Edellisen blogini jälkeen tuli kalabaliikkia omavaraistaloudesta. Katson siis asialliseksi selventää, mitä tarkoitamme puhuessamme omavaraistaloudesta.
BohoBusiness kirjassa ehdotamme uudenlaista hybriditalousmallia. Tässä mallissa markkinatalouden ohella vaikuttaa yhteiskuntaa hyödyttävästi kolme talouden muotoa: omavaraistalous, vaihdantatalous ja luova talous.
Uskomme edelleen, että vapaa markkinatalous on paras tapa rakentaa kaupallista yhteistyötä maiden, yritysten ja yksilöiden välillä. Mutta koska työn ja sitä kautta verotuksen perustat muuttuvat rajusti niin mielestämme (kirjan kirjoittajien) on tärkeää hyväksyä se tosiseikka, että ihmisten on löydettävä uusia tapoja järjestää elinkeinonsa.
Martin Fordin hurjimpien visioiden mukaan robotisaation ja muun teknologian eksponentiaalinen kehittyminen saa aikaan sen, että 50-60% maailman työikäisestä väestöstä on pysyvästi työttömiä – noin perinteisessä merkityksessä. En millään voi uskoa, että valtioilla – edes Suomen valtiolla – riittää varoja maksaa työttömyyskorvauksia tällaiselle joukolle.
Omavaraistaloudella emme tarkoita valtion omavaraistaloutta, autarkiaa, jossa kansakunta sulkeutuu elättämään itse itsensä, olematta kaupallisessa vuorovaikutuksessa muiden kansojen kanssa. Tarkoitamme yksilöiden omavaraistaloutta, jossa ihmiset löytävät tapoja elättää itsensä ja perheensä omavaraistaloudessa, ilman yhteiskunnan tukia.
On aika mielenkiintoista, että aika moni elää jo nyt omavaraistaloudessa, ihan pakon vuoksi. Yrittäjien keskimääräiset tulot ovat n. 40000 € vuodessa. On selvää, että moni yrittäjistä elää omavaraistaloudessa – juuri ja juuri elättäen itsensä. Monille se on valinta.Ihailemme villiyritti- ja luomuyrittäjiä ja hurraamme lähiruualle. Osaammeko olla kiitollisia myös downshiftaukselle omavaraistalouteen, jonka nämä yrittäjät ovat tehneet, jotta saamme villiyrtticarpacciomme designravintolan lautasella tarjoiltuna?
Mielestäni omavaraistaloudessa toimiva, joka ei suostu ihmisarvoa kolhivaan työtöntyötöntyötön -putkeen on yksi yhteiskuntamme sankareita – sitä paitsi, kun tilaa on luovuudelle niin uusia ideoita syntyy ja eräänä päivänä omavaraisyrittäjä työllistää yhden ihmisen ja sitten ehkä seuraavan…. Omavaraistaloudessa toimiva voi tuottaa toiminnallaan arvoa, joka tulevassa maailmassa on kultaakin kalliimpaa.
Luovuudesta tulikin mieleeni: yksi omavaraistaloudessa tiukasti elävä ryhmä on keksijät. Keksijöiden arki on oman keksintönsä kehittämistä, uusien keksintöjen keksimistä ja sen miettimistä, mistä leipää perheelle. Keksintö on liian aikaisessa vaiheessa innovaatiojärjestelmän tuettavaksi, keksijä voi olla yrittäjä ja siten kaiken tuen ulkopuolella. Omalla toimeliaisuudellaan omavaraistaloudessa keksijä kuitenkin selviää ja jonain päivänä hänen keksintönsä on menestystuote. Omassa tiedossani on muutama tällainen lupaava alku. Silloin voimme kiittää keksijää, että hän sinnikkäästi eli elämäänsä omavaraistaloudessa.
Omavaraistalouden, luovan talouden ja vaihdantatalouden moottorina on DIY. Huikea megatrendi, joka etenee maailmalla pikajunan vauhdilla. Teknologia mahdollistaa yhä laajemman “tee-se-itse” elämisen terveyden- ja sairaudenhoidosta, rakentamiseen, esineisiin, noh melkeimpä mihin vain mielikuvitus yltää…. vaikkapa oppimiseen; DIY muuttaa koulutusinstituutioita, kuten yliopistoja.
Valtion verotuloista n. 30% on palkkaveroa, mutta jatkossa tilanne muuttuu, myös ALV:n osalta. Siksi on nyt jo ryhdyttävä mietttimään, minkälaisen yhteiskunnan haluamme ja miten se rahoitetaan.
ps. En maininnut unelmien toteuttamista. Se on toki tärkein syy siirtyä omavaraistalouteen. Ihmisellä on vain yksi elämä, hänen on saatava elää se vapaana ja parhaalla mahdollisella, onnea tuottavalla, tavalla.
[edit] ps. Hesarin artikkeli kesältä 2012 huomasi saman asian
[edit] selvennystä omavaraistalous käsitteeseen
Intellectual Transit Zone 