Home » Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus » Maailman kasvunäkymät 2013-2014: Toiveet, realiteetit ja riskit

Maailman kasvunäkymät 2013-2014: Toiveet, realiteetit ja riskit

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on julkaissut huhtikuussa 2013 uuden katsauksensa maailmantaloudesta. Raportin teemaotsikkona on: ”Toiveet, realiteetit ja riskit”. On mielenkiintoista tutustua raportin sisältöön ja peilailla sitä Suomessa käytävään talouskeskusteluun.’

Tällä hetkellä maailmantaloudessa pärjäävät kohtuullisen hyvin BRICSA -maat ja kehittyvät taloudet. Kehittyvien talouksien talouskasvu on tällä hetkellä 5,3 %:n luokkaa. Pidemmän aikavälin perusskenaarioissa arvioidaan BRICSA -maiden kasvuksi 6-7 prosenttia. Vuonna 2014 näiden maiden kasvuksi arvioidaan 5,7 %. %. Japanin talouskasvu on positiivista, mutta yltää vain 1,6 %:n tasolle vuonna 2013. Myös monissa kehittyvissä talouksissa kasvu ei ole saavuttanut ennen talouslamaa ollutta tasoa.

Tällaisista BRICSA -maiden kasvuluvuista voidaan Euroopassa ja Suomessa vain haaveilla. Kuluvana vuonna edes Saksa ei pääse 1 %:n kasvuun. IMF:n ennuste vuonna 2013 Saksalle on 1,9 %. Euroopassa Ranskan talouskasvu tullee olemaan vuonna 2013 negatiivinen. Pidemmällä aikavälillä euroalueen kasvu asettunee 1,5-2 %:n tasolle. Euroopan reuna-alueilla kasvu on heikompaa. Suomen talouskasvun IMF arvioi vuonna 2013 olevan 0,5 % ja vuonna 2013 1,2 %. Ruotsin talouskasvuksi IMF arvioi vuonna 2013 1 % ja vuonna 2014 2,2 %. Ruotsin talouskasvu on huomattavasti vankemmalla pohjalla kuin Suomen. Ruotsissa talouslamasta on selvitty huomattavasti paremmin kuin Suomessa. Lamavuonna 2012 Suomen talouskasvu oli -0,2 %, kun Ruotsissa talouskasvu oli positiivista: 1,2 %.

Koko maailman talouskasvu vuonna 2013 asettuu 3 ¼ %:n tasolle. Ensi vuonna 2014 talouskasvuksi IMF arvioi 4 %. Positiivinen uutinen on se, että maailman finanssimarkkinoiden vakaus on parantunut Global Financial Stability –raportin (GFSR) mukaan. Tämä kehitystendenssi antaa vakaampaa pohjaa tulevalle kasvulle. Yhdysvalloissa arvioidaan päästävän vuonna 2013 jopa 2%:n talouskasvuun. IMF:n ennuste Yhdysvalloille on 1,9%.

Yhdysvalloissa kotimarkkinoiden kysyntä on jo hyvää, toisin kuin Euroopassa, jossa kotimarkkinoiden kysyntä on heikkoa tai jopa heikkenevää. Riskitekijöinä maailmantalouden elpymiselle ovat mm. energian hinta ja mahdolliset laajentuvat poliittiset konfliktit. Tästä syystä johtuen emme voi olla täysin varmoja, että Eurooppa irtautuu lamasta vuonna 2014. Myöskään Yhdysvaltojen ja Japanin finanssitaloudelliset ongelmat eivät ole täysin ratkaistuja. Ongelmia voi ilmaantua ilman poliittisten päättäjien jatkuvaa seurantaa ja valppautta.

Euroopan Unionin eräs keskeinen tausta-ajatus on ollut se, että Euroopan keskusvallat auttavat perifeerisiä maita talouskasvuun. Nyt tämä ajatus ei toimi. Italiassa ja Espanjassa on tehty isoja saneerauksia ja rationalisointeja.

Sisäinen deflaatio on tosiasia monissa euroalueen maissa. Tämä parantaa asteittain Euroopan kilpailukykyä, mutta prosessi on kivulias ja varsin hidas. Euroopan ulkopuolinen vienti ei ole vielä tarpeeksi voimakasta. Euroopan talouskasvuksi IMF arvioi vuonna 2013 0,3 % ja vuonna 2014 vain 1,5%. Ns. euroalueella talouskasvu on tänä vuonna negatiivinen, -0,3.

Kirjallisuutta:

EK: Talouskasvun viivelähtöä odotetaan yhä. EK 16.5.2013. http://www.ek.fi/ek/fi/suhdanteet_ym/talouskasvun_viivelahtoa_yha_odotetaan-10866
International Monetary Fund (2013) World Economic Outlook. Hopes, Realities and Risk. Washington, D.C.
Verkkosivut: http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2013/01/pdf/text.pdf
McKinsey&Company (2007) Suomen talous: Saavutukset, haasteet ja prioriteetit. Verkkosivut: http://www.mckinsey.com/locations/Helsinki/our_work/~/media/Reports/Helsinki/Suomen%20talous%20%20%20Saavutukset%20%20haasteet%20ja%20prioriteetit.ashx
Rikkaat rikastuvat – Sixten Korkman: “Täytyy vain kestää”, Demari 1.3.2013. Verkkosivut: http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/5499-rikkaat-rikastuvat-sixten-korkman-qtaytyy-vain-kestaaq

Advertisements

2 Comments

  1. Talouskasvun sijaan yhä enemmän pitää alkaa kiinnittää huomiota elämän laatukysymyksiin. Ympäristöstä huolehdinta sekä maaseudulla että kaupungissa luovat ihmisille työpaikkoja. Maataloustilojen omistus voisi vähitellen muuttua osakepohjaiseksi.

    Maatilat voisivat uudelleen alkaa työllistää sukuja ja perheita niin, että omistus on perheen ja suvun jäsenillä ja miksi ei muillakin lähikylien asukkailla. Maaseudun ihmiset eivät enää ole niin eristyksissä kuin ennen vanhaan, he ovat mm. tietoverkkojen ulottuvilla.

    Kaupungeissa roskien lajitteluun joka paikassa on syytä kiinnittää huomiota. Euroopassa jotkit maat ovatkin jo alkaneet kantaa vastuuta laajemmankin alueen puolesta: näihin hankkeisiin kannattaa antaa rahoitusta. Materiaalikierrätyshankkeet ovat tärkeitä työllistäjiä (tarkoittaa verotuloja ja hyvinvointia ihmisille. Ne ovat myös tärkeitä ympäristön huolehdintatoimia (viihtyisyys ja elämänlaatu paranevat) ja sen myötä tulevaisuudenusko vahvistuu. Tulevaisuudenuskon vahvistuminen antaa ihmisille energiaa tehdä työtä tulevaisuuden hyväksi.

  2. Jari Kaivo-oja says:

    Totta. Talouskasvulla on aina hintansa. Tarvitsemme laaja-alaisempaa kasvun ja kehittämisen politiikkaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: