Home » teknologia ja ihminen » Pelko pois! Robotisaatio on mahdollisuus.

Pelko pois! Robotisaatio on mahdollisuus.

Keskustelu robotisaatiosta etenee kiihtyvää vauhtia. Kiitos monien asiaan perehtyneiden “harrastelijoiden”. Sanon harrastelijoiden, koska oikeasti kyseessä ovat kovan luokan osaajat, joita “establishment” ei ole hyväksynyt oman piirinsä asiantuntijoiden joukkoon. Tässä mielessä voisi sanoa toisinpäinkin:  “Establishment” onkin se, joka koostuu harrastelijoista, jotka eivät kykene näkemään edistyksellisten asiantuntijoiden esille tuomien uusien innovaatioiden ja näkemysten merkitystä. Niin, tämä viimeinen on oikeampi määritelmä kuin tuo aiempi.

Olen yrittänyt edistää näkemystä, että robotisaatio on ilmiö, jota pitäisi käsitellä kokonaisuutena. Sillä vaikka 3D-printtauksen *) ei yksinään nähtäisikään aiheuttavan muutoksia lainsäädäntöön ja verotukseen, niin robotisaation kokonaisilmiönä kyllä tulisi niin tehdä. Ehdottomasti, sillä robotti ja ihminen kohtaavat ennen näkemättömin tavoin.

Yhteiskuntaamme ja työn tulevaisuutta auttaisi valtavasti, jos robotisaatio käsitettäisiin, kuten sen tässä esitä’n; eli ilmiönä, johon liittyy:

  • Erilaiset robotit: teollisuus-, palvelu-, hoiva-, lääketieteelliset-, armeija-, nano-, viihde-  ym. robotit
  • Robottiautot: Tämä erikseen, sillä kehitys kehittynee siten, että autot robotisoituvat vähitellen lisäämällä robotisaation osuutta. Esimerkiksi Volvon uutuus, joka hidastaa jalankulkijan lähestyessä on tällainen.
  • Keinoäly: oikeastaan roboteista ei enää voida puhua ilman keinoälyä. Keinoälyn avulla roboteista tulee yhä älykkäämpiä ja oppivampia ja ne tulevat jossain vaiheessa saavuttamaan ihmisen älykkyystason. Keinoäly liittyy myös digitalisaatioon ja ubiikkeihin teknologoihin ylipäätään.
  • Ubiikit teknologiat: Teknologia levittäytyy kaikkialle, vastustimmepa sitä tai ei. Monet kuvaavat esittämäni ilmiön ubiikki-ilmiöksi, mutta itse pitäydyn edelleen tuossa robotisaatiossa, sillä ubiikkiteknologia kehittyy robotisaation suuntaan – eli teknologiat tekevät yhä enemmän toimia ihmisen puolesta.
  • Ambient Intelligence: Kääntää ubiikit teknologiat toisin päin. Ami reagoi ihmiseen ja muuttaa toimintoja havainnon perusteella. Pidän tätäkin osana robotisaatiota, koska toimintojen säätäminen ja toteuttaminen siirtyy yhä enemmän automaatioksi.
  • 3D-printtaus (ja muut oheislaitteet, jotka voivat itsessään muuttua roboteiksi): on ilman muuta osa robotisaatiota. Ambient Intelligence yhdistettynä 3D printtereihin tulee tuottamaan hämmästyttäviä asiakaslähtöisiä innovaatioita ja osana robotisaatiota nähtynä merkittävää tuottavuuden parantumista.

Suomi on loistavissa asemissa mitä tulee teollisuusrobotteihin, mutta vaikuttaa siltä, että on tuudittauduttu siihen, että se riittää. Mutta se ei riitä. Varsinkaan, kun teollisuuden suunta on ollut Suomesta pois päin ja vientikin on vaikeuksissa. Uskon, että robotisaation näkeminen kokonaisilmiönä auttaa uuden teollisuuspolitiikan rakentamista ja teollisuuden uutta nousua Suomessa. Tästäkin on konkreettisia esimerkkejä muista maista.

Robotisaatio edellyttää lainsäädännön ja verotuksen muutoksia. Nyt on mietittävä, haluammeko olla jälkijunassa ja omaksua muiden laatimat linjaukset, vai pohtia miten luomme ainutlaatuisen voittamisstrategian? Onneksi EU miettii jo robotisaation lainsäädäntöä, joten apu on toki lähellä kun olemme suistumassa sillalta, mutta voisimmehan me itsekin miettiä? Eikö niin?

On totta, että robotisaatio tulee viemään työpaikkoja. Kansainvälisen robottijärjestön IFR:n puheenjohtajan mukaan robotisaatio tuottaa jonkin verran lisää työpaikkoja seuraavien viiden vuoden aikana, mutta sen jälkeen robotit valtaavat työt, ehkä jopa suurimman osan. Martin Fordin hurjemman vision mukaan 50-60% maailman työvoimasta jää robotisaation vuoksi pysyvästi työttömiksi.

Robotit luovat vaurautta ja ihmiset arvoa

Ajattelen kuitenkin niin, että vaikka robotisaatio vie työpaikkoja niin se kuitenkin luo vaurautta. Siksi meidän kannattaa panostaa vahvasti siihen, että saamme robotisaation kukoistamaan Suomessa. Jos omaksumme ajatuksen, että robotit luovat vaurautta ja ihmiset arvoa niin olemme erittäin hyvän ajatteluprosessin alussa ja voimme käynnistää yhteisen pohdinnan esimerkiksi tulonjaosta, joka on yksi robotisaation kipeimmistä kysymyksistä.

Rakkaat suomalaiset. Rakas hallitus. Haastan teidät todelliseen pohdintaan robotisaatiosta, sen vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Suomi on aiemminkin tehnyt ihmeen. Se on muuttanut humisevat metsät vihreäksi kullaksi ja mikrosirun ja puhelinluurin hulppeiksi rahavirroiksi. Me pystymme siihen jälleen! Mutta nyt on aika muuttaa paradigmaa – tuottavuutta ei tarvitse enää repiä ihmisten selkänahoista, annetaan ne hommat robotisaatiolle ja ryhdytään luomaan suurta, merkittävää ja tiheää arvoa, jota koko maailmaa tarvitsee ja arvostaa. Aika on juuri nyt – enää ei voi odottaa!

*) Risto Linturin esitykselle 3D printtauksen vaikutuksista lakimuutoksiin ei nähty tarvetta (Eduskunnan kirjallinen kysymys KK 72/2013). Mutta peli ei ole menetetty, uutta kysymystä kehiin, nyt laajemmalla koosteella.

Helsingissä 9.3.2013
Cristina Andersson
Harrastelija paremman Suomen puolesta.

Advertisements

14 Comments

  1. Lauri Grohn says:

    Visioivien konsulttien puheet ovat aina kuulijoiden vastuulla, varsinikin silloin kun heiltä puuttuu omakohtainen kokemus alueesta ja perustana on populaari kirjallisuus. 😉

    • Ennätit kommentoida ennenkuin sain artikkelin kunnolla valmiiksi.

      Mitä tästä maailmasta tulisi, jos ainoastaan omakohtaista kokemusta omaavat saisivat esittää asioita? Kutistuttaisiin todella pieniksi ja näköalattomiksi. On rikkaus että keskusteluun osallistuu monenlaisia ihmisiä.

      Hienoa pävää suuntaasi! Kiitos, että autat meitä konsultteja pitämään jalat maassa.

  2. mikkoni says:

    Suuria muutoksia on luvassa, oli se sitten 3D-tulostimien yleistyminen ihmisten koteihin tai öljyhuippu. Avaruusajan teknologia yhdistettynä syövän tavoin toimivaan yhteiskuntajärjestelmään voi tuoda mieleen paljon uhkakuvia, mutta sitäkin enemmän mahdollisuuksia.

    Olen monesti miettinyt työtä ja yleistä käsitystä siitä. Toisille vapaaehtoistyö on Ainoaa Oikeaa puuhaa ja toiset eivät edes pysty käsittämään muuta kuin palkkaa vastaan tehtävää -usein turhaa- työtä. Kyse on siitä, että kuvitellaan elävämme vielä 1900-lukua eikä meitä ole missään vaiheessa opetettu haaveilemaan ja suunnittelemaan aivan uusia skenaarioita.

    Vaikka joillekin oma työ on elämän ja kuoleman asia, ennemminkin pitäisi miettiä miten se kyseinen pesti auttaa kanssaihimisiä, luontoa ja ennen kaikkea omaa hyvinvointia. Ihmistyö ei ole itseisarvo, muutoin 10 ihmisen työt tekevä kone saisi 10-kertaisen palkan.

    Siitä päästäänkin tähän mellevään aiheeseen, eli sen sijaan että kinastellaan eläkeiän nostosta, pitäisi puhua jo työviikon puolittamisesta. Työn verottaminen on nykypäivänä erittäin huono tapa kerätä yhteistä pääomaa, varsinkin kun suurin osa menee isojen firmojen taskuun.

    Mikä on oikeasti sitten hyödyllistä työtä? Onko se päivästä toiseen työskentely sossussa haukkumassa vähempiosaisia, varatoimitusjohtajan assistenttina, vai yhteiskuntasuunnittelijana?

    • VanhaMies says:

      Hieno kirjoitus. Olen päätynyt samanlaisiin aatoksiin nyt eläkkeellä ollessani. Hienoa ajattelua siis minussakin 😉 Olethan jo allekirjoittanut aloitteen perustulosta?

  3. Tatu Tolonen says:

    Minusta on mahtavaa, että on tekniikan ulkopuoleltakin asiasta kiinnostuneita.

    Robotisaatio on hölmö sana, ja suosittelen luopumaan siitä. Termi rikkoo robotin sanan merkityksen. Robotiikka on automaation alahaara, mutta blogissa robotisaatiolla tarkoitetaankin automatisoinnilla, johon on tuotu mukaan ubiikkien järjestelmien saapuminen.

    Robotiikka taas tekniikan ulkopuolella tarkoittaa ihmistenkaltaisia älykkäitä laitteita inhimillisine toimintoineen ja tarpeineen. Näitä ei kuitenkaan tulla näkemään, lyhyellä aikajaksolla, minkä vuoksi robotisaatio antaa vähän väärän käsityksen siitä mitä olisi tulossa.

    Tekniikan alan opiskelijoiden keskuudessa on jo aika laajalti ollut käsitys, että yhteiskunta muuttuu ei-markkinavetoisen (en tunne valtiotiedettä) järjestelmän suuntaan väistämättömästi. Mielenkiintoista että olet Christina on päätynyt samaan johtopäätökseen.

    Suomella on omat vahvuutensa automatisoinnissa, robotiikan esilletulossa, mutta Suomen heikkoudet ovat mielestäni suuremmat. Robotiikalla tarkoitetaan ennen kaikkea lähiympäristössään toimimista, ja juurikin Suomi on syrjäinen valtio.

    Kiitos Christina kun kirjoitin blogiartikkelin. Oli mukavaa luettavaa, on mukava pohtia tilannetta yhdessä.

    [Leikkaa-liitetty Google+ kommentti Christinan toiveen mukaisesti]

  4. Kiitos valtavan hyvistä kommenteista Tatu ja mikkoni.

    Tartun ensin robotisaatio sanaan. Mielestäni kaikki muut sanat olisivat ilmiön vähätttelyä – kyse on ilmiöstä, jossa tekeminen siirtyy ihmisiltä jollekin muulle, tässä tapauksessa älykkäille ja oppiville koneille.

    Moni asia on robotisoituva, siksi eettistä pohdintaa tarvitaan uuden lainsäändönnön perustaksi. Esimerkiksi älylääkkeistä siirrytään nanorobotteihin tai proteeseista kyberosiin, joita ihminen voi ohjata omilla ajatuksillaan. Robotisaatiota yhtä kaikki. Lääketieteessä leikkausrobotteja kutsutaan roboteiksi, vaikka ne eivät tarkalleen ottaen sitä ole – mutta samaa ilmiötä kuitenkin.

    Robotisaatio on hyvä termi. Se kertoo mistä on kyse, mutta on myös herättelevä ja toivoa sopiikin, että Suomi heräisi kehitykseen, joka maailmalla on jo vahvasti vauhdissa.

  5. Jukka Tamminen says:

    Kannatan älykoneiden rakentamista ja pyrin sitä kaikin tavoin edistämään. Samalla on rehellisyyden nimissä sanottava, että kehryyjennystä lähtien koneiden kehitys on vähentänyt ihmistyötä. Aluksi se poisti tylsää, raskasta ja rasittavaa työtä. Edetessään se poistaa aina monimutkaisempaa työtä. Mitä nämä oppivat “älykoneen” tuovat tullessaan jää arvailujen varaa, mutta vaikutus tulee olemaan maatajärisyttävä
    Jos asia lisää kiinnostaa: Tässä perustamin LinkedIn- ryhmä:
    http://www.linkedin.com/groups?gid=4404062&trk=hb_side_g 

  6. […] kirjan ja Euroopan robottiviikon kautta olen päässyt näkemään, kuinka suuri ilmiö robotisaatio kaikkine liepeineen on ja ennen kaikkea kuinka suuri muutos ja mahdollisuus se on. Se on tilaisuus, […]

  7. […] totaalisesta muutoksesta ja täysin uuden ekosysteemin rakentumisesta. Työ siirtyy koneille (symbolinen merkitys, jolla tarkoitan automaattisia, älykkäitä ja oppivia systeemejä) ihmisten […]

  8. […] muuttumassa kiinnostavaksi. Nämä ”vasemman aivopuoliskon ammatit” kun joutuvat osin robotisaation ruuaksi. Vasemman aivopuoliskon tehtävistä osa on syytä jättää suosiolla koneille ja satsata […]

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: