Home » Uncategorized » Kestävän kasvuprosessin tieteellinen arviointi

Kestävän kasvuprosessin tieteellinen arviointi

Jos kestävää kasvua halutaan arvioida kattavan skenaarioanalyysin avulla, se voidaan tehdä tiedeyhteisössä hyväksytyn teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Sen avulla voidaan arvioida itse historiallista kehitystä ja vaihtoehtoisia skenaarioita. Kestävään kasvuun liittyvät skenaariovaihtoehdot on esitelty jo vuonna 2001 laajasti arvostetussa Environment and Population –journaalissa (Springer). Artikkelin tekivät allekirjoittanut, edesmennyt Prof. Pentti Malaska ja Prof. Jyrki Luukkanen. Artikkeli sisälsi myös empiirisen demonstraation menetelmän toimivuudesta Suomen datalla. Ks. lisää: http://link.springer.com/article/10.1023/A:1012879720723?LI=true

Advertisements

14 Comments

  1. Lauri Gröhn says:

    Ja mikä tekeekään tuon arvioinnin “tieteelliseksi”?

  2. Kirjoita itse yksi tieteellinen artikkeli, niin tiedät oikeasti ja kunnolla itse mitä se on. On hiukan ongelmallista muuten keskustella asiasta, koska olen ymmärtänyt että et arvosta tieteellisiä kirjoituksia ja leimaat kokeneitakin tutkijoita konsulteiksi. Tämän tekee ongelmalliseksi sekin, että olet itse pitkän ansiokkaan uran tehnyt konsultti.

  3. Lauri Gröhn says:

    Arvioinnit ovat pääsääntöisesti konsultin hommia, ei tiedettä ja kun ns. Tulevaisuudentutkimus ei ole tiedettä, ei sillä voi olla tiedeyhteisöäkään. Häntää yritetään kovasti nostaa, mutta itse substanssi puuttuu. Toki on hyvä, että tulevaisuuskonsulttien työkalupakkia kehitetään.

  4. Lauri Gröhn says:

    Etkä edelleen ymmärrä, mikä ero pn keskustella tieteestä vs. tieteen filosofiasta.

    • Kyllä minulla on oma, hyvinkin tarkkaan perusteltu näkemykseni tulevaisuudentutkimuksen metodologiasta, jonka olen esittänyt Sitran ennakointisivustolla. Tieteen filosofiasta ja tulevaisuudentutkimuksesta on ansiokkaasti puhunut mm. Ilkka Niiniluoto, jonka tekstit ovat varmasti saatavillasi. Olen aika lailla samaa mieltä Prof. Jeja-Pekka Roosin kanssa.

      Roosia lainaten … “Perinteinen ”positivistinen” yhteiskuntatiede, jossa kyse oli yhteiskuntaa koskevan todellisuuden selvittämisestä, syy- ja seuraussuhteiden etsimisestä ja kunnianhimoisimmillaan yleisten lainalaisuuksien paljastamisesta, joutui vähitellen epäsuosioon. Tilalle tulivat kaikenlaiset, aluksi sinänsä järkevät huomiot kvantitatiivisen analyysin ongelmista (…) sen jälkeen alkoi kuitenkin sosiaalisen konstruktionismin valtakausi, joka pahimmillaan merkitsisi sitä, että kuviteltiin yhteiskunnallisten ilmiöiden konstruoituvan sitä mukaa, kuin niistä puhuttiin ja kirjoitettiin.”

      Olen perinteinen “positivistinen” yhteiskuntatieteilijä. Sen voi jokainen tuotantooni perehtynyt todeta. Yhteiskuntatieteessä on edelleen tutkijoita, jotka haluavat analysoida laajempia kokonaisuuksia ja osallistua tutkimuksen kautta rakentavasti politiikan ja talouden päätöksentekoon, jos vain päättäjät sitä haluavat. Tämä selventäköön omaa metogologista ja tieteenfilosofista ajatteluani.

  5. Lauri Gröhn says:

    Niiniluoto pitää ns. tulevaisuudentutkimusta suunnittelutieteenä, siis ei oikeana tieteenä. Kumma kun jaarittelet niitä näitä, mutta kuittasit tutun sillä, että tunnet metodologian. Sehän on juuri tuo konsulttien työkalupakki. Tutu kaatuu siihen, että sillä ei ole aitoa substanssia, työkalut eivät sitä ole.

    • Kyllä suunnittelutiede on tiede. Sunnitteluahan tarvitaan lähes kaikilla elämän alueilla. Tulevaisuudentutkimuksella on omat metodologiset työkalunsa ja perusteoriansa. Tulevaisuudentutkimuksella on substanssia vaikka muille jakaa. Voisin esittää tältäkin vuodelta 100 tieteellistä artikkelia, joissa on tehty tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä tieteellistä tutkimusta hyvin korkealla substanssitasolla. Olet täysin hakoteillä ja metsässä noissa arvioinneissasi. Tulevaisuudentutkimus ei todellakaan kaadu substanssin puutteeseen. Olet itse hiukkasen niukkasanainen tuon substanssin ja argumentoinnin osalta.

  6. Lauri Gröhn says:

    Mikä on siis tuo substansso?

    • Voit tsekkailla vaikka Technological Forecasting and Social Changen, Futuresin tai vaikka Foresight -journaalit ja niiden artikkelit ja näet että alalla julkaistaan laajasti eri substanssialueista.

  7. Lauri Gröhn says:

    Kyllä oikea tiede pystyy määrittelemään substanssialueensa. Se, että luettelet vain lehtiä kertoo, ettei substanssia, ei tiedettä.

    • jarikaivooja says:

      Jos luit blogiviestini, siinähän se on kerrottu, ilmiöt liittyvät yhteiskunnan keskeisiin systeemeihin, talouteen, sosiaalisiin ilmiöihin, politiikkaan, teknologiaan, ympäristöön ja arvoihin.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: