Home » robottiviikko » Tulevaisuusselonteko; lausunto talousvaliokunnalle

Tulevaisuusselonteko; lausunto talousvaliokunnalle

Tulevaisuusselonteko 2014 – raportti, joka ei palvele tulevaisuuden rakentamista.

Tulevaisuusselontekoa rakennettiin yhteisöllisesti. Yhteisöllistä prosessia korostettiin erityisesti niin pääministerin kuin silloisen työ- ja elinkeinoministerin toimesta kesäkuussa 2012 Kesärannassa, tiedotustilaisuudessa, jossa allekirjoittanutkin oli läsnä.

Osallistuin tulevaisuusselonteon rakentamiseen niin aktiivisena bloggaajana kuin tilaisuuksiin osallistujana ja sain houkuteltua mukaan yhteiseen tehtävään merkittävää osaamista edustavia henkilöitä mukaan, mm. dos. Jari Kaivo-ojan sekä it- ja lakiasiantuntija Martin von Willebrandin.

Tulevaisuusselonteko raportin tullessa julki oli hämmästyttävää, että prosessin aikana useaan otteeseen esille tullut robotisaatio ei tullut laisinkaan esille kyseisessä paperissa.

Keskitynkin lausunnossa ainoastaan robotisaatioon, sillä se on tärkein globaali ilmiö ja teknologinen trendi, joka tällä hetkellä on kasvussa ja joka tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan jokaiseen ihmiseen, yritykseen ja yhteiskuntaan. Voidaan perustellusti sanoa, että robotisaatio on hyvinvoinnin ehto ja sen puuttuminen hallituskauden tulevaisuusselonteosta tarkoittaa, että paperin arvo riittämätön tulevan hallitusohjelman rakentamisen pohjana.

Robotisaatio on yksi harvoista teknologioista, joka voi aiheuttaa internetin kaltaisen muutoksen.

– Roadmap to robotics, from internet to robotics. USA:n kansallinen robotisaatiostrategia

Juuri päättyneellä Suomen historian ensimmäisellä kansallisella robottiviikolla, osana EU:n laajuista robottiviikkoa, saimme kuulla niin Ranskan kuin USA:nkin edustajien esitelmät kansallisista robottistrategioista. Oli kylmäävää kuulla, miten pitkällä nämä maat ovat robotisaatiossa ja miten älykkäät ja suurisuuntaiset suunnitelmat niillä on robotiikan hyödyntämisessä niin maan kilpailukyvyn kuin yritysten menestymisen sekä kansalaisten hyvinvoinnin osalta. Samansuuntaisia strategioita ovat tehneet mm. Etelä-Korea, Japani, Kiina, Hollanti ja Saksa. Naapurimaamme Ruotsi ei ole tehnyt robotisaatiostrategiaa, mutta siellä on aktiivisesti panostettu robotiikan innovaatioihin ja niiden tehokkaaseen kaupallistamiseen jo lähes 10 vuotta. Erinomaisena esimerkkinä toimii Robotdalen, robotti-innovaatiokeskus Västeråsissa.

Japanin robotiikkayhdistyksen kaavio osoittaa robotiikka-alan muutoksen teollisuusroboteista laajaan robottien kirjoon, johtotähtenä palvelurobotit.

japan_robotics

Näkemykset robotiikkamarkkinan kasvusta vaihtelevat. Etelä-Korean informaatioministeriön arvion mukaan robottialan markkina olisi vuonna 2020 190 mrd dollaria. Arvioita katsellessa tulee huomioida, että puhutaan ainoastaan robottimarkkinoista. Arvioissa ei näy robottien aikaansaama uusi toimeliaisuus, uudet tuotteet sekä parantunut tuottavuus ja hyvinvointi.

Suomessa robotisaation pitää tarttua heti.

Suomella ei ole aikaa odottaa uutta hallitusohjelmaa eikä uusia tulevaisuusselontekoja. Konkreettiset toimet robotisaation edistämiseksi on käynnistettävä välittömästi. Kaikeksi onneksi robotisaation osalta on jo edistystä. Robottiviikko prosessi on koonnut yhteen suomalaisia robotiikan osaajia, tutkijoita, ammattilaisia, yrityksiä, kouluja, yliopistoja, harrastajia sekä asiasta kiinnostuneita kansalaisia. Prosessi on myös synnyttänyt hyvän perustan kansainväliselle robotiikkaverkostolle luoden kontakteja mm. Ruotsin, Ranskan, USA:n ja Venäjän kansallisiin ja yksityisiin robotiikkatahoihin.

Robottiviikkoprosessissa on syntynyt ryhmittymä ja verkosto, joka toimii ja joka voi käynnistää välittömästi palvelukonseptin, joka:

  1. Auttaa PK-yrityksiä kasvamaan tai siten, että ne voisivat toiminnan supistamisen, maasta muuttamisen tai lopettamisen sijasta parantaa toimintaansa ja kilpailukykyään robotiikan avulla.
  2. Auttaa luomaan Suomeen ”Robotdalen” innovaatiokonsepteja, jotka toimivat toisaalta yhteisöllisinä laskeutumispaikkoina ja tietopankkeina robotiikasta kiinnostuneille, toisaalta kaupallisen tuotteistamisen keskittyminä, tarkoituksen edistää robotisaation tehokasta etenemistä Suomessa sekä verkottumista ja vientiä maailmalle.
  3. Rakentaa ja koordinoi robottiviikon kaltaisia tapahtumia, jossa suomalaista ja kansainvälistä osaamista ja osaamisen jakamista edistetään tuomalla yhteen ihmisiä ja ideoita.
  4. Toimii kansallisen robotisaatiostrategian foorumina ja ”visioista käytäntöön”, kokeilukulttuuriin kannustajana.
  5. Auttaa kohdentamaan resursseja tehokkaaseen robotisoitumiseen yrityksissä ja
  6. Toimii yhdessä korkeakoulujen ja yritysten kanssa.
  7. Edistää eettistä ja yhteiskunnallista keskustelua robotisaation vaikutuksista elämään, työhön, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan.
  8. Koordinoi yleisellä tasolla robotisaatioon liittyvää osaamista, toimintaa ja asioita.

Mitä asiantuntijat sanovat

  1. 1.      Yhteiskunnallinen keskustelu

Viikolla 48 pidetty robottiviikko antoi mahdollisuuden tiedustella asiantuntijoilta mitä asiassa pitäisi tehdä. Puheissa ja keskusteluissa korostuivat robotisaation pikainen esille nostaminen yhteiskunnan tasolla. Robotisaatio on suuri yhteiskunnallinen muutos. Suurimmat muutokset liittyvät työhön, tulonmuodostukseen kaikilla tasoilla sekä eettisiin valintoihin ja lainsäädännön muutoksiin. Etelä-Korean hallitus käynnisti eettisen keskustelun robotisaatioon liittyen jo kahdeksan vuotta sitten. Suomella on jonkin verran työtä edessään kuilujen umpeen kuromiseksi.

  1. 2.      Pikainen yhteisön ja laskeutumisalustan perustaminen

Robotisaation mahdollisuuksien edistäminen vaatii ylläkuvatunlaisen palvelukonseptin lanseeraamista.

  1. 3.      Robottiverosta pitäytyminen

Robotisaation edetessä, otettiinpa se ohjelmiin tai ei, tullaan yhä voimakkaimmin äänenpainoin vaatimaan robottiveroa. Tästä tulee kuitenkin pitäytyä, sillä se pysäyttäisi Suomessa muutenkin tahmean robotisoitumisprosessin. Tulevaisuudessa teollisuus menee sinne, missä on parhaat robotit – Suomen on kyettävä tarjoamaan niin robottialan yrityksille kuin robotteja hyödyntäville yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö .

  1. Professori Ville Kyrkin (Aalto-yliopisto, robotiikka) lausunto:

Robotisaatio tarjoaa kolme suurta mahdollisuutta:

1)      Mahdollisuuden pysytellä huipulla nyt robotisoituvilla aloilla (esimerkiksi työkoneteollisuus),

2)      Mahdollisuuden vaikuttaa teollisuuden työpaikkojen säilymiseen / uusteollistumiseen (erityisesti tähän asti vähän automatisoiduilla aloilla), sekä

3)      Täysin uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia palvelurobotiikan uusien tuotteiden myötä. Tämä viimeisin tarjoaa suurinta potentiaalista kasvua, mutta Suomesta ei tulle merkittävää toimijaa robotiikassa ilman panostuksia, koska palvelurobotiikan kasvu alkanee toden teolla vasta muutaman vuoden päästä ja tällöin parhaissa lähtökuopissa olijat kerännevät potin.

Robottiviikko on osoittanut, että Suomesta löytyy robotiikasta kiinnostuneita toimijoita, mutta ala on toistaiseksi melko hajallaan, minkä vuoksi koordinaatiosta voisi olla merkittävää hyötyä.

  1. 5.      Valtiollinen panostus

Robotisaatioon ei päästä tarttumaan ilman merkittävää valtiollista panostusta. Yksittäiset yritykset ja toimijat eivät omaa tehokkaan robotisoitumisen vaatimia ei taloudellisia- eikä osaamisresursseja. Robottiviikon esitelmistä saattoi panna merkille mm. Ranskan ja USA:n merkittävän panostuksen robotiikan tutkimukseen, kehitykseen ja innovatiivisiin kaupallisiin tuotteisiin.

Lopuksi

Professori Himanen totesi Nokialta jääneen huomaamatta IT-alan murros ja siksi yhtiön kävi kuin kävi. Nyt Suomelta on digitalisaatiohurmassa jäämässä huomaamatta digitalisaation murros. Robotisaatio ei ole digitalisaation alaotsikko eikä jatke. Digitaalinen tieto mahdollistaa robotisaation laajan ja nopean leviämisen, mutta robotisaation on silti oma ilmiönsä.

Robotisaatio muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi ja virtuaalisiksi teoiksi ja se autonomisoituu askel askeleelta enemmän.

Roboteista tulee älykkäitä ja oppivia ehkä nopeammin kuin osaamme ymmärtääkään ja kasvu on eksponentiaalista. Robotisaation avulla voimme luoda todellista vaurautta ja hyvinvointia, mutta se on tehtävä päämäärätietoisesti, dynaamisesti ja avoimesti.

Meidän ei pidä pelätä robottien vievät ihmisiltä kaikki työt vaan mietittävä miten saadaan aikaan yhteiskunta, jossa robotit tekevät vaurautta ja ihmiset luovat arvoa.

Silloin ihminen on arvoisessaan roolissa.

Siksi on tärkeää tarttua toimeen heti.

Helsingissä 3.12.2013

Cristina Andersson

Robottiviikon kuraattori, tietokirjailija, konsultti
Robotics Finland aloitteentekijä
puh: 0400-633190

cristina.andersson@develor.fi

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: