Home » teknologia ja ihminen » Robotisaatio ja luova tuho: Onko luova tuho nuokkujayhteiskunnan viimeinen toivo?

Robotisaatio ja luova tuho: Onko luova tuho nuokkujayhteiskunnan viimeinen toivo?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mika Maliranta ja Niku Määttänen kirjoittivat perjantaisessa Helsingin Sanomissa (22.2.2013), että luova tuho kuuluu suomalaiseen ja pohjoismaiseen malliin. Maliranta ja Määttänen esittävät ingressissä, että huonosti tuottavia yrityksiä ei kannata pitää hengissä vain työpaikkojen pelastamiseksi. Ehkä näin on, mutta kannattaa muistaa, että eri toimialoilla tuottavuus vaihtelee voimakkaasti. Joillakin toimialoilla tuottavuus on aivan huipputasoa, joillakin toimialoilla taas tuottavuus on varsin alhainen. Suurin osa toimialoista yltää tyydyttävään keskivertoon tuottavuustasoon.

Päätöksentekijän kannalta kriittinen kysymys on se, mikä tuottavuuden taso on riittävä, jotta hän sallii työpaikkojen säilymisen ko. toimialalla ja ko. toimialan yrityksissä. Esimerkiksi Japanissa, Kreikassa ja Espanjassa on sallittu hyvin alhaisen tuottavuuden toimialojen jatkavan, kun taas Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tuottavuuden kasvu on ollut hyvin nopeaa ennen finanssikriisiä ja näin ollen alhaisen tuottavuuden aloista on hankkiuduttu eroon. Jopa kokonaisia toimialoja on lopetettu kannattamattomina.

Niin, mikä se luova tuho on? Luovaan tuhoon kuuluu ajatus vahvimpien ja tuottavimpien yritysten ja toimialojen säilymisestä markkinoilla. Luovaan tuhoon kuuluu, että innovaatiot synnyttävät yritysten välisiä tuottavuuseroja. Innovaatiot voivat olla teknologisia, liiketoimintamalli-innovaatioita tai sosiaalisia innovaatioita. Yrittäjien keskeinen tehtävä on omaksua uusia ideoita ja toteuttaa inventioita markkinoilla. Tuottavimmat yritykset kasvavat kilpailussa, kun taas tuottamattomat yritykset taantuvat kilpailussa. Pääomasijoittajat hakeutuvat tuottavimmille toimialoille ja ne välttelevät yleensä ei-tuottavia toimialoja. Luovan tuhon idean ensimmäinen esittäjä Joseph Schumpeter esitti, että innovaatiot ovat tuotantotekijöiden uudelleenjärjestelyä, joiden avulla saadaan tehokkaampaa tuotantoa ja päästään käsiksi voittoihin. Lopulta muut alan tuottajat omaksuvat samat innovaatiot, jolloin tilanne taas tasaantuu markkinoilla.

Esimerkiksi robotit ja uudet keinoälysovellutukset voivat lisätä tuottavuutta yrityksissä ja julkisella sektorilla huimasti. Maissa, joissa luova tuho etenee hitaasti, tuottavuuskehityskin etenee hitaasti. Maissa, joissa sallitaan nopea luova tuho, tuottavuuskehitys on nopeaa. Professori Mika Malirannan ja ETLA:n tutkimusohjaajan Niku Määttäsen mukaan Suomessa ja Pohjoismaissa on annettu luovan tuhon toimia. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan ja se vauhdittaa myös tuotannontekijöiden siirtymistä tuottaviin yrityksiin ja yksiköihin.

Yritysten investointipäätösten tulisi perustua pääosin vertaileviin tuottavuuslaskelmiin, eikä niinkään verosuunnitteluun tai verokikkailuun. Kuinka monessa yrityksessä onkaan päädytty ostamaan yrityksen johdolle kalliita tilinpäätösautoja sen sijaan että käytettävissä olevat sijoituspääomat olisi oikeasti investoitu tuottavuuslaskelmien perusteella keinoälysovellutuksiin, business intelligence -ratkaisuihin tai robotteihin? Tällaisia verokikkailuun keskittyviä yrityksiä on edelleen liikaa myös Suomessa. Ehkä luova tuho tulee huolehtimaan siitäkin, ettei näitä yrityksiä ole kohta olemassa?

Luovan tuhon toteutumisen kannalta yritystuet voivat toimia siten, että ne pitkittävät tuottamattomien yritysten elinkaarta kansantaloudessa. Yritystuet saattavat myös vääristää kilpailua. Saattaisi olla viisasta kohdentaa yritystukia oikeasti uusiin innovaatioihin ja luovaa tuhoa edistäviin hankkeisiin, kuten robotisaatioon, keinoälysovellutuksiin ja muihin uudisteisiin.
Koko verotus- ja yritystukijärjestelmämme kaipaisi uudistusta, joka edistäisi luovan tuhon nopeutumista Suomessa. Tämä ajatus voi ehkä kuulostaa radikaalilta ajatukselta, mutta se vastaa paljolti modernin kansantaloustieteen käsityksiä siitä, miten talouskasvua ja tuottavuutta tulisi edistää kansantaloudessa.

Jos sallisimme edelleen luovan tuhon toimia Suomessa, meidän tulisi olla aidosti kiinnostuneita robotisaatiosta, keinoälysovellutuksista ja automaatioratkaisuista. Kuten esitimme Cristina Anderssonin kanssa kirjassamme BohoBusiness, meidän kannattaisi nähdä teollisuus- ja palvelurobotit mahdollisuutena ja ihmistä täydentävinä olioina, ehkä jo lähitulevaisuudessa myös aikaisempaa oppivimpina olioina. Tällainen lähestymistapa edistäisi Malirannan ja Määttäsen peräämää luovaa tuhoa kansantaloudessamme.

Luovan tuhon strategia-ajattelu edellyttää sitä, että pääomamarkkinat ja rahoitusmarkkinat ovat toimivat, jolloin riskejä voidaan jakaa järkevällä tavalla. Riskisijoittajien täytyy voida jakaa riskejä. Tehokkaat rahamarkkinat tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia investointeihin ja nopeaan kasvuun. Ovatko rahamarkkinoiden sijoittavat Suomessa tarpeeksi tietoisia kansainvälisestä robotisaatiokehityksestä ja uusista keinoälysovellutuksista? Väittäisin, että Suomessa tietoisuus uusista teknisistä edistysaskeleista ei vastaa täysin kansainvälistä kehitystä. Jotkut asiantuntijat väittävät jopa, että monilla aloilla olemme jääneet jälkeen kansainvälisestä kehityksestä 3-5 vuotta. Case-esimerkikseen he ovat ottaneet Nokian kehityksen. Päätöksentekijät eivät ole saaneet riittävästi tietoa ja taustainformaatioita maailman uusista innovaatioista ja teknologiakehityksen mahdollisuuksista. Osa jo olemassa olevista innovaatioista on ohitettu olan kohautuksella. Olemme nuokkuneet monien tärkeiden kehitysprosessien osalta siten, että kansainvälisen kärjen kiinnisaaminen ei ole enää kovin helppoa.

Ehkä ainoa toivomme lopulta on luova tuho, joka siirtää pönöttävät nuokkujat omaan nuokkujalaaksoonsa, robottilaakson sijasta? Näin on aina ennenkin tapahtunut markkinoilla ja maailmassa. Väärillä perusolettamuksilla varastetut päättäjät ovat aina joutuneet väistymään yritysmaailman ”pelipöydistä”. Uudet teknologia-aallot ja innovaatioaallot seuraavat toinen toistaan. Ne ideat ja innovaatiot, jotka aikaisemmin kannattelivat talouden ja yhteiskunnan kehitystä, ovat aina joutuneet väistymään uusille ideoille ja innovaatioille. Luova tuho on tarpeen, jotta innovaatiot ja teknologinen kehitys muuntuvat tuottavuuden kasvuksi.

Luova tuho raivaa uutta elintilaa uudelle – halusimme sitä tai emme. Tervetuloa robotit, avatarit, uudet sovelletut järjestelmät, keinoälysovellutukset sekä uusi ubiikkiteknologia!

Lisätietoja:

HS-uutiset.fi, Evan selvitys: Työpaikkojen tuho luo uutta kasvua. Verkkosivut: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Evan+selvitys+Ty%C3%B6paikkojen+tuho+luo+uutta+kasvua/1135264365627
Aaro Jalas: Innovaation profeetta: : Joseph Schumpeter ja luova tuho. Verkkosivut: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1588
Mika Maliranta & Niku Määttänen (2013) Luova tuho kuuluu pohjoismaiseen malliin. Verkkosivut: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Luova+tuho+kuuluu+pohjoismaiseen+malliin/a1361423753721
Robotdalen, Verkkosivut: http://www.robotdalen.se/

Advertisements

9 Comments

  1. Lauri Gröhn says:

    Saisinko esimerkit näistä: “uudet keinoälysovellutukset voivat lisätä tuottavuutta yrityksissä ja julkisella sektorilla huimasti. “

  2. jarikaivooja says:

    Esimerkiksi terveydenhuollossa se on mahdollista, ks. R. Borja, J.R. de la Pinta, A. Álvarez, J.M. Maestre
    Integration of service robots in the smart home by means of UPnP: A surveillance robot case study Original Research Article
    Robotics and Autonomous Systems, Volume 61, Issue 2, February 2013, Pages 153-160

  3. jarikaivooja says:

    Tänä vuonna 2013 totaalikieltäytyjiä ei laiteta vankilaan, vaan he voivat olla konrolloituina nauha päällä kotonaan. Yhteiskunta säästää merkittäviä summia tämän uuden teknologian avulla. Myös totaalikieltyjille jarjestely lisännee hyvinvointia. Ks. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194742351276/artikkeli/heita+ei+ehka+enaa+laiteta+vankilaan+muutos+tulossa+ensi+vuonna+.html

  4. Lauri Gröhn says:

    Mutta
    Saisinko esimerkit näistä: “uudet keinoälysovellutukset voivat lisätä tuottavuutta yrityksissä ja julkisella sektorilla huimasti. “

  5. jarikaivooja says:

    Tässä eräs signaali asiasta: Yhdysvalloissa panostetaan 3 miljardia neurotieteisiin … http://www.nytimes.com/2013/02/23/opinion/what-our-brains-can-teach-us.html?ref=opinion&_r=0

  6. Lauri Gröhn says:

    Ja montako promille siitä gliasolujen tutkimukseen, jotka puolet aivoista. Suuri osa neurotieteistä perustuu fMRI kuvaukseen, josta liian usein on tullut eräänlaista neofrenologiaa.

    Entä vastaus kysymykseeni?

    Saisinko esimerkit näistä: “uudet keinoälysovellutukset voivat lisätä tuottavuutta yrityksissä ja julkisella sektorilla huimasti. “

  7. jarikaivooja says:

    Tässä eräs alue, jossa muutoksia on jo tapahtumassa Yhdysvalloissa eli juridiset palvelut. Siellä alueella nähdään mahdollisiksi isoja tuottavuuslisäyksiä: http://practicesource.com/house-of-butter/artificial-intelligence-to-replace-lawyers

    Kyllähän sinänsä business intelligence-sovellutukset ovat lisäämässä tuottavuutta yrityksissä ja julkisella sektorilla. Eihän Yhdysvallat varmaankaan panostaisi 3 miljardia neurotieteelliseen tutkimukseen elleivät he odottaisi isoja tuottavuusläpimurtoja tällä alalla.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: