Home » Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus » Kiusallista puhetta työn tulevaisuudesta

Kiusallista puhetta työn tulevaisuudesta

Euroopassa vietetään robottiviikkoa . Meillä ei ole vaivauduttu moiseen vaan keskitymme jauhamaan seminaareissa tyhjiä sanoja purskeisesta työstä ja hierarkioiden purkamisesta. Uusi työ on etätyötä, läsnätyötä, mobiilityötä… työtä…. siis anteeksi – missä sitä työtä on, kun ihmisiä vähennetään yrityksistä ja tuskin nyt poistuvat työt palaavat enää ihmisille kun on tehokkaampiakin työntekijöitä?

Sitra kutsui 23 asiantuntijaa pohtimaan työn tulevaisuutta. Asiantuntijoiden pohdinnan tuloksena syntyi tämä kiusaannuttava ja ajasta ja elämästä irti oleva video.

Työn suuri murros ei liity yhteistyömuotojen organisoimiseen, vaan teknologian kehitykseen. Se, teknologian kehitys, tulee nimittäin muuttamaan kaiken. Käsityksen työstä, yhteiskuntien rakenteen, hallintotavan, koulutuksen, verotuksen…. kaiken. Ongelma on siinä, että muutosta ei oivalleta vaan tulevaisuutta pyritään rakentamaan taustapeiliin tuijottamalla.

Todellinen suuri muutos tapahtuu teknologioiden kehityksessä. Robotisaatiossa, keinoälyn kehityksessä, ubiikkiteknologioissa. Onpa kehitteillä myös keinointuitio. Koneet ovat yhä useammin ja yhä enemmän älykkäitä, oppivia ja ihmistä nopeampia ja tarkempia.

Ruotsissa on toiminut jo viiden vuoden ajan Robottilaakso Usa:ssa Rodney Brooks kannustaa robottien kehittelyyn ja uskoo, että kehitys lisää ihmisten hyvinvointia, luovuutta ja oppimiskykyä.

Mitä meillä? Meillä suuria debatin aiheita ovat yhteiskunnan taakkaa kasvattavat asiat – tai niiden vastustaminen, mutta  minkäänlainen pyrkimys niiden rationalisointiin ei kiinnosta. Velkataakka kasvaa, eikä kenelläkään ole pienintäkään aavistusta, miten yhteiskunnan hallintohimmelit ja palvelut rahoitetaan – silti vaaditaan yhä lisää: yhteiskunnan pitää ottaa ihmisestä kokonaisvaltainen vastuu, luoda työpaikkoja ja lisätä innovaatiopotentiaalia.

MUTTA! Verotuksen perusta on ollut ihmisen tekemä työ. Kun robotit tekevät suuren osan töistä, niin mitä verotetaan? Jos ihmisillä ei ole työtä, ei edes kulutuksen verottaminen riitä kaiken kustantamiseksi.

Olisiko todellakin aika miettiä yhteiskunta uusiksi? Ilman kiusallisia näennäisosallistamisia eikä mukainnostamisia. Tosi puhetta ja tositekoja. Ja pian sittenkin! Kiitos.

Professori Haukkala arvioi blogissaan todella osuvasti BohoBusiness kirjaa ja kommentoi osaltaan yhteiskunnan näköalattomuutta ja kädettömyyttä.

ps. Tekesille, Sitralle ja muille teknologian yhteiskunnallisille toimijoille heitän kysymyksen: Miksi olemme jääneet jälkeen kehityksestä? Eikö olisi ollut teidän asianne tuoda uusin tietous saapuvillemme? Miksi Tulevaisuusselonteko ei huomioi näitä asioita? Olittehan ideoimassa sille perustaa?

[edit: lisätty allaoleva todella herättelevä kuva 29.3.2013. Edelleen toivossa, että asian kriittinen akuuttius oivallettaisiin.]

Cristina Andersson, Munkkiniemessä 26.11.2012

Advertisements

20 Comments

  1. Lauri Gröhn says:

    Olemme jääneet jälkeen siis missä?

  2. Lauri Gröhn says:

    Ei teknologia ole itsetarkoitus eikä teknologian markkinamiehet ole Suomea rakentamassa, vaan bisnestä, kuten heidän pitääkin. Missä olemme inhimillisesti tarkastellen jääneet jälkeen?

    Ps. Boho on pohjimmiltaan markkinamiesten piiloviestiä vain.

  3. Boho ei todellakaan ole markkinamiesten piiloviestiä vaan minun ja Kaivo-ojan puheenvuoro. Siinä ei ole mitään, mitä emme olisi ajatuksella ja tunteella käyneet läpi ja todenneet omaksemme.

    Vain rakkaus on itsetarkoitus. Ja se on bohoa.

  4. mikkoni says:

    Todellakin yhteiskunta laahaa teknologisen kehityksen perässä ja kaukana. Ruokaa tehdään 10 miljardille -> joka vaiheessa ketjua menee suuret määrät hukkaan, monoviljely tuhoaa peltoainekset, joka välissä on välistävetäjiä. Vettä voidaan saada puhdistettua tosi monimuotoisin keinoin, mutta se ei passaa Nestlelle.

    Jos ajateltaisiin tätä järkevästi, laskettaisiin käytössä olevat luonnonvarat ja ohjattaisiin niitä tärkeisiin kohteisiin. Nykyään kuka tahansa voi olla lähes omavarainen, on vesiviljelyä, 3D-tulostamista ja vaikka mitä mahdollisuuksia. Ongelma on, että ihmisiä ei kiinnosta arvomaailman muutos, luonto, jälkipolvet tai vaihotehdot, luullaan kaiken olevan pelkkää kasvua.

    Mutta nyt meillä on todella jännä skenaario: joko ihmiset orjuuttavat itseään ja toisia viimeiseen öljytippaan asti tai katsotaan mahdollisuudet ja toimitaan niiden mukaan. Nykypäivänä voidaan jopa luoda elämää koeputkessa, olemme menneiden sukupolvien silmissä jumalia, mutta silti halutaan tuhlata elämä tuskaisessa työssä, keräämällä turhaa krääsää, vaikeuttaen lastensa tulevaisuutta.

    Jotenkin vain tuntuu, että virtuaalimaailma on se 1. prioriteetti ja unohdetaan täysin, että tuolla on puitakin, jotka mahdollistavat elämän tällä pallolla. Vero on myös todella hassu juttu, tosiasiassahan se on vain eräänlaista välistävetoa. Tulovero, se tähän mennessä perverssein käytäntö, on vasta n. 100v vanha keksintö, joka on jopa USA:n perustuslain vastainen. Sitä maksetaan kun on totuttu ja viranomaisten pelossa.

    Yltäkylläistähän tässä jo olisi, jos tuo uusliberaali höttö ei olisi ottanut tuulta alleen sen 1% ulkopuolella, mutta samaa saarnaa kuulee joka suusta. Miksi ei ihmiset ota selvää asoista ja tajua, että raha luodaan täysin tyhjästä. Pankki voi pakkolunastaa asuntosi ilman mitään konkreettista vaihtoa, koska niin lukee sopimuksessa!

    Mutta pitää nyt ymmärtää tässä valtion leipää syöviä, jos ihmiset saisivat päättää niin suurin osa näsitä turhista paperinpyörittäjistä saisi kenkää heti. Pitää varmistaa se oma toimeentulo ensin ja sitten jos ei nouse vastustusta, jotain voisi ehdottaa. Ehkä se on vain uskalluksesta kiinni, näin munatonta sakkia ei mistään muun maailman kolkasta löydy.

  5. Lauri, anna nyt armoa! Yritän vain jakaa vastuuta meille kaikille, eikä sysätä sitä yksien niskoille.

    Valtio olemme me (vai sanottiinko siinä “olen minä”). Yhdessä veneessä -retoriikan tarkoitus on tietysti sen julistaminen, että olemme mukamas yhtä mieltä ja yhteisessä rintamassa. Ja näin syntyy lisää kiusallista puhetta. Siitä anteeksipyyntlö.

  6. Mikkoni, tuloverosta pitäisikin luopua asteittain ja siirtyä muihin valtion tulomuotoihin. Mitä ne ovat…. sitä pitäisi toden totta alkaa työstämään. (eikä millään tuplatiimimenetelmillä).

    Lauri, hyvä avaus! Juuri tuollaista pohdintaa tarvittaisiin nyt.

  7. Mari Hjelt says:

    Christinan kanssa samaa mieltä eli teknologian kehitystä suhteessa tulevaisuuden työhön ei todellakaan voi sivuuttaa pohdittaessa tulevaisuutta. Hyvä esimerkki on vaikkapa 29.11. pidetyn Kitkaton Suomi – ICT tulevaisuusfoorumin professori W. Brian Atrhurin alustus, joka käsitteli samaa asiaa (videoituna 2030.fi-sivuilla). Tosin itse jonkinlaisena tekoäly-tutkijataustaisena on todettava, että samaa asiaa on puitu jo pitkään. Suomessakin oltu tässä kehityksessä ihan hyvin mukana, kun katsotaan vaikkapa teollisen tuotantomme automaatiokehitystä viime vuosikymmeninä. Joka tapauksessa muutoksen tahti hyvin todennäköisesti kiihtyy, isoja muutoksia tapahtuu ja kaikki hyvät ehdotukset siitä miten yhteiskunnan tulee tähän nyt varautua ovat juuri nyt tervetulleita.

  8. Mari, on totta, että teollisuuden automaatio on varsin pitkälle kehittynyttä. Siitä saamme kiittää esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan hienoja tilauksia.

    Mutta nyt käynnissä olevat muutokset ovat paljon muutakin ja edistyneempää kuin teollisuuden automaatio. Kyse ei myöskään ole pelkästään ICT:sta. Vaan työpaikoista.

    Lakimiehet, opettajat, toimittajat, autonkuljettajat… korvattavissa keinoälyllä ja roboteilla. Suomen ongelma on, että kun tätä ei pidetä strategisesti merkittävänä asiana niin olemme kehityksessä lastuja laineilla ja vaikkapa Cambridgen tutkimat riskit käyvätkin toteen.

    Kasvava DIY trendi ja teknologian mahdollistama uudenlainen tekeminen on asia, joka pitäisi todella tarkkaan käydä läpi. BohBusiness kirjassa näitä asioita valaistaan.

    BohoBusiness kirjasta löytyy myös seuraava lista kehityksistä, jotka olivat uusia tai kiinnostavia viime kesänä kun kirjoitimme kirjaa. Parhaillaan kirja on tekeillä englanniksi – keväällä lista näyttää jo aivan toiselta.

    1. Nanorobotti voittaa C-hepatiitin.
    2. Raymond Kurzweil ennustaa, että ikuinen elämä on mahdollinen
    vuonna 2029.
    3. Nevadassa keinoälyn ohjaama auto on saanut ajoluvan.
    4. Sugata Mitra kehittää opetusta, joka perustuu lähes täysin lasten
    itseohjautuvuuteen.
    5. Robotti tunnistaa itsensä peilistä.
    6. Urheilusivusto ESPN siirtyy kohti täysin robotisoitua uutistuotantoa.
    7. Norjalainen startup ilmoittaa keksineensä desalinaatiomenetelmän,
    joka ei käytä energiaa.
    8. FoxConn ”rekrytoi” miljoona robottia.
    9. Enernet, älykäs sähkölaitteiden verkko, etenee tavoitteenaan olla
    täysin toiminnassa vuonna 2030.
    10. Ihmiset voivat tarkistaa kännykän avulla, onko heillä sairauksia,
    esimerkiksi malariaa tai anemiaa.

    Syy miksi emme juuri käyttäneet suomalaisia asiantuntijoita on juuri tuo näköalattomuus ja etäisyys ajanhermolta. Onneksi löysimme maailmalta ihmisiä, jotka osasivat avata silmiämme.

  9. Lauri Gröhn says:

    “Lakimiehet, opettajat, toimittajat, autonkuljettajat… korvattavissa keinoälyllä ja roboteilla”

    Tuo on sen verran liioittelua, että sanoisin valheeksi. On osatehtäviä ja tilanteita, joissa tuo totta. Tuo lainattu väittämä vertautuu tähän: “rakastelu on korvattavissa masturbaatiolla.”

  10. Lauri, nyt sinun kyllä kannattaa hiukan perehtyä asioihin ennen täystyrmäystä. Lakimiesten hommia hoitava keinoäly on jo kehitetty ja toimittaja robotitkin ovat hommissa, jos katsoit tuota listaa.

    Ylipäätään on äärimmäisen törkeää syyttää minua valehtelijaksi. Esitettyihin asioihin löytyy aineistoa – jos hiukan viitsii nähdä vaivaa, tai ainakin lukea BohoBusineksen lähdeluettelon.

  11. Toivon todellakin, että Suomi olisi mukana robotisaation, IT-osaamisen ja ubiikkiteknologian eturintamassa. Jos tutkiminne viime aikaisia vientitilastoja, tilanne ei välttämättä ihan siltä näytä – valitettavasti. Ei meille ole oikeasti mini-3-D-teollisuutta, ruotsalaiset ovat monta vuotta edellämme robotisaation kaupallisessa hyödyntämisessä ja japanilaiset etenevät ubiikkistrategioissa omaa terävää strategiaansa kehitellen ja toteuttaen. Edelläkävijyyttä on jossain määrin start-up-genessä, mutta ei laajassa mittakaavassa. Ehkä kohtalomme on olla passiivinen seurailija ja teknologian omaksujan rooli. Sekin voi olla haastellista nykyisillä asenteilla. Kokemustemme mukaan monet hyvinkin keskeiset poliittiset päättäjät ovat robottipelkoisia menneisyyteen käpertyjiä.

  12. Lauri Gröhn says:

    Tuosta olen samaa mieltä. Tekesin sivut ovat huollossa, mutta en muista robotiikkaohjelmaa…

  13. Suomen ICT komitean raporttia ei voi pitää kovin hyödyllisenä, koska siitä puuttuu robotisaatio. Vastoin yleistä käsitystä meillä päin robotisaatio EI ole osa digitalistaatiota vaan digitoidun tiedon käyttäjä. EU:N ICT raportissa asia on huomioitu:

    Robotics is strategic for ICT and for Europe. Robotics connects and integrates the world of ICT (hardware and software) with many different technologies and application domains, such as machine tools and automation, materials, services, social innovation, health, Ambient Assisted Living, just to mention a few, thus creating many opportunities for extending the reach of ICT beyond its traditional domains.
    Robots add to ICT the ability to actively interact with the physical world, including objects and people. Since their initial and then continuous success as machine tools for advanced manufacturing and automation, industrial robotics and automation evolved to become a key industrial sector and a field in which Europe stands as an international leader.
    European robotics research is now recognized as possessing international leadership, and as such it is widely respected. This is why most non-European Countries have a strong interest in collaborating with Europe.
    The main areas of development of European robotics is in service robotics, betting on the growth (somebody expects a real boom) in such applications as assistance to workers in factories (this being associated with the ageing of workers at work), and assistance to people at home, in hospitals, for personal mobility, in urban environments, for education and entertainment, for rescue. Small and large, cooperating and autonomous flying, sailing and submarine robots are being developed in Europe, with the potential to become real gamechangers.
    The role of ICT inside robots (microcontrollers, MEMS, motors and drivers, etc.) and outside robots (Ambient Intelligence, communication systems, etc.) is recognized as a major factor for successful uptake of robotics technology, since it facilitates the functioning of the robot and at the same time the supervision of the robot from outside, guaranteeing safety and efficiency of operation.
    The development of an international market for service robots (the one on automation is well established) can very clearly benefit from international collaboration. Issues like acceptability, standards, interoperability, safety, legal requirements, affordability, sustainability, sustainability have to be addressed and solved in order to favor the further deployment of the coming generations of robots.
    http://cordis.europa.eu/fp7/ict/istag/documents/ict-research-and-innovation-final-72pp.pdf

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: