Home » Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus » Yhteiskuntapolitiikka, robotisaatio ja työn etiikka: Onko oleskeluyhteiskunta kohtalomme?

Yhteiskuntapolitiikka, robotisaatio ja työn etiikka: Onko oleskeluyhteiskunta kohtalomme?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Robottien rakentaminen ei ole uusi asia ihmiskunnalle. Ihmistä on kiinnostanut aina helpottaa oloaan robottien ja automaattien avulla. Jotkut selittävät robotisaation ja automatisaation kehitystä ihmisen laiskuudella ja mukavuudenhalulla. Robotisoinnilla voidaan tuottaa hyvää ja tasaista laatua.

Onkin totta, että ihminen voi nykyisiä välttää monet ikävät työt robottien ja automaattien avulla. Kokonaistuottavuutta on kyetty parantamaan robotisaation ja automatisaation avulla. Robotti voidaan määritellä monipuoliseksi, vähintään kolminiveliseksi, uudelleen ohjelmoitavissa olevaksi kojeeksi, joka on suunniteltu liikuttamaan fyysisesti kappaleita kuten osia tai työkaluja. Teollisuudessa robotit kokoavat tuotteita. Tällaiset robotit ovat teollisuusrobotteja. Nykyisiä on olemassa myös erilaisia palvelurobotteja, jotka eivät osa tuotantokoneistoa, vaan osa palvelutaloutta. Erityisen hyvin roboteille sopivat toisteiset työtehtävät. Nyt robotit ovat kehittymässä oppiviksi ja entistä älykkäämmiksi. Robotit voivat oppia jopa empaattisuutta sitä mukaan kuin keinoälysovellutukset lisääntyvät.

Teollisuudessa robotin niveliä liikutellaan takaisinkytkennällä ohjatuilla servotoimilaitteilla. Robotit ohjelmoidaan tekemään toivottuja asioita. Robotisoinnilla voidaan saavuttaa huomattavia etuja ihmiseen nähden. Robotit eivät mm. sairastu tai mene lakkoon. Edut konkretisoituvat sekä tuottavuudessa, ajallisessa nopeudessa että laadussakin. Globaalin kansainvälisen hyperkilpailun kiristyessä on automatisointi lähes ainoa keino kehittyneille teollisuusmaille pysyä mukana hintakilpailussa ja estää tuotannon siirtyminen halvan työvoiman maihin.

Robotisaatio ei ole marginaalinen kysymys yhteiskuntapolitiikalle Suomen kaltaisessa kansantaloudessa, jossa paineet tuottavuuden parantamiseksi ovat huomattavia – johtuen mm. ikärakenteen muutoksesta. Robotisaatio koskee sekä teollisuutta että palvelutaloutta. Teollisuudessa robotteja on tyypillisesti käytetty kappaleiden kokoamiseen, siirtämiseen, pakkaamiseen kuin myös tuotettujen tuotteiden laadunvalvontaan.

Iso ongelma on se, että kovin useat poliitikot eivät ole erityisen kiinnostuneita robotisaatiosta tai automatisaatiosta. Esimerkiksi harva poliitikko tietää, että robottien vapausaste määrää niiden toimintakelposuuden. Mitä enemmän robotissa on vapausasteita, sitä kattavampi on sen työalue ja sitä monikäyttöisempi robotti on.

Robottien käytön esteinä ovat olleet erilaiset vikaantumiset. Tyypilliset virheet ovat geometriset virheet, dynaamiset virheet, lämmöstä johtuvat virheet sekä järjestelmän virheet. Näistä virhemahdollisuuksista huolimatta robotisaatio etenee maailmassa koko ajan. Virhemahdollisuudet voidaan yhä enenevässä määrin eliminoida.

Miten yhteiskunnan päättäjien sitten pitäisi hahmottaa robotisaatio? Kirjassamme BohoBusiness – Ihmiskunnan voitto koneesta, esitimme, että pääsääntöisesti meillä on kaksi erilaista tapaa nähdä robotisaatio. Voimme nähdä robotit ihmisen apulaisena ja ihmistä täydentävinä olioina (komplementaarisuusnäkökulma). Toisaalta voimme nähdä robotit ihmistä korvaavina olioina eli substituutteina. Ehdotimme yhteiskuntapolitiikan lähtökohdaksi tietoista komplementaarisuusnäkökulman painottamista. Silti emme voi olettaa, etteikö substituuttinäkökulma korostuisi teollisuuden ja elinkeinoelämän tuottavuusratkaisuissa.

Periaatteessa tarvitsisimme huolellisempaa teknologiapolitiikan määrittelyä. Olisi jopa aivan perusteltua puhua robotisaatiopolitiikasta. Robotisaation ja automaation kiistaton etu on ollut se, että ne ovat auttaneet vapauttamaan työntekijät pitkäveteisistä ja itseään toistavasta työstä. Robotisaatio ja automaatio ovat johtaneet mm. siihen, että vähän osaamista vaativat työtehtävät ovat vähentyneet teollisuudessa. Monet nuoret eivät pääse enää helpolla kesätöihin tai työelämään juuri tästä syystä johtuen.

Suomessa kuuma poliittinen kysymys robotisaation sijaan on ollut siirtolaisuus ja rasismi. Meillä on ollut paljon keskustelua ns. työperäisestä maahanmuutosta. Sitä ei ole haluttu kytkeä keskusteluun robotisaatiosta ja automatisaatiosta. Tässä voimme nähdä tiettyä epäjohdonmukaisuutta. Aika ajoin päättäjät ovat pelotelleet meitä työvoimapulalla. Työperäistä maahanmuuttoa on perusteltu tällä uhkalla. Toisaalta presidentti Sauli Niinistö on maalannut meille vision oleiluyhteiskunnasta. Automaatio ja robotisaatio ovat edenneet teollisuudessa tasaisesti. Olisiko se selittämässä oleiluyhteiskunnan syntyä?

Tuottavuuden parantamisen tarve on eittämättä tämän yleisen kehityksen taustalla. Tuottavuus voi parantua siten, että robotisaatio etenee ja halpaa siirtolaistyövoimaa on elinkeinoelämän käytössä. Jos vielä ”kallispalkkaisten” keskiluokan ihmisten palkkoja kyetään alentamaan, kaiken voisi kuvitella olevan kunnossa kilpailukyvyn osalta. Silti suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu olevan aika paljon jännitteitä – ei vähiten sen vuoksi, että työpaikkoja on menetetty viime vuosien aikana noin 100 000 kappaletta. Teollisuutemme iskukyky ei ole sittenkään ollut ilmeisesti paras mahdollinen. Mistä nyt kiikastaa?

Ongelman ratkaisua voidaan myös etsiä kysyntäpuolelta. Ihmiset on myös saatava ostamaan tehotuotannon kautta syntyneet tuotteet ja palvelut. Jos työttömyys kohoaa Suomessa ja Euroopassa korkealle tasolle, ihmisille on yhä vähemmän ostovoimaa. Hyödykkeiden myyminen ja markkinointi käy yhä haasteellisemmaksi köyhyyden ja työttömyyden oleskeluyhteiskunnassa.

Olisiko syytä miettiä asiakasosaamista aikaisempaa huolellisemmin – eikä pelkästään miettiä tuotanto- ja tarjontapuolta – sen tehostamista? Suomessa on oltu aina varsin taitavia asiaosaamisessa, mutta emme ole välttämättä olleet niin hyviä markkinoinnissa ja asiakasosaamisessa. Tämä asia saattaisi vaatia enemmän huomiota, koska noin yleisesti ottaen tuotteita ja ylikapasiteettia alkaa olla maailmassa jo liikaakin. Myös ympäristöhaasteet ja resurssien hinnat asettavat rajoja talouden kasvulle. Kykyä myydä tuotetut tuotteet ja palvelut ei ole ilmeisesti ollut ainakaan liikaa Suomessa.

Saattaisi siis olla syytä siirtää tuottavuuskeskustelun painopistettä asiakasosaamisen kehittämisen suuntaan, koska pelkkä asiaosaaminen ei yksin riitä ongelmiemme ratkaisussa.
Suomessa on aikaisemmin ajateltu, että työetiikkamme on hyvä. Jatkossa näin ei välttämättä ole, koska työn mielekkyydeltä on katoamassa pohja, kun nuorisolle ei ole töitä, jotka nuoriso kokisi mielekkäiksi.

Suurille ikäluokille työ oli vielä ”kunnian kenttä”, kuten Matti Kortteinen (1992) esitti väitöskirjassaan. Kortteisen kuvaamassa maailmassa työntekijöiden maailma oli kova ja elämä oli kaikin puolin kovaa. Työntekijän kunnia riippui siitä, miten tässä ristipaineiden puristuksessa selviää. Oman selviytymien eteen oli pakko uhrata oma elämä. Miehet ensisijaisesti puskivat vaikeuksiensa keskellä terveytensä, hyvinvointinsa – jopa henkensä uhalla, kun taas naiset kokivat velvollisuudekseen katsoa omaa elämäänsä toisten kautta. Tälle “kunnian kenttien” sukupolvelle jo puhe oleskeluyhteiskunnasta olisi lähinnä kauhistus.

Uudelle nettisukupolvelle työelämä ei välttämättä näyttäydy näin. Valitessaan työpaikkaa nettisukupolvi kiinnittää huomiota yritysten liiketoiminnan eettisyyteen ja avoimuuteen. Nettisukupolvi haluaa viihtyä ja leikkiä töissä, opiskelupaikoilla ja sosiaalisessa elämässä. Heille hyvä fiilis on todella tärkeä asia. Tämä sukupolvi haluaa luoda leikinomaisen mentaliteetin työpaikoille.

He ovat merkityksellisyyden, yhteistyön ja suhteiden sukupolvi. Heille oleskeluyhteiskunta voi olla jopa houkutteleva vaihtoehto.

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, dosentti

Taustakirjallisuutta

Andersson, Cristina & Kaivo-oja, Jari (2012) BohoBusiness. Ihmiskunnan voitto koneesta. Talentum. Helsinki.

Kortteinen, Matti (1992) Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hanki ja jää. Hämeenlinna.

Tapscott, Don (2010) Syntynyt digiaikaan, sosiaalisen median kasvatit. WSOYpro.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: