Home » Niukkuuden mahdollisuudet » Huomioita Euroopan Unionin inflaatiokehityksestä

Huomioita Euroopan Unionin inflaatiokehityksestä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tässä blogiviestissä tarkastelen Euroopan Unionin viimeaikaista inflaatiokehitystä. Euroopassa inflaatiokehitys on ollut maltillista pitkällä aikaviiveellä. Inflaatioaste on ollut pitkällä aikaviiveellä 2002-2013 n. 2 %:n luokkaa. Euroopassa talouskriisin käynnistyttyä 2007-2008, inflaatioaste nousi tämän 2 %:n tason yläpuolelle, mutta laski aika nopeasti korkealta tasolta vuonna 2009 (Kuva 1 lisätiedoissa). Euroopassa inflaatiopaineita ovat eniten luoneet energian ja ruuan hintakehitys (Kuvat 2 ja 3 lisätiedoissa). On syytä pitää mielessä, että inflaatiokehityksessä on eroja EU-jäsenmaiden välillä.
Keskustelua inflaatiosta on alettu taas käymään aktiivisemmin, kun Prof. Paul Krugman esitti New York Timesissä 3.5.2013 ajatuksensa ”liian alhaisesta inflaatiosta” Yhdysvalloissa (ks. http://www.nytimes.com/2013/05/03/opinion/krugman-not-enough-inflation.html?_r=0). Millaiselta Euroopan inflaatiokehitys vaikuttaa? Voidaanko Euroopassakin puhua samasta ”liian alhaisen inflaation” ilmiöstä, minkä Paul Krugman otti esiin Yhdysvaltojen kehityksen yhteydessä?
Inflaatio on eräs talouden keskeinen ilmiö, jota ekonomistit ovat oppineet seuraamaan vuosikymmenten aikana. Yleensä ekonomistit pitävät inflaatiota haitallisena ilmiönä. Inflaatiokehitystä voidaan pyrkiä hallitsemaan raha- ja finanssipolitiikalla. Ekonomistien keskustelulla on tyypillistä, että koskaan inflaatioaste kansantaloudessa ei ole toivotun mukainen. Aina inflaatioaste on joko liian korkea tai liian matala.
Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua. Euroopan tilastokeskus ja valtiot mittaavat virallista inflaatiota erilaisilla hintaindekseillä. Virallinen inflaatiokehitys vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeidensuuruuteen, asuntojen vuokriin ja yleiseen hinnan asetantaan kansantaloudessa. Sellaista kansantalouden tilannetta, jossa yhdistyvät korkea inflaatio ja lama kutsutaan stagflaatioksi. Inflaation vastakohta on deflaatio eli hintatason lasku. Mm. Japanin talous on kärsinyt deflaatiosta pitkään, yli 15 vuotta (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/18/keskuspankki-haluaa-irti-deflaatiosta-mutta-haluaako-kansa/20131011/12). Tilanne saattaa olla nyt muuttumassa Japanissa, kun Japanin keskuspankki pyrkii vauhdittamaan inflaatiota.
Taantumaan vajonneen euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosinousu painui vuoden 2013 huhtikuussa 1,2 prosenttiin eli alimmilleen kolmeen vuoteen, EU:n tilastovirasto Eurostat ilmoitti äskettäin ennakkoarvionaan. Maaliskuussa 2013 inflaatio Euroopassa oli 1,7 prosenttia. Inflaatiota painoi alaspäin etenkin energian halpeneminen. Energia oli euroalueella huhtikuussa 0,4 prosenttia halvempaa kuin vuosi sitten. Maaliskuussa nousua oli vielä 1,7 prosenttia. Tästä näkökulmasta inflaatiovauhti on Euroopassa todella alhaisella tasolla.
Alhainen inflaatiotaso aiheutti paineita alentaa EKP:n ohjauskorkoa ja niin EKP alensikin 2.5.2013 ohjauskorkoa 0,75 prosentista 0,50 prosenttiin (http://yle.fi/uutiset/ekpn_ohjauskorko_ennatysalas_05_prosenttia/6616186). EKP:n ohjauskorko vaikuttaa markkinakorkoihin, kuten esimerkiksi asuntolainojen viitekorkona käytettyyn euriboriin. Monet ekonomistit arvioivat, että ohjauskorot pysyvät hyvin pitkään alhaisella tasolla, aina vuosiin 2015 tai 2016 asti, jopa pidempäänkin aina vuoteen 2018 asti (http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_ekpn_ohjauskorko_laskee_tanaan_ennatysalas/6615209 & http://yle.fi/uutiset/handelsbanken_ekp_nostaa_korkoa_vasta_vuonna_2018/6615511). Tästä näkökulmasta asuntolainojen korkojen pitäisi laskea euroalueella.
Viime aikaisessa euroaluetta koskevassa talouskeskustelussa on esitetty, että Euroopan talouskehitykselle ei olisi haitaksi, vaikka euro heikkenisi valuuttana. Tulisiko Euroopan keskuspankin alkaa edistämään inflaatiota? Nyt Euroalueen työttömyysaste on tuoreimpien lukujen mukaan 12,1 prosenttia ja monissa maissa nuorisotyöttömyys on räjähtänyt hallitsemattomalle tasolle. Euroopan talouskasvun näkymät eivät ole kovin lupaavat vuosille 2013-2014.
Yleensä inflaation, eli hintojen nousun, toivotaan lisäävän lainaamista. Yleensä ihmisten ja yritysten kannattaa lainata, ennen kuin hinnat taas nousevat. Deflaatiokehitys taas kannustaa odottamaan, kun hinnat kuitenkin pian taas laskevat. Yleensä odottaminen ja investointien tekemättä jättäminen eivät tue talouskasvua.
Kaikki ekonomistit eivät suhtaudu koronlaskuun pelastavana muutoksena. Osa ekonomisteista on arvioinut, ettei koronlaskulla ole juuri mitään vaikutuksia euroalueen tilanteeseen. Olisiko inflaation annettava sittenkin laukata vapaammin?
On hyvä muistaa, että ostovoiman heikkeneminen ja hintojen nousu eivät ole inflaation syitä, vaan inflaation seurauksia. Kansalaisille inflaatio merkitsee siis kohoavia hintoja. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee. Se tarkoittaa sitä, että samalla rahamäärällä ei saa enää ostettua yhtä paljon hyödykkeitä kuin aikaisemmin, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä. Inflaation positiivinen piirre on, että inflaatiokehityksen myötä reaaliomaisuuden eli kiinteistöjen nimellinen arvo kasvaa.
Yleinen keskustelu inflaatiosta Euroopassa on varsin kaksijakoista. Jotkut ekonomistit haluavat vaalia kaikin keinoin hintavakautta ja euron vahvaa arvoa voimakkaasti. Toiset ekonomistit taas näkevät inflaatioasteen olevan liian alhaisella tasolla, jotta investoinnit ja taloudellinen kasvu pääsisivät vauhtiin euroalueella. Heidän mielestään Prof. Paul Krugman voi olla hyvinkin oikeassa Yhdysvaltojen kehityksen osalta, mutta myös Euroopan Unionin talouskehityksen osalta.

Lisätietoja:

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Euro_area_annual_inflation_and_its_main_components,_2002-2013-04-e.png&filetimestamp=20130430090655

Kuva 1. Inflaationkehitys Euroopassa vuosina 2002-2013 (linkki yläpuolella)

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Euro_area_annual_inflation_and_its_main_components_(%25),_September_2010_-_April_2013-e.png&filetimestamp=20130430090725

Kuva 2. Inflaatiokehitys Euroopassa syyskuusta 2010 huhtikuuhun 2013 (linkki yläpuolella)

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Euro_area_annual_inflation_and_its_main_components_(%25),_2013,_April_2012_and_November_-_April_2013-e.png&filetimestamp=20130430090633

Taulukko 3. Inflaatiokehitys Euroopassa huhtikuusta 2010 maaliskuuhun 2013 (linkki yläpuolella)

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: