Home » Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus » Terveydenhuollon teknologiakehitys ennen vuotta 2020

Terveydenhuollon teknologiakehitys ennen vuotta 2020

Eräs merkittävä haaste Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteolle on hyvinvointipalveluiden ennakointi ja suunnittelu. Merkittävä osa Sinisen kirjan Teeseistä kytkeytyy tulevaisuuden hyvinvointiin ja tarvittaviin muutoksiin työelämässä ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tätä haastetta ei voida kohdata ilman ajantasaista tilannekuvaa hyvinvointipalveluiden tulevasta teknologiakehityksestä. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten tarvittavia lukumääriä on todella vaikea arvioida ilman että arvioidaan tulevaa terveydenhuollon alan teknologiakehitystä.

Tässä mielessä eräs hyvä, hyödyllinen ja mielenkiintoinen raportti on Det Norske Verisitasin (DNV) raportti “Technology Outlook 2020 Healthcare“. Raportti kuvaa odotettavaa terveydenhuoltoalan teknologiakehitystä. Tähän mielenkiintoisen raportin voi tilata verkko-osoitteessa:

http://www.dnv.com/moreondnv/research_innovation/foresight/healthcare/

Hyvinvointipalveluiden tuotannossa on tärkeää arvioida teknologiakehityksen tulevia mahdollisuuksia. Tuottavuutta voidaan hyvinvointipalveluiden tuotannossa parantaa monin eri tavoin ja valinnoin. Siksi Suomessa olisi aktiivisesti tartuttava teknologiakehityksen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin ja luotava uskottavia visioita ja strategioita terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden kehittämiselle.

Jari Kaivo-oja

Advertisements

12 Comments

  1. Lauri Gröhn says:

    Voisitko hieman perustella tätä:

    ” Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten tarvittavia lukumääriä on todella vaikea arvioida ilman että arvioidaan tulevaa terveydenhuollon alan teknologiakehitystä.”

  2. jarikaivooja says:

    Tiedämme että teknologiakehitys mm. automatisaation kautta vaikuttaa ihmisen työpanoksien käyttöön. Esimerkiksi robottirollaattori voi olla sellainen teknologinen innovaatio, että se vaikuttaa terveydenhuollon työvoiman käyttöön.

  3. jarikaivooja says:

    Tässä erään “smart rollator”-pilotoinnin esittelyvideo: http://www.youtube.com/watch?v=dJqyLI7Rwws&feature=relmfu Myös vieläkin kehittyneempiä malleja on varmasti kehitteillä ja työn alla.

  4. jarikaivooja says:

    “Mahdottamat” ajatukset ovat aika usein osoittautuneet mahdollisiksi…..

  5. Lauri Gröhn says:

    Tuohonko siis perusta väittesi?

    Voisitko hieman perustella tätä:

    ” Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten tarvittavia lukumääriä on todella vaikea arvioida ilman että arvioidaan tulevaa terveydenhuollon alan teknologiakehitystä.”

  6. jarikaivooja says:

    Kyllähän tiedämme Solowin tuottavuusfunktion pohjalta jo tämän perusasian. Työn tuottavuus muuttuu teknologisen kehityksen myötä. Kun teknologinen kehitys etenee, työpanoksien käyttö muuttuu. Niin on tapahtunut historiassa ja myös tulevaisuudessa näin kehitys etenee. Tuore ja selkeä Prof. Matti Pohjolan esitys löytyy uusimman Kansantaloudellisen aikakauskirjan 3/2012 pääkirjoituksestä “Taloustiedettä ja politiikkaa”.

    Ks. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/julkaisut/kak/uusinnumero.html

    Arvoisa Lauri, suosittelen sinulle taloustieteen opiskelua.

  7. Lauri Gröhn says:

    Taloutieteellinen tarkastelu johtaa vanhustenhoidon osalta harhaan. Esimerkiksi alueellisessa vanhuspalvelussa jää lähihoitajille vähemmän aikaa vanhuksille kirjattaessa turhaa tietoa kannettavilla päätteillä. Tuottavuus siis on laskenut.

    Entä Solowin paradoksi?

    Heittosi on edelleen tyhjän päällä.

  8. jarikaivooja says:

    Se ei kyllä johda meitä ainakaan harhaan. Esimerkkisi on spekulatiivinen ja meillä ei ole näyttöä sen paikkansapitävyydestä. Käyttämäsi käsite “turha tieto” voi olla erittäin relevanttia tuottavuuden kehittämisen kannalta. Miten siis määrittelet “turhan tiedon”? Onko sinulla jotain empiiristä näyttöä siitä, että Solowin paradoksi olisi relevantti asia Suomen terveydenhuollossa? Todennäköisesti ei ole. Jos on, esitä jotain näyttöä asian osalta.

  9. Lauri Gröhn says:

    Esimerkkini on siellä työskennelleen tutun kertomaa. Turha tieto meni byrokraattien arkistoon. Ja koska tuottavuuden määrittely unohtaa laadun ja on toisekseen otettu teollisuudesta, on se puhdasta roskaa.

    Outoa huomata, että oletkin teknoktaatti tulevaisuudentutkijan valepuvussa. Vai teetkö ehkä itseäsi tykö Tekesin jatkoprojektien suuntaan? Sorry ikävä ilmaukseni

  10. jarikaivooja says:

    Joopa joo …. veljen siskon kaveri kertoi varmaan asiasta ja nyt sitten pitäisi uskoa asia sokeasti. Olen itse joskus silloin tällöin käynyt läpi joidenkin mielestä “turhia tietoja” ja usein onkin paljastunut todella relevanttia tietoa tuottavuuden kannalta. Tuottavuuskeskustelussa on kyllä kiinnitetty erittäin paljon laatuun ja laatujohtamiseen – Toyota -casesta lähtien, joten tuo kommenttisi ei kyllä pidä kutiansa.

    Tulevaisuudentutkija voi olla teknoraatti tai ekonomisti kuten itse olen. Ei se diskvalifioi minua mitenkään tulevaisuudentutkijana. Teen töitä ilman ismejä normaaleista akateemisista lähtökohdista käsin. Kiinnostus tosiasioihin ei tee minusta riippuvaista tutkijaa mihinkään suuntaan.

    Sen sijaan sinä voisit nyt vastata aikaisempiin kysymyksiini, eikä kääntää keskustelua epärelevantteihin kysymyksiin tässä yhteydessä. Eli voitko todistaa jollain järkeenkäyvällä tavalla että Solowin paradoksi on relevantti ongelma suomalaisessa terveydenhuollossa?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: