Home » robottiviikko » Robotisoitunut tulevaisuus. Nyt.

Robotisoitunut tulevaisuus. Nyt.

Sosiaalista mediaa seuratessa saa havaita, että yhä useampi on oivaltanut suuren muutoksen olevan käynnissä. Ja moni on ilmaissut huolensa Suomen tilanteesta – kriisistä kirjoittaa myös Paavo Rautio Hesarin pääkirjoituksessa. Käynnissä on luova tuho, jossa vanha saa tehdä tilaa uudelle ja joka  johtaa kaiken robotisoitumiseen.

On haastavaa ymmärtää mistä robotisaatiossa on kyse. Monilla on mielessä SciFi kirjallisuuden visiot, toiset taas näkevät vain teollisuusrobottien toistoon väsymättömät käsivarret. Toiset taas ovat sitä mieltä, että robotit eivät ole se merkittävä juttu, vaan digitalisaatio, it ja ict ovat tarinan pääotsikot.

Mutta ei. Maailma on muuttumassa. Robotisaatio ei ole enää pelkkä tulevaisuuden visio tai SciFi kirjallisuuden utopia. Kehitys on käynnissä tässä ja nyt. Siitä kertovat päivittäin esiin tulevat uudet innovaatiot, joista osa on jo toisella kierroksella 2.0 vaiheessa. Siitä kertovat valtioiden robottistrategiat ja suuret investoinnit robotisaatioon. Esimerkiksi kaakkois Kiinan robottialue on esimerkki tällaisesta jätti-investoinnista.

Mikä on uutta verrattuna entiseen?

Karkeasti sanottuna: ennen robotti teki ihmisen sille määräämiä ja ohjelmoimia hommia – nykyisin robotti on silta materiaalisen ja digitaalisen maailman välillä.

Ajatellaan vaikkapa tyhjää jääkaappia. Ennen internettiä ihminen luki tarjoukset lehdestä, meni kauppaan ja osti kylmään kaappiinsa täytettä. Internet aikakaudella tiedon hankinta ja tilaukset sujuvat netistä, vaikkapa kännykän kautta ja kaupan toimituspalvelu voi tuoda tavarat kotiin. Toimija on ihminen.

Robotisaation aikakaudella ihmisen rinnalle toimijaksi nousee robotti. Robotti toteaa jääkaapin tilan. Se tunnistaa ihmisen terveydentilan ja muistaa hänen mieltymyksensä. Se on jatkuvasti tietoinen ruokailun uusista terveysvaikutus- ja muista trendeistä. Se tietää, mistä saa tuoreinta, edullisinta ja parasta. Robotti hoitaa sopivan määrän juuri oikeita tuotteita jääkaappiin, se valmistaa ruuat ja jos olet sairas, se syöttää sinut. Lopuksi se siivoaa ja pesee astiat.

Robotti käyttää hyväkseen big dataa mitä sinä et milloinkaan pystyisi hyödyntämään. Sinä pystyt katsomaan ruokareseptit parista kolmesta reseptipaikasta, robotti käy sekunnissa läpi kaikki digitalisoidut reseptit ja tekee niistä oman kombinaation – juuri sinulle sopivimman. Tai sitten se rakentaa täysin uuden sinun hyvinvointiasi rakentavan reseptin, jossa on terveyttä, umamia ja estetiikkaa.

Robotisaation aikakaudella kauppa on muuttunut sensoriteknologiaa hyödyntäväksi ambient intelligence ympäristöksi, jolloin robotin on helppo täyttää kärrynsä. Näitäkin innovaatioita on jo olemassa. Jossain vaiheessa robottijakeluauto tuo ostokset suoraan kotiin.

Kaikki mikä voidaan robotisoida robotisoidaan.

Merkit maailmalla ovat selvät. Robottien määrä, laatu ja käyttökohteiden moninaisuus ovat huimassa kasvussa. Robotti korvaa ihmisen jopa korkeaa osaamista vaativissa ja monimutkaisissa töissä, puhumattakaan siitä, että robotti suoriutuu tehtävistä, joihin ihminen ei kykene – esimerkiksi vaaralliset pelastus ja puhdistustehtävät. Robotti tekee myös tietokoneesta historiaa – mullistus on suurempi kuin osaamme täällä pohjan perukoilla käsittää.

Siksi on syytä alkaa valmistautua – aikaa ei ole hukattavaksi. Tässä kaavio Hollannin robottistrategiasta, se osoittaa miten valtava kasvu on käynnissä.

Hollannin robottistrategiasta käy ilmi kuinka suuresta kehityksestä on kyse.

Hollannin robottistrategiasta käy ilmi kuinka suuresta kehityksestä on kyse.

Kyseessä on myös liiketoimintamahdollisuus, johon pitää tarttua – teollisuus ei ole enää halvimman työvoiman perässä, se menee sinne, missä on parhaat robotit.

Suomessa on tilaa ja päivityskelpoista osaamista, jotta voisimme nopeassa tahdissa päästä muiden maiden kantaan robotisaatiokehityksessä. On vain uskallettava ottaa rohkeita harppauksia ja investoitava, että nämä teknologiat todella saadaan käyttöön ja muutettua yritystoiminnaksi, tuotteiksi, tuottavuudeksi ja kannattavaksi vienniksi. Sillä ne ovat ainoat lääkkeet heikossa hapessa köhivälle kilpailukyvyllemme.

Aineistoa:

Minkälainen on robotisoitunut tulevaisuus? Siihen voidaan vaikuttaa monella tavalla. Allekirjoittaneen ja dos. Jari Kaivo-ojan kirja BohoBusiness kertoo vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista rakentaa inhimillinen tulevaisuus robotisoituvassa maailmassa.

Illah Nourbakshsh Robot Futures

Robotit ovat silta materiaalisen ja fyysinen maailman välillä

Hollannin robottistrategia PDF

USA:n robottistrategia PDF

Robotiikka ei ole enää Science Fiction vaan Science Fact http://indiafuturesociety.org/maintaining-physical-continuity-while-achieving-digital-immortality/

Advertisements

1 Comment

  1. Jyrki Luttinen says:

    Silloin tällöin nousee esille julkisuudessa kysymys robotisaation vaikutuksista työllisyyteen. Usein viitataan siihen uhkakuvaan, että “Ne jyrää meitin” eli että automaatio ja robotisaatio vie ihmisten työpaikkoja.

    Minun mielestäni tarvittaisiin nyt laajaa kansantaloustieteellistäkin lähestymistapaa tähän aiheeseen. Robotisaatioalan osaajilta tarvittaisiin skenaarioita siitä, millaiset kehityskulut milläkin aikavälillä (5-100 vuotta) ovat mahdollisia ja todennäköisiä. Kansantaloustieteen puolelta taas tarvittaisiin analyysiä siitä, millaisia kansantaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia näillä kehityskuluilla voisi erityisesti Suomeen mutta laajemminkin olla.

    Ultraskenaariona voisi olla ajatus, että mitä jos kaikki työpaikat olisivat automaation tai robottien hoitamia. Tämän jälkeen olisi aihetta pohtia, että onko tällainen skenaario A) mahdollinen, B) mikä on sen todennäköisyys ja C) millä aikavälillä näin voisi tapahtua. Mitä tällainen tarkoittaisi globaalisti? Jos halpatyömaita ei enää olisikaan vaan kustannustason määrittäisivät robottien, automatisaation sekä näihin liittyvän infrastruktuurin kustannukset. Mikä olisi tuolloin ihmisten rooli ja millaista osaamista ihmisten olisi syytä kehittää. Lisäksi tietysti lyhyemmällä aikavälillä pitäisi miettiä vaikkapa koulutuspolitiikkaa, että millaisia osaamisia ihmisille kannattaa kouluttaa, jotta henkilö ei valmistu ammattiin, joka onkin jo automatisoitu.

    Mielestäni tämä olisi erittäin tärkeä aihe niin tutkimuslaitoksille, julkisille tahoille kuin niin elinkeinoelämän kuin työntekijäpuolenkin järjestöille pohdittavaksi. Kuten yllä olevassa kirjoituksessa todetaan, maailma etenee tällä saralla erittäin nopeasti. Olisiko Suomenkin syytä vähintään pysyä kelkassa?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: