Home » Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus » Boheemisuuden voima

Boheemisuuden voima

Massatyhmyyden, älyn käytön puute ja joukkoajattelun aave kummittelevat maailmassa. Tämä hölmöyden aave on luonut toimimattomia rakenteita, laajamittaista korruptiota ja zombievelijärjestelmiä. Keskikertaisuuden, latteuden ja tasapäistäminen ideologia vallitsee liian monessa talouden, politiikan ja sosiaalisen organisaation ja ryhmän piirissä. Laiska ja vanhoja latteuksia toistava joukkoajattelu on keskeinen trendi globaalin talouden ohjauksessa ja ymmärtämisessä. Uusia ajatuksia esittävät boheemit ajattelijat leimataan helposti toisinajattelijoiksi ja veneen keinuttelijoiksi samalla kun keskinkertaisuudet ja status quon vartijat palkitaan ruhtinaallisin palkkioviroin ja bonuksin. Oman oksan vartijat torppaavat merkittäviä innovaatioita heittäen kapuloita hyvinvoinnin ja kehityksen rattaisiin.”

Tässä ote Boheemien manifestistä, joka on osa huomenna torstaina 11.10.2012 Pörssitalolla ensiesiintymisensä kokevaa kirjaa ”BohoBusiness”. Kirjassa on käsitellään monia eri tulevaisuusteemoja, mutta keskiössä ovat yhteiskunnan boheemit ja keskinkertaisuudesta erottuvat toisinajattelijat.

Yhä nykyäänkin kriittinen kyseenalaistaminen ja itsenäinen ajattelu on liian harvinaista monissa organisaatioissa – aina yliopistoja ja isoja korporaatioita myöten. Globalisaatiosta vastaavia organisaatioita vaivaavat samat ongelmat: uudistumiskyvyn puute ja aloitekyvyttömyys.

Emme eläisi yhä jatkuvaa finanssikriisiä, jos olisimme kyseenalaistaneet pankkien ja eri korporaatioiden toimintaan aikaisemmin. Meidän olisi myös uskallettava kyseenalaistaa valtion eri instituutioiden toimintaa.

Unohdamme usein, että valtion ja kuntien instituutiot ovat meidän palveluksessamme. Maksamme verotuksen kautta jokaisen virkamiehen palkat ja meillä tulisi olla oikeus vaatia hyvää hallintoa. Emme ole hallintoalammaisia.

Voimme hyvin selvästi nähdä, miten isojen haasteiden edessä ihmiskunta on. Isoihin haasteisiin tarvitsemme uusia radikaaleja ratkaisuja ja rohkeaa ajattelua. Boheemit muutosjohtajat ja uusien ideoiden esittäjät ovat avainasemassa, jos ja kun etsimme – ja aktiivisesti toteutamme uusia ratkaisuja ihmiskunnan isoihin ongelmiin.

Tarvitsemme uusia innovaatioita enemmän kuin koskaan. Tarvitsemme boheemisuuden ja kyseenalaistamisen voimaa.

Yhä vieläkin helposti turvaudumme liian itsestään selviin ratkaisuihin yrityksissä ja yhteiskunnassa.

Turvallisuushakuisuus, omat mukavuusalueet, alhainen riskinottokyky ja keskinkertaisuus ohjaavat liikaa ajatuksiamme ja tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa. Tulevaisuutemme määräytyy humanisaation ja robotisaation yhteisvaikutusten kautta. Siksi ihmisen kannalta on tärkeää miettiä ihmisten ja robottien uudenlaista suhdetta. Tätä kysymystä käsittelemme laajasti ”BohoBusiness”-kirjassa.

Historiamme on täynnä mitä erilaisempia ja persoonallisempia boheemeja, jotka ovat monin eri tavoin vaikuttaneet kulttuurimme ja uusien ideoiden, inventioiden ja innovaatioiden syntyyn.

Boheemit yksilöt ovat olleet massoista erottuvia valonkantajia, jotka ovat rohkaisseet monia kulkemaan omia polkujaan. Näin boheemit ovat vaikuttaneet kulttuurimme sekä suoraan että epäsuoraan. Ilman boheemeja kulttuurimme ja yhteiskuntamme olisi tasapaksumpi, keskivertoisempi ja virikkeettömämpi.

Haluammeko tällaista yhteiskuntaa tulevaisuudessa? Voisimmeko ymmärtää boheemeja paremmin ja antaa heille lisää mahdollisuuksia toimia enemmän?

Voimme tehdä myös niin sanotun stalinistisen ajatustestin.

Jos poistaisimme historiasta ja valokuvista kaikki boheemit, ”valtavirrasta poikkeavat”, ”epäkorrektit”, ”vasenkätiset”, ”pellepelottomat” ja ”ei-salonkikelpoiset” henkilöt, olisi maailmamme huomattavasti tylsempi, paljon vähemmän kehittyneempi. Monet loistavat ideat ja innovaatiot olisivat jääneet toteutumatta ilman boheemeja yksilöitä.

Kulttuurihistoriaamme kuvaavista dokumentaarista valokuvista tulisi melko tyhjiä, jos poistaisimme niistä boheemit ihmiset ja ryhmät. Jäljelle jäisi pönöttäviä ja keskivertoja ihmisiä sisältäviä kiiltokuvia.

Haluammeko lisää jäykkien valtarakenteiden määrittelemiä kiiltokuvia ja “muka selvityksiä”- vai aitoja ihmisiä tekemään muutoksen yhteiskunnassamme?

Advertisements

8 Comments

  1. Lauri Gröhn says:

    Hyvä kirjoitus. Mutta innovaatioita korostetaan nykyisin liikaa. Suurin osa maailman bisneksistä on rutiininomaista palvelua. Tuo kirja täytyy ehdottomasti hankkia…

  2. Tarpeellinen kirjoitus, ja hyvä kommentti Lauri Gröhniltä. Maailma kuitenkin pyörii tavanomaisesti, ja elämän askareet ovat rutiininomaisia. Mm Innovaatiot, luovuus sinänsä vaikka kahvipöydässä, sekä taide luovat normaliuteen elämää. Tarvitaan hienovaraisuutta olla loukkaamatta sitä perusvoimaa/normaliutta, josta luovuus kumpuaa. – Mutta voi olla tarpeellista myös puolustaa boheemiutta, kun niin helposti he tulevat syrjäytetyiksi. – Harry Botter-sarjoissa tulee hyvin kuvattuna kaksi voimaa, taiteellisella yli-ilmentämisellä, jotka toimivat maailmassa, noidat ja jästit; boheemit ja tavanomaisuus.

  3. Lauri Gröhn says:

    Kuuntelin politiikkaradion, jossa kirjan tekijät äänessä. Tuli mieleen nuo koululaiset 2030fi tilaisuuksissa 😦

  4. Lauri, älähän nyt tuomitse… teemme parhaamme!
    🙂

  5. Lauri Gröhn says:

    Vika oli toimittajassa kun ei keskitytty mihinkään, pelkkiä heittoja vain…

  6. Lauri Gröhn says:

    Hankin palattuani kuukauden reissulta. Nautinnollinen kirja. Tunnustaudun …

  7. Lauri Gröhn says:

    Mitä tämä tarkoittaa:

    “Julkisessa ja kotitalouksien tuotannossa tuottavuus tarkoittaa tarpeita, joita tyydytetään käytetyillä varoilla.” Sivu216

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: