaisuilla voidaan tarjota vanheneville ihmisille mahdollisuus elää pidempään itsenäistä, arvokasta ja intimiteetin säilyttävää elämää kotona. Muissa pohjoismaissa on sote –sektorilla laajassa käytössä mm. Giraff telepresenssi –robotti, joka mahdollistaa paitsi yllämainitun, myös entistä tiheämmän yhteydenpidon läheisiin, ystäviin ja muihin ihmisiin.

Telerobotiikan avulla voidaan tehdä paljon muutakin. Lääkärit voivat suorittaa etätutkimuksia ja hoitajat suorittaa tarkastuksia etäyhteyden kautta. Sairaat lapset voivat osallistua koulunkäyntiin.  Haja-asutetussa maassa juuri telerobotiikka yhdistettynä itsehoitoteknologioihin ja robottilennokkeihin säästää kustannuksia ja vaivannäköä.

Robottien edut ovat monenlaiset. Robottikirurgia on MIS (minimally invasive surgery), joka vähentää leikkauksen aiheuttamia haittoja kehossa ja nopeuttaa toipumista. Lääkejakelu-, laboratorio-, hoiva- ja erilaiset apurobotit toisaalta vähentävät hoitohenkilökunnan työpaineita rutiinien osalta ja vapauttavat aikaa läsnäoloon ja inhimilliseen hoivaan, toisaalta antavat potilaalle tuntua ”ei vaivaksi olemisesta”.

Lyhyesti sanoen: robotiikka säästää kustannuksia ja lisää inhimillistä arvokkuutta. Robotteja ja tarvittavaa teknologiaa on jo olemassa, muutos on käynnistynyt.  Yksi selkeä merkki käynnistyneestä muutoksesta on teollisuuden robotisoituminen – teollisuus siirtyy sinne, missä on parhaat robotit. Jatkossa myös hoivatyö siirtyy sinne, missä on parhaat robotit, jotka tarjoavat sekä kustannustehokkuutta että mahdollisuuden inhimilliseen hoivaan.

Robotisaatiolle on kaksi pääskenaariota (Andersson ja Kaivo-oja; BohoBusiness 2012):

  1. Robotti korvaa ihmisen
  2. Robotti täydentää ihmistä

On varmaan selvää, että ihmiskuntana tulisi pyrkiä jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Mutta se vaatii työtä ja osallistamista. Etelä-Korean hallitus käynnisti eettiset keskustelut robotisaation vaikutuksista sekä uuden lainsäädännön pohjustukseksi jo 8v. sitten. Tämä keskustelu olisi syytä käynnistää pikimmiten – robotisaatio tulee koskettamaan tavalla tai toisella jokaista ihmistä. Robotisaatio on ilmiö, joka vaikuttaa vahvasti yhteiskuntaan, siksi se on myös ja erityisesti demokraattisesti valittujien päättäjien keskustelun aihe.

Suomessa tarvitaan pikaisesti robotisaatiostrategia myös sote –sektorille. Robotics Finland, perusteilla oleva arvo- ja osaamisyhteisö, pyrkii olemaan paikka, jossa robotisaatioon liittyvä tieto, taito, verkostot, innovaatiot, yritykset ja ihmiset voivat kohdata ja kehittää yhdessä inhimillisesti robotisoituvaa maailmaa. Lisätietoa Robotics Finlandista liitteestä.

Muutama kommentti alan asiantuntijoilta:

Asko Huikuri, KukaRobotics Oy

”Lyhyesti se mitä haluan sanoa on se, että enää ei tarvitse istua miettimään mitä roboteilla voisi tehdä – laitteet ja kohteet ovat jo olemassa!” –

Robokeskus Oy, Jari Tapani:

  • kotirobotiikka (siivousrobotit, -ruohonleikkurit) ollut edelläkävijä toistakymmentä vuotta mutta nyt
  • hoiva-alalle tullut ja tulossa paljon uusia robotti-tuotteita, mm. valvontaa/yhteydenpitoa helpottamaan Giraff -tyyppiset ratkaisut, potilashoitoon robottikäsivarret Jaco, robottipuku HAL, henkilökunnan rutiineja helpottamaan RobCab, “sosiaaliset” robotit PARO leviämässä jne jne
  • hoiva-alan robotiikan teknikkotasoista koulutusta aloitellaan mm. Sastamalan koulutuskuntayhtymässä 9/2014
  • sovelluksia ja palveluja kehitetään korkeakouluissa ja yrityksissä mm. NAO:lle
  • erilaisia kehityshankkeita käynnissä laajalti eri maissa

Anne Berner, Uusi lastensairaala:

”On selvää, että uusi teknologia on aivan välttämätön lapsen kokemuksen kautta tehokkuuden nostamiseen tulevaisuuden lastensairaalassa.

Teknologiaa hyödyntämällä voidaan luoda sisältöä sairaala ympäristöön, jolla voidaan vaikuttaa lapsen nukuttamisen tarpeeseen, kipukokemukseen, lääkitykseen ja sitä kautta perheen kokemukseen. Toinen tärkeä on tiedon välittäminen. Kolman hygieenisten tilojen kehittäminen ja neljäs ympäristön kestävä kehitys, joka on sairaala ympäristössä merkittävä tekijä.

Samalla vapautetaan aikaa läsnäoloon.”

Timo Toissalo, ABB Robotiikka:

”Ensimmäinen asia joka tulee mieleen tähän sivuten on työurien pidentäminen. Kun raskaat, likaiset, kuormittavat työvaiheet toteutetaan roboteilla, voidaan työperäisiä sairauksia ja ennen aikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä vähentää. Tämä voi osaltaan auttaa työurine pidentämisessä. Aikuis- ja jatkokoulutuksia suunniteltaessa pitäisi tämän tyyppiseen työhön valmentavia koulutuksia olla tarjolla.”

Matti Nenonen, Fastems Oy:

”Fastemsin tuotekehityksen voimavarat ohjataan konepajojen robottijärjestelmien kehitykseen. Meillä on osaavia ohjelmoitsijoita, joiden taitoja voisi kenties tulevaisuudessa ohjata myös reha-robottien suuntaan.”

(Fastems on pohtinut erilaisia kuntoutukseen ja motoristen taitojen kehittämiseen tarkoitettuja robottiratkaisuja mm. prof. Lajos Garamin kanssa)

 

Liitteet ja linkit:

Kuka Robotics: Robotit sairaanhoidon ja lääketieteen apuna

Robotics Finland: Power Point esitys hankkeen tavoitteista

Giraff Technologies: Telepresenssi ja älykoti esitteet

http://giraffplus.eu/ Roadmap to telehealth

http://www.kuka-labs.com/en/start.htm

Helsingissä 26.2.2014

Cristina Andersson
Robotics Finland –aloitteen edistäjä
konsultti, tietokirjailija

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: