Home » Uncategorized » Ylisovittaminen pilaa henkilöstöpolitiikkasi

Ylisovittaminen pilaa henkilöstöpolitiikkasi

Järjen käyttö on sallittua ellei jopa suositeltavaa rekrytoitaessa ihmistä ja etenkin yrittäessä antaa hänelle sellainen rooli, jossa hänen osaamisensa pääsee kukoistamaan. Koneoppimisen, mallintamisen ja data-analyysin alalla tunnetaan tilastollinen käsite ja älyllinen virhe “ylisovittaminen”. Tyypillinen tilanne nimittäin mallinnettaessa jotakin ilmiötä on kerätä mallintamisen kohteesta havaintoja ja muodostaa tutkimuksen kohteesta malli havaintojen perusteella. Mikäli malli sovitetaan vastaamaan ainoastaan kaikkea käytössä olevaa dataa eikä historiadatan lisäksi tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja, niin unohdetaan ottaa huomioon, että jatkossa havainnoinnin kohde saattaa muuttaa käyttäytymistään.

Pomot työpaikoilla tietenkin arvioivat rekrytoitaessa työntekijää tarkalla silmällä. Jos työsuhde syntyy, havainnointi jatkuu ja ei ole ennen näkemätöntä, että ristiriitoja syntyy. Työntekijä voi esimerkiksi myöhästyä töistä kahtena päiväänä peräkkäin, josta tyypillisesti pomo päättelee: “Sinä selvästikin myöhästyt töistä harva se päivä. Tervemenoa meidän työpaikaltamme.” Tapansa kullakin, mutta näin toimittaessa syyllistytään ajattelun vakavalaatuiseen virheeseen. Tässä esimerkissä pomo ylisovittaa mallin liian vähäiseen havainnointiaineistoon. Ylisovittaminen tarkoittaa suomeksi sanottuna liian pitkälle menevien johtopäätösten vetämistä. Yksi älykkyyden korkeimpia muotoja, johon vain harvat pystyvät täydellisesti, on pystyä pitämään liian vähäinen havaintoaineisto erossa siitä, mitä havaintojen perusteella voidaan tarkalleen ottaen päätellä. Tiedemiesten vakiorepliikki on: “Emme voi sanoa tästä ilmiöstä vielä paljoa.” Yritysten pomojen mentaliteetti taas tyypillisesti on: “Teit yhden virheen ja varmaan toistat sen pian. Me olemme toiminnan miehiä joten mokasit.”

Minun filosofiani tarkastella ihmisiä perustuu loputtomaan uskoon ihmisessä piilevään potentiaaliin. Yksi onnistuminen tai moka pitää nähdä vain yhtenä informaation hippusena koko elämän aikana. Ainoastaan ihminen itse pitää hallussaan tietoa koko kokemuspiiristään joten vastaantulevien ihmisten, jotka arvioivat sinua, olisi fiksua ongelmatilanteissa kysyä henkilökohtaista käsitystä itsestäsi – tai muuten tapahtuu epäsuotuisia ja virheellisiä loppupäätelmiä. Melkein kuka hyvänsä henkilöstöpolitiikan kanssa tekemisissä oleva voisi kehittyä taidossa olla vetämättä äkkivääriä johtopäätöksiä kunnioittaen ihmisen kykyä ylittää itsensä – kunhan työrauha sallitaan.

Vierasbloggaajana Nisse Suutarinen, 10.3.2013

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: