Home » Hallinto mahdollistajaksi » Mistä rahat?

Mistä rahat?

Kuntavaalien suurimmaksi kysymykseksi näytti nousevan sote -uudistus. Se onkin oiva aihe saada kansalaisten huomio puoleensa – jokainen meistä joutuu kohtaamaan sote ongelmia elämänsä aikana ja toivoisi, että asia olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa, jotta silloin kun on heikoimmillaan ei tarvitsisi taistella huonon palvelun, jäykän systeemin ja kiireen turruttamien ihmisten kanssa.

Hämmästyttävää oli se kiire millä sotea yritettiin ajaa kuin käärmettä pyssyyn, kiireellä – ihan kuin kuntavaalit jotenkin olisivat ratkaisevat asiassa.

Luulen, että suurin syy kiireeseen on se, että ei haluta puhua miten uudistus – tai palvelut yleensäkin rahoitetaan. Paineinen keskustelu yksityiskohdista takasi, että vaikeaan asiaan ei tarvinnut tarttua.

Meillä on Suomessa hieno demokratia ja ihan hyvät poliitikot. Me kansalaiset räksytämme ja se on toki ihan oikein – asiat eivät saa demokratiassa mennä kuin Strömsössä vaan niistä on keskusteltava ja taitettava peistä. Mutta miksi kansalaisiin ei luoteta? Niin paljon, että puhuttaisiin myös rahoituksesta. Anteeksi, käytin ympäripyöreää sanaa. Tarkoitin sanoa rahasta. Siis siitä välineestä, jolla yhteiskunnan erilaiset riennot, toiset tarpeellisempia kuin toiset, maksetaan.

Elämme järisyttävän muutoksen aikaa. Sveitsiläisen USB pankin kymmenentuhannen ihmisen irtisanomiskaavailut on uutinen, jonka pitäisi saada korvat hörölleen myös täällä kotosuomessa. Pankki ei irtisano ihmisiä rahanpuutteen vuoksi vaan siksi, että niille ihmisille ei yksinkertaisesti ole tekemistä. Automaatio, kone, korvaa ihmisen.

Miten käy yhteiskuntien, joiden ylläpito perustuu työn verotukseen? Siis ihmistyön? Ari Ojapelto ennakoi jo parikymmentä vuotta sitten, että automaation verottamista tulisi alkaa harkita. Nyt tuo harkinta-aika on päättynyt. Ihmisen työ korvautuu roboteilla – mitä aikoo tehdä yhteiskunta ja sen talouskäsivarsi verokarhu?

Mistä rahoitetaan välttämättömät palvelut kun veromyllyn kierrokset hyytyvät?

Nyt on suuremmat mahdollisuudet suoraan demokratiaan kuin milloinkaan aiemmin. Viedään rohkeasti rahoitusasia kansalaiskeskusteluun. Poliitikkojen on uskallettava ottaa riski äänten menettämisestä vaikean asian edessä – mutta luottakaa, että meitä, jotka tuemme rohkeita avauksia on monia!

Kolme asiaa, joiden ympärille kansalaiskeskustelun voisi rakentaa:

  1. Valtion budjetin rakenteen uudistaminen kolmetasoiseksi. (ks. blogaus aiheesta). Tämän avulla nähdään, mitkä budjetin elementit todella palvelevat kansaa, hyvinvointia ja tulevaisuutta.
  2. Robotti, keinoäly ja ubiikkiteknologia tilanteen selkeyttäminen, niiden aiheuttamien muutosten kuvaaminen erityisesti työn muutoksen kannalta ja konkreettisten johtopäätösten ja voittavien aloitteiden tekeminen.
  3. Luovuuden, taiteellisuuden, keksimisen, suvaitsevaisuuden ja yrittäjyyden välitön lisääminen kaikkiin opetusohjelmiin ja -suunnitelmiin. Vapauden, rauhan ja yksilön valintojen arvojen korostaminen kaiken perustana. Tämän on käynnistyttävä välittömästi, sillä automaation kasvaessa korostuu ihmisen kyky luoda uutta ja ainutlaatuista, sellaista mihin kehittyvät ja älykkäät koneet eivät kykene. (ks. blogaus aiheesta)

Näillä asioilla on nyt kiire. Ministerien aika ei saa mennä eurokriisin ja soteuudistuksen setvimiseen kun kansakunnan tulevaisuus on vaakalaudalla. Antakaa nuo asiat virkamiehille – tahtotilahan on jo selvillä!

Näistä asioista ei myöskään pidä tehdä visioita, strategioita eikä selontekoja. Teknologian osalta juna etenee sellaista vauhtia, että on keskityttävä hyppäämään junaan eikä käyttää aikaa loppumattomiin komiteamietintöihin ja tyhjänpäiväisiin hankkeistuksiin. Päätöksiä, konkretiaa, aloitteita ja tekoja. Niitä tarvitaan. Toimintaa.

Aiheesta on tullut kirja: BohoBusiness, jossa on kattavasti käyty läpi ajankohtaiset trendit, jotka vaikuttavat Suomen ja koko maailman tulevaisuuteen. Kirjassa on myös esitetty ratkaisuja, jotka auttavat rakentamaan parempaa maailmaa.

Advertisements

3 Comments

  1. Lauri Gröhn says:

    Onko jossakin todistettu että “luovuutta voi lisätä”?

    • Hyvä kysymys Lauri. Eipä kai. Mutta eiköhän luovuutta vahvistavia asioita voi lisätä erilaisiin aiheisiin ja aineisiin ja oppeihin? Vai mitä? Tai ainakin voi yrittää, että ei tapa sitä. Luovuutta.

  2. Vesa Saarinen says:

    Onneksi verotulot kasvavat, kun rikkaat eläkeläiset elävät pitkään 🙂

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: