Home » Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus » Robotisaatio ja “Kaikki on niin vaikeaa” –paradigma

Robotisaatio ja “Kaikki on niin vaikeaa” –paradigma

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olemme Cristina Andersson kanssa käyneet keskustelua robotisaatiosta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista BohoBusiness – kirjan julkaisemisen jälkeen syksystä 2012 lähtien. Erilaisten keskusteluiden yhteydessä olemme törmänneet hyvin erilaisiin ihmisten asenteisiin. Osa ihmisistä on aidosti innostunut robotisaatiosta merkittävänä teollisuuden, elinkeinoelämän ja koulutuksen osaamishaasteena ja tarttunut härkää sarvista.

Osa ihmisistä on halunnut unohtaa ja vaieta koko asiasta ja panna pään pensaaseen: EVVK.

Osa ihmisistä on taas todennut yksikantaan, että ”tämä robotisaatioasia on liian vaikea meille”.

Tässä kaikessa ihmisten reagoinnissa ja asenneilmastossa ei ole mitään yllättävää, jos on perehtynyt vähääkään muutosjohtamista koskevaan kirjallisuuteen. On selvää, että ihmisillä on vahvojakin pelkoja robotisaation osalta. Monia uhkakuvia voidaan maalailla eteemme – osaksi myös tietoisesti ja manipulatiivisesti. Sama ongelma koskee myös robotisaation mahdollisuushorisonttia. Voimme sortua turhaan hypetykseen ja yliampuviin odotuksiin. Nämä ovat asioita, joita tietysti pitäisi välttää. Ihmisten kyvyt tuottaa rationaalisia odotuksia ovat rajoitetut.

Tiedämme hyvin, että minkä tahansa uuden haasteen osalta esiintyy muutosvastarintaa. Tiedämme myös, että heikot signaalit sisäistetään aina ensiksi hyvin pienen sosiaalisen ryhmän piirissä ennen kuin ne aletaan ymmärtää laajemmassa sosiaalisessa kontekstissa.

Yleensä helppous ymmärtää uusia haasteita riippuu siitä, miten aktiivisesti arvioimme heikkoja signaaleja toimintaympäristössämme. Maailman innovaatiokeskittymissä kuten Kalifornian piilaaksossa haravoidaan ja filtteroidaan heikkoja signaaleja aktiivisemmin kuin joissakin periferioissa.

Strategisesta näkökulmasta arvioituna on erittäin tärkeää päättää, haluammeko olla aidosti korkean teknologian innovaatiokeskittymä – vai syrjäinen syrjäkylä kiivaan globalisaation kartalla. Haluammeko aidosti omaksua robotisaation kaikki edut innovaatioiden ekosysteemissämme? Vai haluammeko taantua matalan teknologian takapajulaksi? Nämä kaksi kysymystä ovat olennaista esittää robotisaatiokeskustelun yhteydessä.

Robotisaation osalta voimme kyllä jo nyt todeta, että kyseessä ei ole enää mikään orastava heikkojen signaalien ilmiö. Kyse on aidosti voimistuvasta trendistä. Kun mietimme trendejä strategisesta näkökulmasta, on meillä kolme erilaista päätoimintamallia: (1) toimiminen trendin suuntaisesti ja pyrkien hyödyntämään trendiä (opportunistinen strategia), (2) toimiminen tietoisesti trendin vastaisesti ja pyrkien vastustamaan trendiä (trendin ulkopuolella asettautumisen strategia) ja (3) toimiminen korostetun neutraalisti ja etsien ”kultaista keskitietä” suhteessa trendiin eri ratkaisuissa (yhdistelmä strategioita 1 ja 2).

Nämä eri strategiat ovat valittavina myös robotisaation osalta. On erittäin tärkeää keskustella näistä kolmesta strategisesta vaihtoehdosta, kun keskustelemme Suomen robotisaatiostrategiasta. Erityisen turmiollista Suomen tulevan kehityksen osalta olisi pään paneminen pensaaseen strategisten pohdintojen osalta, koska ”asia on liian vaikea meille”. Globaalit trendit ovat sellaisen mittaluokan asioita, joita emme voi väistää päätöksenteossa, vaikka ehkä voimme haluta sitä ”heikkona hetkenä”.

Muutostahti maailmalla on nyt sen verran tiivistahtista, että se voi pahimmassa tapauksessa lamaannuttaa meidät.

Strategisesta näkökulmasta olisi erityisen tyhmää olla miettimättä robotisaatio -trendin tuottamia mahdollisuuksia ja uhkia Suomen kansantaloudelle. Tiedetäänhän jo aikaisemman historiallisen kokemuksen pohjalta todella hyvin, että robotisaatio tarjoaa uusia lupaavia mahdollisuuksia tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseen teollisuus- ja palvelutaloudessa. Nyt tämä mahdollisuus on nousemassa käyttöön erityisesti palvelutalouden osalta ja mahdollisuuksia on edelleenkin teollisuuden – ja uuden miniteollisuuden osalta 3D-printtaamisen myötä.

Tietyllä tavalla ”Kaikki on niin vaikeaa” -paradigma on helpoin tapa käsitellä robotisaatiota. Tämä KONV -toimintamalli johtaa siihen, että robotisaatiota hallitaan ainoastaan serendipiteetin pohjalta. Se mahdollistaa menemisen asian ohi sieltä, missä aita on matalin, kevyesti ja huolettomasti. Nykyisin jostain syystä sisäinen hälytysjärjestelmäni aktivoituu, kun kuulen: “Näillä mennään…”.

Voimme kuvitella, mitä tämän periaatteen seuraamisesta olisi seurannut Suomen historian aikaisemmissa vaiheissa. Tuskin Suomesta olisi kehittynyt nykyisenkaltaista kehittynyttä jälkiteollista yhteiskuntaa, jos olisimme toimineet aikaisemmin KONV-paradigman mukaisesti.

Tarvitsemme nyt todellakin aktiivista pohdintaa Suomen robotisaatiostrategiasta. Tarvitsemme myös tietoa ja tietoisuutta erilaisista vaihtoehdoista, joita on tarjoutumassa yrityksille, yksilöille ja koko valtion taloudelle robotisaation edistymisen myötä. Tarvitsemme myös mahdollisten uhkien torjumista robotisaation osalta. Vasta tämän laajan strategisen tietoisuuden pohjalta on meillä ainekset näkemykselliseen päätöksentekoon robotisaation osalta.

Robotisaatiota ei hallita eikä tulla hallitsemaan pelkästään serendipiteetin pohjalta, vaikka se voi toki olla osa strategista arkkitehtuuria robotisaatiostrategiassa.

Mielestäni olisi järkevää yhdistää strateginen portfoliojohtaminen ja serendipiteetin pohjalta tapahtuva robotisaatiostrategia. Se takoittaisi käytännössä älykästä strategista ohjelmaa ja vapaata verkostoitumista robotisaatiostrategian toteutuksen osalta.

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu)

Dosentti (Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto)

Neuvonantaja (Euroopan Komissio, RACE 2050, INTEGRAL)

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: