Home » robottiviikko » Robotisaatio ja johtamisen psykologia: kohti uudenlaisia työelämän haasteita

Robotisaatio ja johtamisen psykologia: kohti uudenlaisia työelämän haasteita

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime vuosikymmenten aikana on kehitetty erilaisia johtamisen teorioita ja johtamisoppeja. Keskeinen osa useimpia johtamisoppeja on motivaation luominen organisaation työntekijöille. Useat johtamisen opit lähtevät siitä olettamuksesta, että johtaminen toimii hyvin kun johtaja on osannut laskea kullekin alaiselle riittävät kannustintekijät. Robotisaation myötä tilanne työelämässä muuttuu, kun robotteja ei tarvitse erikseen motivoida.

Useiden johtajien arvioidaan elävän ensisijaisesti eri todellisuudessa kuin johdettaviensa. Johtajan tehtäväksi on nähty johtaa yksilönä johdettavia. Johtamisessa sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt usein yksilökeskeisen johtamismallin varjoon. Ei ole siis ihme, että johtamiskirjallisuus vilisee sellaisia käsitteitä kuin karisma, johtajuus, johtajan tahtotila ja esimiehisyys. Yksityiset johtajat ja heidän persoonalliset ominaisuutensa ovat saaneet paljon huomiota johtamiskirjallisuudessa. Yhteisöllisyys ja tiimit eivät ole johtamisteorioiden keskiössä kuin ajoittain.

On hyvä muistaa, että tähän asti historiallista kehitystä todellisuudessa johtajat eivät koskaan ole pystyneet luomaan yhteiskuntaa – vaan myös yhteiskunta luo johtajia ja johtajuutta. Vuorovaikutussuhde on ollut kaksisuuntainen. Hyvä historiallinen esimerkki johtajuuden yhteydestä yhteiskunnalliseen muutokseen on ollut Winston Churchill. Winston Churchill menestyi erinomaisesti sota-ajan johtajana, mutta hänen menestyksensä johtajana rauhan ajan yhteiskunnassa oli huomattavasti heikompaa. Harva johtaja on ns. ”joka sään johtaja”. Eri aikakausina erilaiset johtajat menestyvät johtamisessa.

Psykologisten johtamisteorioiden mukaan johtamisessa on syytä huomioida aikaisempaa paremmin johtamisen ei-individualistisuus, kontekstiherkkyys, perspektiiviherkkyys, inspiroivuus sekä johtamisen parempi teoreettinen ymmärrys, joka perustuu uusimpaan johtamisen psykologiseen tutkimukseen.

Viimeaikaisissa uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että psykologiset testit eivät välttämättä auta valitsemaan oikeaa johtajaa ilman kontekstiherkkyyttä.
Robotisaatio ja keinoälyn kehittyminen tulevat muuttamaan johtamista organisaatioissa ja yhteiskunnassa. Voimme olettaa, että robotisaatio tulee vaikuttamaan sekä johtajiin, johdettaviin että yhteiskuntaan.

Kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde tulee muodostumaan sekä johtajien että robottien, mutta myös robottien ja yhteiskunnan välille. Saattaa olla hyvinkin niin, että joudumme tulevaisuudessa arvioimaan kaikki johtamisteoriat kriittisesti ja vain osa johtamisteorioista säilyttää relevanssinsa robotisaation yhteiskunnassa.

Psykologinen tutkimus, jossa arvioidaan robottien, johtajien ja johdettavien uudenlaisia vuorovaikutussuhteita, olisi varmasti hyödyllistä tutkimusta käynnissä olevassa muutoksessa. Tärkeää olisi arvioida työelämän organisaatiotasolla skenaariota, jossa organisaation esimies on keinoälyn pohjalta toimiva robotti tai skenaariota jossa osa työntekijöistä on korvattu roboteilla ja robotit tekevät läheistä yhteistyötä ihmisten kanssa.

Nykyiset trendit ovat viemässä kehitystä siihen suuntaan, jossa yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä on käytössä sekä palvelurobotteja että teollisuusrobotteja. Iso yhteiskunnallinen kysymys on, miten työelämää voitaisiin kehittää laadultaan paremmaksi robotisoitumiskehityksen myötä. Se, että ihmiset voisivat tehdä pidempiä ja eheämpiä työuria yhdessä robottien kanssa, helpottaisi myös ns. kestävyysvajeongelmaa.

Edelliseen esimerkkiin viitaten, Winston Churchillia ei voitu ohjelmoida uudelleen II maailmansodan jälkeen, mutta robottijohtaja voidaan aina ohjelmoida uusiin olosuhteisiin sopeutuvaksi. Jos jopa Churchillilla oli vaikeuksia työuransa loppuvaiheessa, niitä voi olla normaalilla duunarilla. Tulisiko seniortyöntekijöille antaa ensimmäisenä mahdollisuus tukirobottityökaveriin? Robotit eivät ole välttämättä vain nuorten nörttien kannalta relevantti asia, vaan robotisaatio voi olla yllättävän merkittävä asia ikääntyville työntekijöille.

On olemassa mahdollisuus, että laadullisesti parempi hyvinvointiyhteiskunta on mahdollinen kehittää tietoisen robotisoitumiskehityksen myötä.
Eräät yhteiskuntateoreetikot, kuten Wuppertal Instituutissa toimiva tohtori Christa Liedtke ovat esittäneet, että tarvitaan uusia sosiaalisia innovaatioita, jotka voidaan tietoisesti yhdistää kestävää kehitystä edistäviin teknologisiin innovaatioihin, ja vasta tällaisen sosio-teknisen innovaatiokehityksen myötä kestävän kehityksen hyvinvointiyhteiskunta voisi käytännössä todentua.

Tässä muutosprosessissa riittää isoja haasteita sekä poliittisille päättäjille että työelämää tutkiville yhteiskunta- ja hallintotieteilijöille. On vaikea uskoa, että nykyisillä johtamisopeilla selvitään tulevaisuudessa. Tarvitsemme myös uudenlaista innovaatioajattelua ja innovaatiokehitystä. Erityisesti käyttäjälähtöiseen robottitutkimukseen olisi syytä panostaa Suomessa.

Milloin saamme Suomeen työelämän robotisaatiokehitykseen keskittyvän LivingLabin, jossa uusia työelämän kestäviä toimintamalleja voitaisiin testata ja kehittää? Ehkäpä tällaisista ajatuksista voidaan keskustella Euroopan Robottiviikolla syksyllä 2013?

Kirjallisuutta

Churchill, Winston. Verkkosivut: http://fi.wikipedia.org/wiki/Winston_Churchill
IEEE (2013) Robotics Spectrum. Verkkosivut: http://spectrum.ieee.org/robotics
Liedtke, Crista. Verkkosivut: Verkkosivut: http://wupperinst.org/en/contact/details/wi/c/s/cd/20/
Liedtke, C., Welfens, M.J., Rohn, H. and Nordmann, J. (2012a) ‘Living Lab: User-Driven Innovation for Sustainability’, International Journal of Sustainability in Higher Education, Vol. 13, No. 2, 106-118.
Liedtke, C., Baedeker, C., von Geibler, J., and Hasselkuß, M. (2012b) ‘User-integrated Innovation: Sustainable LivingLabs’ in Fricke, V., Schrader, U. and Thoresen, V.W. (Eds.), 2nd PERL International Conference “ Beyond Consumption – Pathways to Responsible Living”: Conference Proceedings, March 19th-20th 2012, Technical University Berlin, Germany, 203-219.
Verkkosivut: http://www.aloenk.tu-berlin.de/fileadmin/fg165/PERL_Conference_Proceedings_2012_14MB.pdf
Liedtke, C. Geibler, J. Baedeker, C. Hasselkuß, M. and Rohn, H. (2012c) ‘The ‘sustainability living lab’ as a reflexive user-integrating research infrastructure’ in International Conference on Sustainability Transitions IST 2012 “Navigating Theories and Challenging Realities”: Conference Proceedings, August 29th-31st 2012, Technical University of Denmark, Copenhagen, Denmark, pp. 206-222.
Verkkosivut: http://www.ist2012.dk/custom/files/ist2012/Fullpapers/Esessions-fullpapers.pdf
Seeck, Hannele (2012) Johtamisopit Suomessa. Verkkosivut: http://www.gaudeamus.fi/seeck-johtamisopit-suomessa/

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: