Home » Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus » Homeongelmista yleensä ja homekouluista erityisesti

Homeongelmista yleensä ja homekouluista erityisesti

Vierasbloggaajana rakennusalan mittausten asiantuntija ja ympäristöfyysikko Pentti Kaasinen.

Homeongelmien taustalla on monta syytä. Yksi niistä on ympäristöministeriön puutteellinen yhteistyö muun hallituksen ja rakennusalan liiketoiminnan kanssa. Esimerkiksi rakennusmääräysten kehnosta toimivuudesta ei kuitenkaan voi syyttää vain ympäristöministeriötä. Hallitus on vain sivusta seurannut, kun ympäristöministeriö on yksin yrittänyt ohjata maan kovinta liiketoimintaa, rakennusalan liiketoimintaa.

Niin tai näin hallituksen roolin kanssa, ympäristöministeriö on rakennusmääräyksillä hämmentänyt alan ammattilaisia, suunnittelijoita, rakentajia ja valvojia sekä tietenkin rakennuttajia. Uudet energiamääräykset ovat tuore esimerkki. Rakennuslehti (28.3.2013) julkaisi tuloksia kyselystään rakennustarkastajille energiamääräysten vaikutuksista. Tulosten mukaan rakennustarkastajat pitävät energiamääräyksiä selvänä riskinä lähivuosien rakentamiselle ja korjaamiselle. Kyselyn tulos on huolestuttava, koska rakennustarkastajien tapana ei ole kritisoida rakennusmääräyksiä. Heidän ulostulonsa vahvistaa muidenkin asiantuntijoiden käsityksiä rakentamisen kentän vähäisestä huomioon ottamisesta.

Poliitikkojen ja muidenkin rakennusten kuluttajien pitäisi lukea kyseisen Rakennuslehden sivu 4. Ymmärtäminen ei vaadi asiantuntemusta, se kysyy vain kiinnostusta.  Artikkeli antaa esimerkiksi eduskunnassa rakennusalasta käytävälle keskustelulle uusia ajatuksia. Niitä tarvitaan paikalleen jämähtäneessä ilmapiirissä.

Homekoulut lienee juuri nyt rakennusalan näkyvin huolenaihe. Asumisen huolet ovat syrjemmällä. Kouluja tyhjennetään ja korjataan, usein moneen kertaan – syitä tarkkaan selvittämättä. Oppilaat, opettajat ja henkilökunta toimivat ”väistötiloissa” – vajaasti ja turhautuneesti. Joskus väistötilatkin ovat valmiiksi homeessa. Tällainen tilanne on nyt Espoossa, ja ties missä muualla. Lopulta kunnalla voi edessä olla päätös uuden koulun rakentamisesta.

Koulurakennuksia hoidetaan huonosti. Kunnissa on kyllä tietämystä kosteusriskeistä, ainakin terveysvalvonnassa ja rakennusvalvonnassa. Johtuu kunnan itse ylläpitämästä suhmuroinnista ja byrokratiasta, että tietämys ei ohjaudu kiinteistöistä vastaaville. Kuntapoliitikkojen mielenkiinto ei yllä aitoon yhteistyöhön heidän käskytyksensä alla toimivien virkamiesten kanssa.

Syyt homevaurioille voivat olla yllättäviä, useimmiten teknisesti kuitenkin selviä. Esimerkiksi kipsilevyjen alttius vaarallisten mikrobien kehittymiselle tiedettiin, mutta ei tiedostettu riittävästi, kun Vantaalla suuren koulun homehtumisen pääsyyksi paljastuivat siivoustavat. Tavallinen lattiasiivous tehtiin vettä syöttävällä koneella. Suursiivouksissa vettä päästeltiin suoraan letkusta. Väliseinien kipsilevyt imivät vettä, ja homekatastrofi sai alkunsa. Oppi oli kallis. Koulun korjaus maksoi 20 miljoonaa markkaa 1990-luvulla. Nyt Vantaalla ehkä osataan siivota kouluja riskittömästi kosteuden osalta. Tilanteesta muualla maassa ei ole tietoa.

Kunnat vastaavat koulujen rakentamisesta ja ylläpidosta. Vastuu on jakamaton. Kasvava rahapula ja hallinnollinen epävakaus – keskustelu kuntaliitoksista ei sitä vähennä – ovat huono pohja kestäville päätöksille. Ratkaisuja homeongelmiin kuitenkin pitäisi etsiä kuntien sisäisestä ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Nyt jokainen kunta pohtii homekoulujaan erikseen.

Rahaa koulujen korjauksiin ja uusien rakentamiseen tarvitaan. Mutta raha ei ole ydinkysymys. Vaikka rahaa olisi kuinka paljon, mikä takaa korjausten tai uuden rakentamisen onnistumisen? Tähän kysymykseen pitäisi vastata ennen suuria investointeja. Viime aikoina puheena on ollut rakennuttamisen elinkaarimalli, joka ”pakottaa” rakentajan tekemään hyvää laatua. Mallin toimivuutta esimerkiksi koulujen rakentamisessa on hyvä perusteellisesti miettiä. Rakennusalan vähintään epävarma tietopohja sekä vilkkaasti elävä rakennusmääräyskokoelma turvaavat huonosti tilaajan edut. Riidat vastuista eivät ole helppoja tilaajalle heti rakennusprojektin päätyttyäkään. Miten sitten  kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua?

Homeongelmien uusi kansallinen riski on puukerrostalorakentaminen. Sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka kunnollisia selvityksiä esimerkiksi kosteusriskeistä ei ole tehty. Taustalla on poliittinen paine – sinänsä tärkeä – käyttää Suomessa kasvava ylimääräinen puu järkevällä tavalla. Muun muassa energiatehokkuusmääräysten soveltaminen puukerrostalojen osalta kaipaisivat kuitenkin rutkasti tutkimusta. Toivoa vain voi, että puukerrostaloasuntojen asuntojen omistajien riskit turvataan jollakin mekanismilla.

Pientä edistystä sentään on tapahtunut. Eduskunta on lopultakin alkanut epäillä ympäristöministeriön – ja muun hallituksen – toiminnan onnistumista. Eduskunnan tarkastusvaliokunta teetti selvityksen homeongelmista. Vaatimaton selvitys ei tuonut esille juuri mitään sellaista, mikä ei olisi ympäristöministeriön ja koko alan tiedossa ja moneen käsitelty. Eduskunnan konkreettinen ilmaus homeongelmien havaitsemisesta selvityksen teettäminen kuitenkin oli.

Kun eduskunta on tarttunut rakennusalaan, se on ainakin potentiaalisesti yksimielinen siitä, että homeongelmat on välttämättä ratkaistava. Eduskunnalla on nyt tuhannen taalan paikka yhteistyön kehittämiselle ministeriöiden ja rakennusteollisuuden välille. Sitä ei saa hukata ”hometalkoiden” tapaisilla kevytohjelmilla. Toiminnan ja tiedon luotettavuuden pitää olla varmistettua alusta alkaen.

Luotettavuus syntyy riittävän laaja-alaisella ja riippumattomalla tutkimuksella – ei pelkästään teollisuuden toimeksiannoilla tutkimuslaitoksille.  Oikea tutkimus on riippumatonta. Se edellyttää valtion rahoitusta. Se edellyttää valtion rahoitusta.

Aalto-yliopisto ja VTT täydennettynä Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Helsingin yliopistolla on kansainvälisestikin uskottava tutkimuslaitosryhmä. Käytännön pilottikohteista voisivat isot kunnat keskenään sopia. Tärkeintä on, että maan hallitus on yhtä mieltä tutkimuskonsortion kokoonpanosta ja muodoista, joilla elinkeinoelämä on mukana tutkimuksessa.

Ison ongelman tutkiminen synnyttää mahdollisuuksia. Joku instanssi voisi nyt selvittää, voisiko tutkimus homekouluista ja homeongelmasta yleensä synnyttää uuden alueen teknologiaviennillemme. Suomi on jo menestyksekkäästi aloittanut ei-materiaalisen kouluviennin. Koulut tarvitsevat myös suunnittelua, talotekniikkaa ja – ja opetusvälineitä. Viimeksi mainitut ovat realistinen mahdollisuus IT-osaamisellemme . Kärki ”kouluteknologian” viennille on olemassa. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja parhaat opetusmenetelmät. Oppilaiden motivaatiokin on kohtalaisen hyvä. Suomella on koulutusmaailmassa hieno maine. Kuka veisi ajatusta eteenpäin?

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: