Home » Hallinto mahdollistajaksi » Nopeasyklisyys globaalitaloudessa ja sen hallinta yritysten menestyksen mahdollistajana?

Nopeasyklisyys globaalitaloudessa ja sen hallinta yritysten menestyksen mahdollistajana?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Monet talouden ja yhteiskunnan tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota erääseen erittäin keskeiseen muutokseen globaalissa taloudessa. Tämä muutostekijä on talouden ja sitä myöten yhteiskunnan nopeutuneet syklit. Yhteiskuntakehityksen muuttuminen nopeasykliseksi tarkoittaa sitä, että sama asia, joka aikaisemmin vaati vuoden ajan, saadaankin nyt toteutettua puolessa vuodessa. Teknologinen kehitys ja erityisesti digitaalinen teknologia on muuttanut ja tihentänyt aktiviteetteja taloudessa ja yhteiskunnassa. Näyttää siltä, että tämä kehitys ei ole saavuttanut läheskään vielä loppupistettä. Asioista täytyy pystyä tekemään päätöksiä kohtuullisessa ajassa. Muuten monet mahdollisuudet jäävät realisoitumatta.

Nopeasyklisyys on asia, joka olisi syytä huomioida tulevaisuuden strategisissa linjauksissa ja visioissa. Syy tähän on se, että kyse on globaalista ilmiöstä. Yves Doz ja Mikko Kosonen (2008) kirjoittivat business-kirjan ”Fast Company”, joka oivallisesti kuvasi tätä ilmiötä yritysten ja elinkeinoelämän kannalta. Nopealiikkeiset yritykset (fast company) ovat yrityksiä, jota kykenevät yhdistämään joustavan PK -yrityksen ketteryyden ja korporaatioyrityksen resurssimobilisaation. Tällaiset yritykset kykenevät elämään nopeiden syklien ohjaamassa globaalissa taloudessa. Nämä yritykset kykenevät myös orgaaniseen kasvuun ja laadukkaaseen innovaatiotoimintaan.

Monilla aloilla aika kehittää uusia palveluja ja tuotteita on vähenemässä muutamaan kuukauteen. Tämä luo kovia paineita R&D- toiminnoille yrityksissä. Uutta tuotetta ja palvelukonseptia pitäisi saada esiteltyä markkinoille nopeasti ja riittävän innovatiivisesti. Tuotteiden ja palveluiden tulisi erottautua myönteisesti suhteessa kilpaileviin tuotteisiin ja palveluihin. Esimerkiksi Nokialle tämä asia on ollut erittäin tärkeä.

Globaalissa kilpailussa tällä hetkellä olennainen strateginen kilpailuasetelma on sellainen, jossa voimme tunnistaa nopeatempoisesti toimivia yrityksiä, jotka tuottavat jokaisen syklin aikana laadukkaita innovaatioita. Toisessa äärilaidassa ovat hitaasti toimivat yritykset, jotka tuottavat huonoja innovaatioita aina liian myöhässä. Markkinoilla on myös hitaasti toimivia yrityksiä, jotka kykenevät tuottamaan sinänsä laadukkaita innovaatioita markkinoille. Lisäksi voimme tunnistaa yrityksiä, jotka tuottavat jokaiseen sykliin kyllä uusia palveluita ja tuotteita, mutta ne eivät ole erityisen laadukkaita.

On varsin selvää, millaisilla yrityksillä on parhaimmat mahdollisuudet menestyä kovassa globaalissa kilpailussa. Nopealiikkeiset laadukkaita innovaatioita tuottavat yritykset ovat tyypillisiä voittajia globaaleilla markkinoilla. Saattaa olla, jotkut laadukkaita innovaatioita kehittävät hitaat yritykset voivat menestyä erikoistapauksissa. Muun tyyppiset yritykset ovat vaarassa eliminoitua globaaleilta markkinoilta. Globaalia kilpailua luonnehtivat tänään kaksi avainsanaa: turbulenssi ja hyperkilpailu.

Meillä ei nykyisessä maailmassa ole todellakaan hautoa ja taistella byrokraattisten prosessien kanssa ikuisuuksia. Tai voimme me toki niin toimia, mutta silloin on aivan turha haaveilla uusista globaaleista menestysyrityksistä ja läpimurroista maailman nopeatemposilla markkinoilla.

Miten tätä tosiasiallinen tilanne tulisi heijastua Suomen innovaatiopolitiikkaan ja elinkeinopolitiikkaan? Meidän tulisi ottaa ensinnäkin nopeasyklisyys huomioon kaikissa hallinnon rakenteissa ja toimintamalleissa. Meillä ei tulisi olla pääsääntöisesti alle yhden kuukauden pituisia tekopäätöksenprosesseja yrityksiä koskevissa rahoitus- ja lupaprosesseissa, koska se tarkoittaa lähes aina ylimääräisiä viiveitä yritysten innovaatioprosesseihin.

Jo muutaman kuukauden viive voi olla kohtalokas nopeatempoisessa toimintaympäristössä. Yliopistojen ja yritysten R&D -prosessien tulisi olla nopeasti käynnistyviä, koska hidastelu pääsääntöisesti johtaa epäonnistuneeseen R&D- hankkeeseen.

Hidas ja byrokraattinen toimintamalli on varmin tae tuhlata veromaksajien rahoja R&D-toiminnan edistämisen yhteydessä. Liiketoiminnan ja markkinoiden nopeat syklit asettavat haasteita mm. tiedon hankkimiselle ja jakamiselle. Hallinnollisten prosessien tulisi olla laadukkaita, tehokkaita ja nopeita. Tästä syystä johtuen kaikki turha byrokratia tulisi minimoida R&D -hankkeiden yhteydessä.

Meidän tulisi sisäistää nopeasyklisyys toiminta-ajatuksena, jos aiomme tulevaisuudessa puhua hallinnosta mahdollistajana. Muussa tapauksessa voimme oikeastaan unohtaa koko käsitteen. Voimme siis todeta, että hallinnon yksinkertaistaminen mahdollistaa R&D-hankkeiden ketteryyden, vastauksena globaalisti muuttuneiden toimintatapamallien nopeasyklisyyden asettamiin vaatimuksiin

Jari Kaivo-oja
Dosentti (Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto), Tutkimusjohtaja (Tulevaisuuden tutkimuskesku, Turun yliopisto)

Lisätietoja: Fast Strategy: staying ahead of the game, Verkossa oleva esitys: http://knowledge.insead.edu/leadership-management/strategy/fast-strategy-staying-ahead-of-the-game-2061

Advertisements

5 Comments

  1. JuhaK says:

    Päätin lukea blogahduksen nähdäkseni mistä siinä oikeastaan on kyse koska sen otsikko ei ollut mielestäni kovin selkeä. Sitten törmäsin näihin: “ole todellakaan hautoa”? “tekopäätöksenprosesseja”? “miten tätä … tulisi heijastua”?
    Sisältö lienee tiivistettynä tässä: “hallinnon yksinkertaistaminen mahdollistaa R&D-hankkeiden ketteryyden, vastauksena globaalisti muuttuneiden toimintatapamallien nopeasyklisyyden asettamiin vaatimuksiin.”
    Oikein sijoitettu “sen”-sana otsikossa selkeyttäisi sitä aika lailla.

    • Otin huomioon kommentit. Kiitos Juha. Yhdessä blogissa on yleensä yksi teema tai asia, jota käsitellään. Yleensä näkökulmat ja esitetyt asiat on syytä perustella jotenkin. Tähän nyt pyrin tässäkin yhteydessä.

  2. Mari Hjelt says:

    Nopea reagointi, suoraviivaisuus ja selkeys julkisen sektorin toiminnassa on ollut yksi tärkeimmistä kantavista teemoista tulevaisuusselonteon ennakointivaiheen työssä. Nykyisen toiminnan muuttaminen ketterämmäksi ja suoraviivaiseksi vaatii paljon. Turhiin viiveisiin ei todellakaan ole tulevaisuudessa varaa eli Jari on tässä asian ytimessä. Eilen Kitkaton Suomi -tilaisuudessa esitetty yksi hyvä kansainvälinen toimintamalliesimerkki oli se, että kaikille viranomaisten ja julkisen sektorin tekemille päätöksille koskien lupia ja hakemuksia asetetaan maksimikäsittelyaika. Jos päätös ei tule tässä ajassa, hakemukset hyväksytään sellaisenaan. Tiukat deadlinet ne yrityksiäkin pyörittävät.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: