Home » Niukkuuden mahdollisuudet » Vuosi 2014: Kohti niukkuutta vai kohti runsautta?

Vuosi 2014: Kohti niukkuutta vai kohti runsautta?

”Kuvittele maailma, jossa on yhdeksän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on puhdasta vettä, ravitsevaa ruokaa, kustannuksiltaan mahdollinen asuminen, henkilökohtainen oppiminen, erinomainen terveydenhoito ja saastuttamaton, kaikkialla saavutettava energia. Tällaisen paremman maailman rakentaminen on ihmiskunnan suurin haaste.”

Näin visionäärisesti aloittavat kirjansa ”Abundance: The Future Is Better Than You Think” kirjailija ja journalisti Steven Kotler sekä insinööri, fyysikko ja Intelistä, XPrice – yhtiöstä ja Singularity – yliopistosta tunnettu Peter Diamandis.

Kirjoittajat perustelevat paremman maailman mahdollisuutta eksponentiaalisten teknologioiden valtavalla esiintulolla, teknophilantrooppien aloitteellisuudella ja panostuksella maailmanparannushankkeisiin, ”Do It Your Self” – kulttuurin leviämisellä sekä nousevan miljardin (köyhin kansanosa) potentiaalilla.

Niin, totta on, että kaikki laajentuu. Ihmisiä syntyy jatkuvasti lisää, resursseja innovoidaan, uusille ideoille ei ole loppua ja oppimismahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Uusia mahdollisuuksia, joihin kuka tahansa voi tarttua, on tarjolla päivä päivältä enemmän.

Silti yhä edelleen halutaan puhua niukkuudesta – vaikka pitäisi puhua runsauden mahdollistamisesta.

Jos yhden asian elämässä on tullut oppineeksi niin se on: sitä saa mitä tilaa.

Virallinen Suomi hallituksen tulevaisuusselonteon voimalla tilaa lisää niukkuutta asettamalla niukkuuden mahdollisuudet yhdeksi tulevaisuusselonteon lähtökohdaksi. Mutta eihän se voi olla kansakunnan kannalta oikein? Vai voiko? Poliitikon kannalta näkemys toki on oikea, sillä poliitikko valitaan tehtäväänsä niukkuutta jakamaan – vain niukkuuden eetos mahdollistaa poliitikon työn. Mutta onko niin pakko olla?

Kestävyysteorian ja resurssihallinnan teorian pohjalta toki tiedämme aikaisemman tutkimuksen pohjalta, että on olemassa neljä resurssien hallinnan perustetta: (1) ”From More to Less”, (2) ”From Less to More”, (3) ”From More to More” ja (4) ”From Less to Less”. Niukkuuden näkeminen ainoana mahdollisuutena ei siis ole kovin järkevää, koska se sulkee 3 muuta resurssihallinnan perusmahdollisuutta pois strategisten vaihtoehtojen joukosta.

Tämäkin aika merkittävä poliittinen valinta tapahtuu Suomen kansallisessa Tulevaisuusselonteossa ilman sen kummempia perusteluja. Ainakaan mitään teknologikehitykseen liittyviä rationaalisia perusteita ei tälle valinnalle esitetä, vaikka toki sellaisia voisi löytyäkin. Silti niitä ei esitetä.

Presidentti Sauli Niinistö korosti uuden vuoden puheessaan kehittyvien teknologioiden aiheuttamaa suurta murrosta, jota kieltämättä elämme. Muun muassa robotisaatio, 3D -printtaus ja tee-se-itse – toiminta muuttavat maailmaan kovalla vauhdilla. Se tapahtuu sellaisella vauhdilla jota ei meillä ehkä oikein osata ymmärtääkään. Nousevan miljardin mahdista kertoo esimerkiksi mobiilipankkien kasvu; vuonna 2014 mobiilipankkitoiminnan ennakoidaan kasvavan räjähdyksenomaisesti.

Teknologioiden osalta ei ehkä olekaan niin tärkeää ymmärtää mitä teknologioita tulee, vaan mitä ihminen on ja mitä ihminen tekee suhteessa eri teknologisiin vaihtoehtoihin. Jos katsomme runsauden mahdollisuuksiin, niin ihmiselle löytyy kyllä murroksesta loistavia mahdollisuuksia rakentaa itselleen hyvää elämää.

Entä teknologiat ja runsaus? Mikään ei osoita, että kasvavaa niukkuutta tällä sektorilla olisi nähtävissä. Teknologioista puhuttaessakaan ei tärkeintä ole tietää mitä teknologioita on tulossa vaan tärkeintä on oivaltaa niiden 3E -luonne. 3E – 3K eli:

Emergent – kehkeytyminen;

Everywhere – kaikkialla; sekä

Exponential – kertautuen kasvava.

Innovaatioita pompsahtelee päivittäin esiin yhä kiihtyvämmällä vauhdilla, teknologia ulottuu yhä useammille alueille ja kaikki siihen liittyvä kasvaa aina edellistä lukemaa kerraten. Runsaus on sana kuvamaan tätä huikeaa kehitystä, ei suinkaan niukkuus. Historiallisesti arvioituna teknologinen kehitys ei ylipäätänsä ole ollut johtamassa yhteiskuntia niukkuuteen.

Jos uuden vuoden kunniaksi Suomi alkaisi katsoa siihen, mikä on runsasta ja miten runsautta voisi olla kaikkien siihen aktiivisesti suhtautuvien saapuvilla, niin pääsisimme pidemmälle kuin niukkuutta jakamalla. Esimerkiksi robotisaation mahdollisuuksiin tarttumalla voimme hoitaa vanhuksemme, sairaamme ja heikkomme inhimillisemmin kuin nykyisillä resursseilla on mahdollista. Meidän tulisi olla huomattavasti kiinnostuneempia teknologian tuottamista runsaista mahdollisuuksista.

Katsokaamme luovuuden, oppimisen, ideoiden, innovaatioiden, ihmisten ja keksintöjen suuntaan ja huomaamme, että runsautta on kaikkialla. On vain pantava toimeksi ja saatava hyviä asioita aikaan. On saatava käsillä oleva runsaus meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Emme saa hukata olemassa olevia mahdollisuuksia – vain siksi että emme Suomessa ymmärrä resurssiteorian perusteita.

vuorenmäki

ITZ blogi ja blogaajat toivottavat lukijoilleen erinomaisen voittoisaa vuotta 2014!

Helsingissä 1.1.2014 Cristina Andersson ja Jari Kaivo-oja

ps: Diamandiksen ja Kotlerin kirja on myös yksi BohoBusiness  -kirjan innoittajista.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: