Home » Uncategorized » Tieteenfilosofia, tulevaisuudentutkimus ja ennakointi

Tieteenfilosofia, tulevaisuudentutkimus ja ennakointi

Tieteenfilosofian alueella on pohdittu tieteen suhdetta käytäntöön jo pitkään. Yleinen näkemys on, että tieteen tehtäväksi katsotaan toimia ihmisen ja ihmiskunnan parhaaksi. Huonoksi asiaksi nähdään sellainen tilanne, jossa tiedettä käytetään ihmisten vahingoksi.

Tieteellisellä tutkimuksella on paljon erilaisia tehtäviä. Tyypillisesti tieteen tehtäviksi nähdään: (1) todellisuuden kuvaaminen, (2) todellisuuden ymmärtäminen, (3) kehityksen ennakoiminen ja toivottavan kehityksen hahmottaminen, (4) toivottavan kehityksen saavuttaminen, (5) kehitykseen liittyvien riskien arviointi ja esiintuominen, (6) perustutkimus sekä (7) tieteellisten sovellutusten kehittäminen.

Tieteeseen kohdistuu monia toiveita ja paineita, jotka voivat olla jopa ristiriitaisia keskenään. Siksi keskustelu tieteen tiedon intresseistä on tärkeää.

Hyvää soveltavaa tutkimusta ei voida tehdä ilman laadukasta perustutkimusta. Joskus voi olla vaikeaa määritellä tarkkaa rajaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Kyse on usein aste-eroista ja tutkimusasetelmien luonteesta.
Ennakointitutkimuksen alueella tehdään erilaisia (1) diagnooseja todellisuudesta, (2) prognooseja tulevaisuuden kehityksestä ja (3) ohjeita ja neuvoja perustuen diagnooseihin ja prognooseihin. Pelkkä todellisuuden kuvaaminen ei riitä tieteellisessä tutkimuksessa, vaan tieteeltä odotetaan ymmärrystä todellisuudesta ja sen kehitysmekanismeista. Tulevaisuudentutkimuksen alueella tämä on tarkoittanut erityisesti trendianalyysien tekemistä ja skenaarioanalyysejä. Viime vuosina on myös panostettu paljon heikkojen signaalien ja villien korttien analyysien kehittämiseen.

Tieteenfilosofian näkökulmasta on hyvä tiedostaa, että tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tutkimusalue. Voimme perusteella väittää, että jokainen tieteen piirissä esitetty hypoteesi on eräs skenaarioura. Tässä mielessä tulevaisuudentutkimus vaatii tietoisuutta eri tieteiden keskeisistä tutkimuksen päälinjoista ja hypoteeseista.

Helsingin yliopiston nykyinen kansleri, Prof. Ilkka Niiniluoto (2003) on arvioinut tulevaisuudentutkimuksen kuuluvan suunnittelutieteisiin. Kuten tiedämme, suunnittelulle on ominaista tyytymättömyys olemassa olevaan ja tulevaisuuteen tähtääminen, pyrkimys uuden luomiseen ja muutokseen. Suunnittelua ei tarvita, jos haluamme tyytyä nykyiseen asioiden tilaan. Sama huomio koskee myös tulevaisuudentutkimusta.

Jos haluamme toimia samoin kuin ennen, emme tarvitse suunnittelutieteitä ja tulevaisuudentutkimusta. Tässä mielessä tulevaisuudentutkimuksen hyödyntäminen yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa on normatiivinen valinta. Jos emme halua jotain nykyistä parempaa, valintamme on kieltää tulevaisuudentutkimus ja ennakointi. Tämäkin havainto on tärkeä tieteenfilosofisesti. Ihminen pystyy tietyissä puitteissa vaikuttamaan tulevaisuuteen, mutta osaksi sopeutumaan ulkopuolelta tuleviin trendeihin ja rakenteisiin. Ihminen toimii determinismin ja indeterminismin välimaastossa.

Tieteenfilosofiseen keskusteluun kuuluu keskustelu rationaalisuudesta ja viisaudesta. Jo edesmennyt akateemikko Georg Henrik von Wright (1986) totesi, että rationaalisuus on ongelmien älykästä ratkaisua, loogista virheettömyyttä. Rationaalisuus ei ole analoginen käsite viisauden käsitteen kanssa. Rationaalisuutta sovelletaan eri tieteissä usein reduktionistisesti – koskien osasysteemejä. Tyypillisesti tulevaisuudentutkimuksessa kiinnitetään huomiota politiikan, talouden, sosiaalisten, teknologisten, ympäristön ja arvoja koskevien osasysteemien ymmärtämiseen (ns, PESTEV -analyysi).

Viisaus edellyttää kokonaisuuksien arviointia ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Viisaus ei ehkä ole mahdollista ilman holistista ajattelua. Usein joudumme tekemään valintoja eri vaihtoehtojen ja niiden tuottamien suorien ja epäsuorien vaihtoehtojen välillä. Usein joudumme arvioimaan myös eri vaihtoehtojen toivottavuutta, tärkeyttä, toteutettavuutta, todennäköisyyttä, riskejä ja eri vaihtoehtojen tuottamia vaikutuksia. Ennakointitutkimus tarjoaa laajan metodologisen työkalupakin näihin erilaisiin tarpeisiin, jotka liittyvät viisaaseen systeemiseen suunnitteluun ja toimintaan. Tämä on tärkeä asia ymmärtää myös tieteenfilosofian näkökulmasta.

Tulevaisuudentutkimus ja enemmän soveltava ennakointitutkimus mahdollistavat tietyn rationaalisen ongelmien ratkaisemisen, mutta myös viisauden tavoittelemisen tiettyjen metodologisten työkalujen käytön kautta. Tulevaisuudentutkimus nojautuu tieteen teorioihin, dataan, informaation ja tietoon.

Aikaisemmin informaatioyhteiskunnassa keskityimme datan muokkaamiseen informaatioksi. Tietoyhteiskuntavaiheessa keskeiseksi haasteeksi nousi informaation muokkaaminen tiedoksi. Nyt olemme siirtymässä tietoyhteiskunnasta kohti ubiikkiyhteiskuntaa. Ennakointi ubiikkiyhteiskunnassa on erilaista kuin se oli informaatioyhteiskunnassa. Nyt keskeisin haasteemme on tuottaa tiedosta syvällisempää ymmärtämystä ja viisautta. Tätä ymmärtämystä ja viisautta todella tarvitaan, koska ubiikkiyhteiskunta ei ole hallittavissa pelkästään reduktionistisin menetelmin, vaan tarvitsemme holistista kokonaisuuksien arviointia ja ymmärtämisestä. Tarvitsemme sekä reduktionistisia että holistisia metodeja tulevaisuudentutkimuksessa ja ennakointitoiminnassa.

Jari Kaivo-oja
Dosentti (Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto), Tutkimusjohtaja (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto)

Taustaa ja lähteitä

Kaivo-oja, J. (2011) Tulevaisuudentutkimus itsenäisenä tieteenalana: Ennakoinnin ABC ja uusi tulevaisuudentutkimuksen paradigma (07.01.2011). Sitra. Ennakointisivusto. Verkkosivut: http://www.foresight.fi/2011/01/07/tulevaisuudentutkimus-itsenaisena-tieteenalana-ennakoinnin-abc-ja-uusi-tulevaisuudentutkimuksen-paradigma/
Niiniluoto, Ilkka (1996) Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi. 5. täydennetty painos. 1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989. Helsinki: Edita.
Niiniluoto, I. (1998) Kuuluuko tulevaisuuteen vaikuttaminen tieteen laatuvaatimuksiin? FUTURA Vol. 17, No 4, 7-10.
Niiniluoto, I. (1999) Voidaanko tulevaisuudesta tietää? Tieteessä tapahtuu Vol. 17, No. 1, ss. 5-9.
Niiniluoto, I. (2003) Tulevaisuudentutkimus – tiedettä vai taidetta? Teoksessa Matti Vapaavuori & Santtu von Bruun (toim.) Miten tutkimme tulevaisuutta? Toinen, uudistettu painos. Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, Tampere: Acta Futura Fennica.
Presti, A.L. (1996) Futures research and complexity: a critical analysis from the perspective science. Futures, vol. 28(10), 891-902.
von Wright, G.H. (1986) Vetenskapen och Förnunftet. Ett Försök till Orientering. Söderström & Co.                                                                                                   Westerlund, L. & Kaivo-oja, J. (2012) Digital Evolution — From Information Society to Ubiquitous Society. In: T. Kuosa & L. Westerlund (Eds) Service Design – On the Evolution of Design Expertise. Lahti University of Applied Sciences Series A, Research reports, Part 17. Series Editor Ilkka Väänänen. Print Best printing house, Viljandi, Estonia, 137-154.

Advertisements

11 Comments

  1. Lauri Gröhn says:

    The “decision science” frame cuts through these often-conflicting strategies: “futures studies would not be a knowledge-seeking activity but rather a form of social technology, comparable to the more restricted field of urban planning.” (Niiniluoto, 2001: 375). Yet this definition remains problematic. Niiniluoto distinguishes …”

    http://www.abounderrattelser.fi/news/2012/11/en-flakt-av-asien-och-afrika-pa-slottsgatan-i-abo.html

  2. Well, this short text taken out of broader context is leading readers to to wrong nonsense. You may take responsibility about that.

  3. Lauri Gröhn says:

    Metapuhe on yksi tapa välttää keskustelua. Tuollainen yhteiskunnittelu oli tyypillistä tutulaisille jo 80-luvulla. Suomi ei koskaan ole ollut tietoyhteiskunta, tietoistettu yhteiskunta vain, edellen voimistumassa. Tuo “ubiikkiyhteiskunta” on huono vitsi.

  4. En kyllä nyt voi allekirjoittaa sitä, että välttelisin keskustelua. Juurihan esitin laajan tieteenfilosofisen argumentaation, johon sinulla ei ole mitään substantiaalista ja uutta sanottavaa, On myös harhaista väittää, että olisi jokin monoliittinen tulevaisuudentutkimuksen alue. Suomihan on ollut aivan kärjessä kun arvioidaan tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä indikaattoreita. Ks, esim, Ira Ahokas, Jari Kaivo-oja, (2003) “Benchmarking European information society developments”, Foresight, Vol. 5 Iss: 1, pp.44 – 54. Ubiikkiyhteiskuntaa kohti olemme kovaa vauhtia menossa Web 1.0-Web 2,0, 3.0 ja 4.0 kehityksen myötä. Kiistätkö tämänkin asian oikeasti?

  5. Lauri Gröhn says:

    Tuollaiset tilaustyöt voi jättää omaan arvoonsa.

    Ubiikkiyhteiskunta ei tarkoita yhtään mitään. Analogista sille, että maatalousyhteiskuntaa olisi sanottu utareyhteiskunnaksi.

    • No ehkä sinä epätieteellisine argumentaatiostrategioinesi voit niin tehdä. Siinä on kyllä aikanaan parhaalla mahdollisella datalla asiat käyty lävitse ja arvioitu menossa olevaa kehitystä. Olet siis väärässä tässä tietoyhteiskunta-argumentaatiossasi. Kyse on normaalista tieteellisestä artikkelista – ei “tilaustutkimuksesta” kuten jälleen kerran harhaisesti väität. Tuota artikkelia ei ole kukaan ainakaan minulta tilannut.

      Voit ehkä esittää tuollaisen väitteen – mutta jälleen kerran – voisitkohan esittää jotain evidenssiä ettemme ole matkalla ubiikkiyhteiskuntaan? Minähän esitin yllä evidenssiä, mutta sinä et. Eli ….. analogia-argumenttisi on edelleen ihan tyhjän päällä.

  6. Olisiko siis sinun mielestäsi hypoteesin arviointi/evaluointi ei-tiedettä? Olisiko mahdotonta tehdä uusia tieteellisiä löydöksiä evaluoinnin yhteydessä? … Et argumentoi taaskaan kunnolla. Toteat vain oman “totuutesi”, joka ei ole mikään yleispätevä totuus.

  7. Lauri Gröhn says:

    Olikohan tuossa arvioinnissa kyse jostain “hypoteesista”?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: