Home » Hallinto mahdollistajaksi » Onko Suomessa yhtenäisemmän ja tehokkaamman tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan tarve?

Onko Suomessa yhtenäisemmän ja tehokkaamman tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan tarve?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten tiedämme, tutkimus- ja tuotekehityspanosten tarkoituksena on luoda kilpailukykyistä elinkeinotoimintaa Suomeen tulevaisuudessa. Suomessa tämän alan panostusten suuruus on tällä hetkellä 7 miljardia euroa vuodessa.

Voisimmeko saada enemmän kilpailukykyä ja tuloksia näistä mittavista TTI-panostuksista?

Kuvassa 1 on esitetty Tekesin näkemys Suomen innovaatiojärjestelmästä. Kuva tiivistää mainiolla tavalla työjaon ja strategiset missiot eri innovaatiojärjestelmän toimijoiden osalta. Kuvasta näemme, että Suomessa on siis 9 eri toimijatahoa edistämässä elinkeinoelämän kilpailukykyistä ja innovatiivista tulevaisuutta.

jari1

Kuva 1. Suomen innovaatiojärjestelmä (Lähde: Laakso 2013, s. 20, TEKES).

Jos arvioidaan tätä kuvaa 1 yrittäjien näkökulmasta, voi eräs käytännön ongelma monille yrittäjille olla se, että he eivät tiedä tarkalleen, kenen toimijatahonn puoleen heidän tulisi kääntyä halutessaan kehittää uusia ideoita ja toteuttaa omia tuote- ja palveluinnovaatioprosessejaan. Innovaatioiden kaupallistaminen on aina riskipitoista toimintaa. Yksittäisen PK-yrittäjän voi olla vaikea arvata, kenen strategiseen fokukseen (ks. horisontaalinen vaakatason nuoli kuvassa 1) mikin yksittäinen asia tai konkreettinen hankeidea kuuluu.

Esimerkiksi harva yrittäjä osaa ”tuosta vain” helposti määritellä, ovatko he edistämässä inkrementaalisia vai kenties radikaaleja innovaatioita? Nämä käsitteet eivät ole kaikille ihan ”tuttuja juttuja”. Jopa innovaatioalan ammattilaisille voi olla joskus vaikeaa arvioida, johtaako jokin idea joskus kenties radikaaliin innovaatioon vai ei. Seredipisyys ja yllättävät sattumat voivat vaikuttaa siihen, mistä ideasta lopulta tulee radikaali innovaatio. Tämä asia tiedetään hyvin innovaatiotutkimuksen tulosten arvioinnin kautta.

Harva yritäjä osaa arvata, onko heidän hankkeensa yrityskohtaista tuotekehitystä vai kenties kuuluuko se johonkin yhteisohjelman piirissä tehtävään kokonaisuuteen? Valitettavan usein yksittäinen PK-yrittäjä kuuleekin vastauksen: tämä asia ei kuulu meidän organisaatiomme strategiseen fokukseen! Tällaisen vastauksen saaminen voi olla erittäin turhauttavaa yksittäisille yrittäjille. Mielestäni jokaisen innovaaatioalan toimijan (ks. kuva 1) tulisi kyetä vastaamaan selkeästi yksittäiselle yrittäjälle tai keksijälle, kenen strategiseen fokukseen mikin innovaatioasia liittyy.

Sinänsä tämä kuva 1 on erinomainen ”tiekartta” yrittäjille ja muillekin yhteiskunnan sidosryhmille. Tässä mielessä Tekes on tehnyt hyvän palveluksen ja työn piirtäessään selkeän kuvan Suomen innovaatiojärjestelmästä. Soisikin, että tämä kuva leviäisi laajemminkin tiedoksi yrittäjille. Tämä kuva helpottaa kaikkien elinkeinoelämän ja TTI -toimijoiden keskinäistä yhteistyötä.

Olisi siis hyvä yhtenäistää Suomen TTI-politiikkaa. Tärkeää olisi selkeästi sopia, mitä kukin edistää euroillaan omalla ”tontillaan”. Viestintä ja tiedottaminen ovat tärkeitä asioita, joita ei saa laiminlyödä innovaatiojohtamisen yhteydessä. Yrittäjille on tärkeää kertoa ja neuvoa, miten he voivat tehokkaasti edetä ideoidensa kanssa. Myös eri toimijoiden on hyvä tiedostaa oma selkeä vastuualueensa ja ohjata tarvittaessa asiakas oikeaan osoitteeseen. Tiedämme, että ns. ”Fast Company” – ajattelu on yhä keskeisemmässä asemassa globaalissa kilpailussa. Arvuuttelu siitä, kenen strategiseen fokukseen mikin hankeidea liittyy, ei ole omiaan edistämään maamme kilpailukykyistä tulevaisuutta.

Suomen innovaatiojärjestelmä on perusteiltaan hyvä, mutta sitä voidaan vielä parantaa. Osaamispullonkauloja on syytä tunnistaa ja eliminoida ne. Paremmalla yhteistyöllä ne voidaan ainakin osaksi eliminoida. Suomessa ei ole varaa hukata yhtään hyvää liikeideaa tai innovaatiota.

Seitsemästä miljardista panostetusta eurosta tulee saada irti tulevaisuudessa enemmän vaurautta, liikevaihtoa ja työpaikkoja. Tätä mieltä oli myös komissaari Olli Rehn, joka ihmetteli, että Suomi oli vasta 15. sijalla EU-27 –innovaatiovertailussa, kun eri maiden kykyä tuottaa tehokkaasti innovaatioita arvioitiin. Näin on – huolimatta mittavista kansallista innovaatiopanostuksista.

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, Dosentti (Turun kauppakorkeakoulun yliopisto)

Lisätietoa:
Laakso, Sami (2013) Huomisen hyvinvointia rakentamassa. Visio 2:2013, s. 20-22.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: