Home » Uncategorized » Anomia ja kontrolliyhteiskunta tulevaisuuskartalla: Normien, sääntöjen, ja rutiinien merkitys ennakoinnissa

Anomia ja kontrolliyhteiskunta tulevaisuuskartalla: Normien, sääntöjen, ja rutiinien merkitys ennakoinnissa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Voidaan todeta aivan perustellusti, että normit, säännöt ja rutiinit ovat asioita, jotka pitävät yhteiskuntien ja yhteisöjä koossa ja järjestyksessä. Jos ihmiset noudattaisivat näitä sosiaalisia pelisääntöjä, ennakointi olisi varmasti astetta helpompaa kuin se todellisuudessa on. Oikeassa todellisuudessa ei aina yhdessä sovittuja pelisääntöjä noudateta. Tästä syntyykin sitten ennakoimattomia ongelmia.
Hyvä esimerkki pelisääntöjen noudattamatta jättämisestä on nyt Euroopassa koettu velkakriisi. Jos olisimme voineet olettaa, että kaikki Maastrichtin sopimuksen joulukuussa 1991 allekirjoittaneet noudattavat sopimusta, emme varmasti olisi nykyisen kaltaisessa tilanteessa.
Toinen hyvä esimerkki on harmaa talous. Jos voisimme olettaa, ettei Euroopassa harjoitettaisi harmaata taloutta, ei meille olisi nykyisen kaltaista talouskriisiä, koska EU-jäsenvaltioilla olisi verotulojen osalta huomattavasti enemmän pelivaraa.
Jos noudattaisimme yhteisiä normeja, sääntöjä ja sovittuja rutiineja, välttyisimme monilta ongelmilta. Miksi emme noudata järkeenkäypiä pelisääntöjä ja teemme elämämme vaikeaksi? Émile Durkheim näki sosiaaliset normit ”kitiksi”, joka pitää yhteiskunnan koossa. Eräs selitys siihen, miksi emme noudata normeja, luonnollisesti se, että normit eivät ole riittävän vahvoja ja siten ”kitti” ei ole riittävän vahvaa. Jotta normeja ja sääntöjä noudatettaisiin, olisi niiden oltava riittävän vahvoja suhteessa yksilöiden intresseihin.
Jos ”kitti” ei ole riittävän vahvaa, yhteiskuntaa uhkaa moraalinen rappio, josta Émile Durkheim oli erittäin huolestunut. Huolestuminen moraalisesta rappiosta ei ole ollut viime aikoina muodikasta yhteiskuntatieteessä, mutta ehkä meidän olisi syytä olla enemmän huolestuneita moraalisista kysymyksistä. Ainakin tarvitsisimme keskustelua moraalikadosta. Anomia eli normiton tila ei ole välttämättä hyvä asia yhteiskunnan toimivuudelle kuten Durkheim esitti. Tarvitsemme jossain määrin normatiivista kontrollia kuten Talcott Parsons esitti.
Kun poliitikot miettivät lainsäädäntöä, he yleensä joutuvat pohtimaan normien ja pelisääntöisenä noudattamista. Tyypillistä onkin pyrkiä laatimaan kannustimia (porkkanoita) ja hillikkeitä (raipat) sille että normeja ja sääntöjä noudatettaisiin. Tästä näkökulmasta eräs syy sille, että yhteisiä pelisääntöjä ei noudateta, on se, etteivät kannustimet ja hillikkeet ole riittävän vahvoja. Toisaalta joissakin tapauksissa yksilöiden intressit ovat niin voimakkaita, että tämä estää normien ja sääntöjen noudattamisen. Tämä on kolmas syy, miksi tuotamme ongelmia itsellemme.
Kun pohditaan ennakointitoimintaa, on meidän syytä miettiä, missä määrin ihmisten toiminta perustuu jaettuihin normeihin, sääntöihin ja rutiineihin. Jos yhteisiä pelisääntöjä ei noudateta, on toiminnan lopputulemia vaikea ennakoida. Ääritiloina voi olla anomia (normeja ei noudateta juuri lainkaan) tai totaalinen kontrolli (ihmisten toimintaa ja normien noudattamista kontrolloidaan ankarasti). Yleensä todellisuus on jotain näiden yhteiskunnallisten ääritilojen välillä. Anomiassa indeterminismi on korkealla tasolla, totaalisessa kontrolliyhteiskunnassa ihmisten toiminta on pitkälle determinoitu.
Tästä voimme päätellä, että ennakointi voi olla helpompaa, jos yhteiskunnan toiminta on determinoitua. Anomiassa ennakointi on erityisen vaikeaa, koska ihmisillä ei jaettua normipohjaa.
Voimme esittää, että meidän ei ehkä kannattaisi joka yhteydessä valitella, miten vaikeaa tulevaisuuden ennakointi on. Tällainen valittelu luo henkistä pohjaa deterministiselle kontrollille yhteiskunnassa.
Voimme perustellusti esittää, että voisi olla järkevää hylätä determinismi – mutta myös anomiaan pyrkiminen. Johtopäätös tästä on: ennakoinnin ei pitäisi olla liian helppoa, mutta ei myöskään liian vaikeaa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: