Home » Hallinto mahdollistajaksi » Tulevaisuustietoisuus ja toiminta

Tulevaisuustietoisuus ja toiminta

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tulevaisuudentutkimuksessa on käytännössä kyse usein tulevaisuuksien tutkimuksesta – ei yhden tulevaisuuden hahmottamisesta. Tarjolla ei ole vain yksi tulevaisuus. Meillä on edessämme monia eri vaihtoehtoja. Reittejä tulevaisuuteen on monia ja niihin kaikkiin sisältyy erilaisia oivalluksia ja valintoja. Kuten tulevaisuudentutkija Osmo Kuusi on esittänyt, meillä olisi hyvä olla tulevaisuuskartta apuna suunnistettaessa kohti tulevaisuutta. Skenaariot ja tulevaisuuskuvat voivat muodostaa tulevaisuuskartan pohjan meille jokaiselle.

Usein tietoisuutemme eri tulevaisuuden vaihtoehtojen suhteen on rajattua. Yksilökohtaiset erot tulevaisuustietoisuuden osalta ovat huomattavia. Ääritilanteessa yksilö tai organisaatio voi hahmottaa vain yhden reitin tulevaisuuden osalta. Usein se on nykyisen toimintamallin jatkaminen automaattisesti. Usein jotkut organisaatiot kykenevät näkemään kaksi tulevaisuutta, hyvän tulevaisuuden ja pahan tulevaisuuden.

Usein hyvä tulevaisuus liitetään optimismiin ja paha tulevaisuus pessimismiin. Tyypillisesti meille on tarjolla virallista optimismia ja epävirallista pessimismiä. Virallinen optimismi johtaa meidät helposti ajopuuteorian mukaiseen prosessiin. Epävirallinen pessimismi voi auttaa meitä korjausliikkeiden tekemisessä.

Tulevaisuudentutkimuksessa lähtökohtana on yleensä tarve hahmottaa tulevaisuutta yhtä selkeän polkuriippuvuuden mukaista tulevaisuutta laajemmin. Tulevaisuuksientutkimus onkin varsin haasteellista. Jos meillä on tulevaisuuden hahmottamisen lähtökohtana kaksi muuttujaa (tai ulottuvuutta), voimme helposti piirtää nelikentän päävaihtoehdoista. Kun tarkastelemme tulevaisuutta kolmen muuttujan osalta voimme jo päätyä kahdeksaan eri skenaarioon. Neljän muuttujan tapauksessa päädymme 15 skenaarioon jne. Mitä enemmän huomioimme tulevaisuuskartassamme eri muuttujia (tai ulottuvuuksia), sitä suuremmaksi tarkasteltavien skenaarioiden määrä kasvaa. Yleisen morfologisen analyysin pohjalta voimme tunnistaa huomattavan määrän erilaisia ”skenaarioavaruuksia” (http://www.swemorph.com/ma.html). Tietokoneiden avulla voimme hallita ja jäsentää skenaarioavaruutta. Maailman parhaissa organisaatioissa on omat skenaariolaboratoriot.

Miten voimme välttää katoamasta ja eksymästä skenaarioavaruuteen?

Kykymme hahmottaa eri skenaarioita on aina rajallinen – ellemme tietoisesti ala filtteroimaan eri tavoin toivottuja vaihtoehtoja. Voimme tehdä skenaarioiden filtterointia erilaisin kriteerein: tärkeyden, todennäköisyyden, toivottavuuden tai vaikka riskipitoisuuden suhteen. Tulevaisuudentutkimuksessa tässä tarkoituksessa käytetään usein tulevaisuustaulukkoa. Se on varsin käyttökelpoinen työväline tuottaa selkeä tulevaisuuskartta. Se auttaa myös hahmottamaan erilaisia skenaariopolkuja ja erityisesti toimijoille kiinnostavia vaihtoehtoja. Usein tulevaisuustaulukko tehdään työryhmätyöskentelyssä, jolloin myös mukaan saadaan riittävästi eri näkökulmia ja kritiikkiä.

Tulevaisuustaulukko tarkoittaa taulukkomuotoon sijoitettuja sanallisesti tai numeerisesti määriteltyjä tulevaisuustiloja. Riveille sijoitetaan tarkasteltavan asian eri toisiaan poissulkevia vaihtoehtoisia piirteitä. Menetelmän mukaan yhdellä rivillä esitettävien vaihtoehtojen tulisi aina olla toisensa poissulkevia eikä näillä vaihtoehdoilla saa olla ainakaan vahvaa riippuvuutta keskenään. Jos asioita hahmotetaan tulevaisuustaulukon pohjalta sen tekijät ymmärtävät paremmin tulevaisuutta. Samalla heidän tulevaisuustietoisuutensa yleensä samalla laajenee. Suomessa dosentti Yrjö Seppälä (http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/647/yrj%C3%B6-sepp%C3%A4l%C3%A4) kehitti Suomessa ensimmäisten joukossa skenaario- ja tulevaisuustaulukkomenetelmiä.

Hyvä esimerkki tulevaisuustaulukoiden ja skenaarioiden hyödyntämisestä on ”Get a Life”-hanke (http://getalifehanke.wordpress.com/), jossa omaa työuraansa miettiville ihmisille voidaan tarjota tukea ja apua simulaatiopelistä, jossa voidaan arvioida yksilöiden eri vaihtoehtoja ja valintoja. Jokainen meistä voi siis hahmottaa elämäänsä ja valintojaan skenaarioajattelun kautta. Tällainen ”pelaaminen omalla elämällään” voi laajentaa myös tulevaisuustietoisuutta yksilötasolla.

Arvostamani kollega, tulevaisuudentutkija ja ekonomisti Riel Miller (http://www.rielmiller.com/) on kehitellyt omaa lähestymistapaansa skenaarioiden analysointiin. Hän painottaa skenaariotyöskentelyn yhteydessä tietoisuutta ja perustavan laatuista merkitystä tulevaisuuden arvioimiselle. Hänen skenaarioajattelunsa mukaan ensiksi on luotava riittävästi tietoisuutta. Vasta tämän vaiheen jälkeen on mahdollista löytää ja tunnistaa erilaisia toivottavia ja mahdollisia vaihtoehtoja. Kun erilaiset kiinnostavat vaihtoehdot on tunnistettu, voidaan tehdä hyviä valintoja ja päätöksiä.

Nämä kolme asiaa olisi tärkeää muistaa pohdittaessa sitä, miten teemme päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Täytyy olla riittävästi tietoisuutta, täytyy löytää kiinnostavimmat vaihtoehdot ja lopulta täytyy tehdä valintoja. Arvorakenteemme vaikuttavat siihen, mitä eri asioita painotamme kiinnostavuutta ja valintoja tehdessämme. Jos ei ole riittävää tietoisuutta tapahtumassa olevista asioista maailmassa, emme voi edetä koskaan järkevällä tavalla vaihtoehtojen luotettavaan hahmottamiseen. Vaihtoehtojen luotettava ja riittävän laadukas hahmottaminen on taas edellytyksenä hyville valinnoille ja päätöksille.

Tämä yksinkertaiselta kuulostava asioiden kokonaisuuden (tietoisuus, vaihtoehdot ja valinnat) kytkeytyminen toisiinsa ei ole mitenkään itsestään selvyys nykyisessä infoähkyn ja tietotulvan maailmassa. Voi olla jopa niin, että runsas data, informaatio ja tieto lukkiuttavat ihmisiä ja päättäjiä päätöksenteon yhteydessä. Silloin tulevaisuustietoisuus jää ohueksi, järkeviä vaihtoehtoja ei tunnisteta ja lopulta ajaudutaan liian yksioikoisiin päätöksiin. Seurauksena voi olla myös se, että oikeita päätöksiä ei synny tai itse päätöksentekoa siirretään tulevaisuuteen. Asioiden monimutkaisuus luo myös otollisen maaperän populismille ja yksinkertaistuksille. Ei ole siis ihme, että monissa yhteyksissä asiat puuroutuvat ja asioiden ratkaisut lykkääntyvät.

Eräs syy päätöksenteon vaikeuteen yhteiskunnassa on se, että meillä ei ole panostettu riittävästi tietoisuuteen nykykehityksestä ja eri mahdollisuuksista. Itse olen törmännyt tähän asiaan konkreettisesti BohoBusiness -kirjaa (http://www.hapatedesign.org/bohobusiness/, http://www.facebook.com/BohoBusiness) käsittelevän keskustelun yhteydessä. Yhteiskunnallisen tietoisuutemme robotisaatiosta, automaatiosta ja ubiikkiteknologisesta kehityksestä vaatisi selvästi laajentamista. Jos tietoisuutemme näistä trendeistä on kapea, se on omiaan luomaan turhia pelkoja ja lukkiutuneita käsityksiä.

Kapea tietoisuus estää myös vaihtoehtojen hahmottamisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ongelmien ja uusien haasteiden osalta. Tätä ongelmallista tilannetta ei helpota se, että mediat joutuvat toimimaan yhä vähäisemmillä resursseilla. Selkokieliseen teknologia- ja innovaatioviestintään on näyttää olevan yhä vähemmän resursseja tarjolla.
Tietoisuuden luominen on alati jatkuva prosessi. Tietoisuutemme voi kasvaa tai vähentyä. Se ei kasva automaattisesti.

Tietoisuus tai tarkemmin määriteltynä tulevaisuustietoisuus on se lähtökohta, jonka pohjalta voimme ohjata omaa elämäämme ja tulevaisuuttamme. Siksi meidän kannattaisi määrätietoisesti kantaa huolta sen tilasta ja tulevaisuudesta. Kuulostaa ehkä yksinkertaiselta, mutta käytännössä se ei ole sitä millään tavalla.

Voi kuulostaa vanhanaikaiselta mutta: valistuksen ja valaistumisen aika on myös tänään.

Advertisements

2 Comments

  1. Nassim Taleb on onnistunut muokkaamaan aika hyvin omaa suhtautumistani tulevaisuuden pohdiskeluun. Koska tulevaisuuden ennustaminen on niin mahdotonta, ei sitä kannata erityisemmin edes yrittää. Mieluumminkin on järkevämpää pyrkiä muuttamaan (esimerkiksi) omaa elämää sellaiseksi, että se kestää mahdollisimman hyvin erilaiset negatiiviset sattumukset (mitä varmasti tulee) ja samalla altistaa itseään mahdollisimman paljon positiivisille sattumuksille.

    • jarikaivooja says:

      Nassib Talebin ajattelu on lähellä heikkojen signaalien ja villien korttien analyysiä. Aikaisemmassa tieteellisessä tuotannossani ole käsitellyt tätä teemaa kolmessa artikkelissa. Arvovalinnat ihmisillä erilaisia: jotkut rakentavat valintansa trendien seurailun varaan. Jotkut pohtivat skenaarioita. Jotkut ajattelevat (aivan perustellusti) kuten sinä. Valintasi antaa mahdollisuuksia improvisoida joustavasti. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Wild_card_(foresight)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: