Home » robottiviikko » Muutos kokonaiskuvassa – automaatiosta robotisaatioon ja mitä se merkitsee?

Muutos kokonaiskuvassa – automaatiosta robotisaatioon ja mitä se merkitsee?

Matti Vesala, johtaja Tieto Oy:ssä, lausui Robottiviikolla:

“Robotisaatio muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi.”

Tähän saakka ihminen on muuttanut digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi esimerkiksi jonkun ohjelman kautta. Tässä vaiheessa ihminen ohjelmoi myös robotteja käyttämään digitaalista tietoa ja muuttamaan sitä teoiksi – tuttua on teollisuusrobotiikka, jossa robotit ohjelmoidaan tekemään toistuvia liikesarjoja.

Mitä nerokkaammiksi ihmiset kehittävät ohjelmia, sitä nerokkaammin robotit pystyvät toimimaan. Mutta oikeastaan tämä ei ole se suuri muutos.

Nerokkaat ohjelmistot eivät ole se kokonaiskuvan,
paradigman, suuri muutos.

Automaatiosta robotisaatioon

Robottiviikolla kuulimme ABB:n robotiikkaosaston johtajan Timo Toissalon mielenkiintoisen puheen, joka herätti toden teolla ajattelemaan, mistä muutoksessa oikeastaan on kyse.

Hiukan taustaa ensin. ABB on yksi maailman suurimmista teollisuusrobottien toimittajista, ensimmäinen Suomeen tuotu robotti oli juuri ABB:n toimittama. Uudenkaupungin upeita autoja tuottavalle tehtaalle rekrytoitiin hiljattain 200 uutta teollisuusrobottia. Robottiviikon Västeråsiin suuntautuneella opintomatkalla saimme vierailla ABB:n robottitehtaalla ja kuulla visioita tulevaisuuteen – näyttäisi siltä, että ABB:lla on suuria suunnitelmia ja mielenkiintoisia innovaatioita kehitteillä.

Palataksemme johtaja Toissalon puheeseen, olisiko tässä jotain vihiä, mihin ollaan menossa? Toissalo nimittäin puhui robotisoituvasta automaatiosta.

Mitä robotisoituva automaatio tarkoittaa ja miten se muuttaa maailmaa?

USA:ssa panostetaan voimakkaasti robottien “aivojen” nk. keinoälyn kehittämiseen. Digitaaliset aivot roboteilla jo onkin, voidaan sanoa, että digitaalinen aivo on robotin aivojen vasen lohko – rationaalinen, järjestelmällinen ja rutiineja omaksuva. Se on se aivolohko, joka voidaan ohjelmoida toimimaan automaattisesti jonkin tehtävän suorittamiseksi. Mutta valtavat panostukset liittyvät suurelta osin muuhun kuin tähän jo kehittyneeseen “aivolohkoon” – josta tosin nousee uusia toinen toistaan hienompia ja hämmästyttävämpiä innovaatioita lähes päivittäin.

Suuret panostukset liittyvät robotin, tai keinoälyn, aivojen toiseen lohkoon, oikeaan puoliskoon – siihen, joka on luova, havaitseva, oppiva ja tunnistava. Se kykenee esimerkiksi puheentunnistukseen tai sensoreiden avulla havainnoimaan erilaisia asioita ja sitten muuttamaan havaintonsa digitaaliseksi tiedoksi – ja ohjelmoimaan itse itsensä, aivan kuten me ihmisetkin ohjelmoimme itseämme havaitun, opitun ja oivalletun perusteella.

Ja tämä on se suuri muutos ja siksi meidän on tärkeää puhua robotisaatiosta automaation sijaan. Ajattelevat ja omaa toimintaansa ohjaavat robotit tulevat muuttamaan maailmaa ennen kuulumattomalla tavalla. Tavalla, jota me ihmiset emme ehkä vielä osaa kuvitellakaan. Robottiviikolla R2D2 robotin kehittänyt professori Tony Dyson korosti, että on tärkeää tehdä ero “expert systems” ja “artificial intelligence” välillä. Ohjelmistot, esimerkiksi vaikkapa shakkitietokone, ovat “expert systems”, mullistava tekijä on itseajatteleva ja oppiva keinoäly.

Jos nyt ajattelet, että ei tuo ylläkuvattu ole mahdollista, niin ajattele uudestaan. Anna itsellesi mahdollisuus oppia ja vaikkapa googlata asiaa. Ota selvää mihin asti itseohjautuvat robotit ovat jo kehittyneet.

Yksi tapa hahmottaa asiaa on prof. Aarne Halmeen jako klassiseen ja moderniin robotiikkaan. Klassinen robotiikka käsittää automaattisia ohjemoitavia laitteita. Moderni robotiikka käsittää oppivia ja älykkäitä konsepteja, jotka voivat olla laitteita tai koneita, mutta yhtä hyvin eri materiaaleista muotoiltuja robotteja – tai vaikkapa virtuaalisia toimijoita.

Tietoinen robotti?

Robottiviikolla saimme kuulla prof. Pentti Haikosen puheen jossa hän kertoi työstään kehittää tietoisia robotteja. Prof. Haikonen myös esitteli oman tietoisen robottinsa, joka mm. oppi tuntemaan erilaisia tunteita. Robotti vaikutti olevan Pavlovin koira -asteella, mutta kun kehitystyö jatkuu, niin mihin se vielä kehittyykään?

Robotiikka voi myös hyödyntää automaatiota, samalla tavoin kuin ihminen. Esimerkkinä Aatami ja Eeva, robottitieteilijät tai paremminkin robotisoituva laboratorioautomaatiokonsepti (kauhea sana, anteeksi!), joka pystyy suorittamaan tieteellistä tutkimusta hypoteeseista testaukseen ja johtopäätöksiin. Toistaiseksi Aatami ja Eeva toimivat tutkijoiden apuna, mutta keinoälyn kehittäminen jatkuu mm. Aatamin ja Eevan kehittäneessä Aberyswythin yliopistossa.

Robotisaatio on ottamassa ensiaskeleitaan vaikkakin roboteilla on pitkä historia. Robotit tunnetaan myös suomalaisessa kansantarustossa, jossa Könnin kuokkamies teki vaitonaisena työtään. Mutta nyt on uusien tarinoiden aika – mitä robotisoituva maailma oikein tarkoittaa? Mihin suuntaan me haluamme sen kehittyvän? Minkälainen on tulevaisuus itseohjautuvien robottien kanssa? Mitä ihminen tekee, jos robotin äly ja tiedonkäsittelykapasiteetti ylittää ihmisen älykkyyden (niin voi todella käydä ja joissain alueilla on jo käynytkin)?

Suomi ei selviä ilman aktiivista otetta robotisaation aiheuttamaan muutokseen. Jos minä olisin poliitikko miettisin robotisaatiota todella lujasti ja käynnistäisin välittömästi mahdollisimman laajan keskustelun siitä, miltä yhteiskunta näyttää tai miltä sen pitäisi näyttää kun robotisaatio alkaa edetä toden teolla, eksponentiaalisesti. Jos olisin yritysjohtaja tai omistaja, miettisin miten yritys menestyy kestävästi win*win(+win) periaattella siten, että yritys ja sen sidosryhmät voittavat ja voittavia vaikutuksia jakaantuu myös kolmansille tahoille. Sillä minkäänlaiselle ahneelle itsekkyydelle ei robotisoituvassa tulevaisuudessa ole tilaa. Muutos on myös liian suuri, jokaista maailman ihmistä koskettava, että sen voisi jättää pelkästään teknokraattien vastuulle.

Robottiviikolla robotisaatiosta keskusteltiin laajasti ja asiantuntevasti. Ohjelmia voi katsoa http://areena.yle.fi/tv/2099608

Robottiviikolla robotisaatiosta keskusteltiin laajasti ja asiantuntevasti. Ohjelmia voi katsoa http://areena.yle.fi/tv/2099608

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: