Home » Kritiikki » Rakentavaa kritiikkiä

Rakentavaa kritiikkiä

Olin torstaina 27.9. mukana Valtioneuvoston Tulevaisuusselonteko -tilaisuudessa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Aiheena olivat tulevaisuuden taitajat. Osallistujille pöytiin jaetussa flyerissa luki: “Kerran Vaalikaudessa eduskunnalle annettavassa tulevaisuusselonteossa on tällä kertaa teemana Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030 (…) Ennakointivaiheen tavoitteena on luoda näkemyksiä tulevaisuuden suunnista, jotka tarjoavat mahdollisuuksia ja ratkaisuja Suomen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin rakentamiselle ja ylläpitämiselle.”

Prosessissa on selvästi ollut tarkoituksena aiempaa suurempi avoimuus ja osallistaminen. Siihen viittaavat ympäri maata järjestettävät Tulevaisuusselonteko -tilaisuudet ja Sitralaisten ylläpitämän 2030.fi -sivusto, jonka ideana on tuoda esiin kiinnostavia tulevaisuushenkisiä tekstejä avoimemman prosessin nimissä. Olen itsekin osallistunut kirjoituksillani tähän työhön ja pidän avoimempaa ja läpinäkyvämpää päätöksentekokulttuuria tervetulleena.

Torstaisen tilaisuuden juontajana toimi pirteästi varadekaani Kirsti Lonka Helsingin Yliopistosta. Lonka oli ottanut mukaan fiksuja oppilaitaan, jotka toimivat ryhmätöiden fasilitaattoreina kussakin pöydässä. Ryhmätyö olikin mielekästä ja saimme paperille paljon kiinnostavia asioita. Se, mitä tapahtui seuraavaksi teki koko työskentelystä näennäisosallistavaa. Mukanaolijoiden eteen heijastettiin lista ryhmätöiden tuloksia, tyyliin: “40% pöydistä oli ottanut esiin rohkeuden”, jne. Sinänsä kiinnostavien ryhmätöiden tuloksilta oli leikattu siivet, kulmat oli pöyristetty ja lopputuloksena oli ympäripyöreä listaus, josta kukaan ei enää saanut mitään irti. Lähes kaikki vaikuttivat turhautuneilta.

Miksi otin edellä kuvatun prosessin esiin? Pelkään, että kyseessä on yleisemminkin vaikuttava toimintatapa:  päätöksentekijöiden korviin on vaikea saada uutta ja kiinnostavaa tietoa, omaperäisiä ajatuksia ja vaihtehtoisia näkemyksiä (ei vaikka kyse on elintärkeästä asiasta: Suomen tulevaisuudesta). Välissä toimii sensorijoukko, joka välttääkseen päätöksentekijöiden kuormittamista tekee yleistyksiä ja yrittää pukea ajatuksia sellaisten keskusteluiden muotoon, jotka jo yleisesti tunnetaan ja jotka on helpompi omaksua. Tilannetta edelleen vaikeuttaa se, että päätöksentekijöiden (ja myös tulevaisusselonteon) ympärillä pyörii lobbarijoukko, jotka ajavat omaa asiaansa. Pelkään myös, että prossessissa on enemmän tai vähemmän kyse näennäisosallistamisesta (kirjoitin tästä aiemmin blogitekstin).

Miten voisimme yhdessä rikastaa päätöksetekijöiden näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista?

On toinenkin asia, johon kiinnitin huomiota ja josta on syytä lausua muutama sana. Tilaisuudessa liikuttiin tulevaisuuden suhteen hyvinkin tunnepohjaisella mutu-tasolla. Nyt on syytä muistaa, että tulevaisuuden tutkimuksen piirissä on käytettävissä paljon uutta tutkimustietoa siitä, miten maailma makaa vuonna 2030 ja siitä, mitä tietoa ja osaamista tarvitsemme tuolloin pärjätäksemme globaalissa kilpailussa. Oletukset tulevaisuudesta perustuvat nykyhetken sellaisiin ilmiöihin, joiden merkityksen voi olettaa kasvavan jatkossa. Yksi esimerkki tällaisesta merkitystään kasvattavasta ilmiöstä on jo aikaisemmin kirjoituksissani esille tuotu 3D printtaus (jo nyt voidaan jo 3D printata huonekaluja, ruokaa, ihmisen elimiä, jne). Herää kysymys, miten tulevaisuuden tutkimuksen uusin tieto ja alan osaaminen on käytössä tulevaisuusselontekoprosessissa? Tulevaisuusselonteon raaka-aineeksi riittävät tuskin tämän tyyppiset itsestäänselvyydet: “Tulevaisuudessa olisi hyvä osata kieliä” (lausuttu johtopäätöksenä 27.9. tilaisuudessa).

Entä, miten uusin osaaminen ja tieto on käytössä tulevaisuusselonteon yhteisöllisessä suunnittelussa ja tilaisuuksien fasilitoinnissa? Kirjoitin jo aiemmin uudesta suunnittelutyön paradigmasta (lue blogiteksti). Uuteen paradigmaan liittyen olemme (AlternativeFutures / Yatta Oy) kehittäneet kiinnostavan sovelluksen: ennakointikartan, joka mahdollistaa kompleksisten muutosten paremman hahmottamisen visuaalisessa ja interaktiivisessa muodossa (kuva yllä). Ennakointikartta soveltuu sekä päätöksentekijöiden työvälineeksi, että koko organisaation ymmärryksen lisäämiseen siitä miten muutokset vaikuttavat toimialaan ja organisaatioon. Ennakointikartasta tai sen tyyppisestä lähestymistavasta olisi varmaankin suurta hyötyä myös poliittisille päätöksentekijöille, hekin kamppailevat jatkuvasti muuttuvan tiedon ja tutkimusraporttien viidakossa. Lisäksi olemme luoneet metodiikkaa ideoiden arviointiin ja ideoiden kehittämiseen konsepteiksi (yritys-, tuote- ja palvelukonseptit). Edellä olevan ei ollut tarkoitus olla markkinointipuhetta, lähinnä taustaa sille, mitä kaikkea kiinnostavaa tällä hetkellä tapahtuu ennakoinnin, palvelumuotoilun ja yhteisöllisen suunnittelun rajapinnoilla (muotoilusta on tulossa immateriaalisia tuloksia synnyttävää toimintaa: lue lisää tästä ja tästä).

Olen vakavasti sillä kannalla, että jatkuvasti nopeutuvassa maailmassa hyvä idea on kuningas: suunnittelukulttuurin, strategioiden, suunnitelmien, lakien, sääntöjen ja järjestelmien tulisi olla sellaisia, että ne mahdollistavat joustavuuden ja nopeat muutokset tilanteen niin vaatiessa.

Pienen Suomen tulisi olla nopea ja joustava uusien, hyvien ideoiden toteuttaja. Ja nyt en puhu pelkästään innovaatiotoiminnasta, vaan päätöksenteon prosesseista ja joustavuudesta läpi hallinnon. Nopeat kun syövät hitaat.

Tuusulassa 1. Lokakuuta,

Jari Koskinen

Advertisements

16 Comments

  1. Lauri Gröhn says:

    Valtiovalta on jo vuosikymmenen ajan organisoinut erilaisia foorumeita kansalaisten näkemysten ja ideoiden keräämiseksi. Mutta byrokraatit tykkäävät mustista laatikoista, joihin ajatukset katoavat, koska kaikkea kriittisyyttä pelätään. Uudet ajatukset eivät synny mustissa laatikoissa, vaan aikaisempien ajatusten inspiroimana niiden hartijoille. Tulevaisuus 2030 koostuu harmaista laatikoista …

  2. Lauri Gröhn says:

    Ns. Tulevaisuudentutkijat ovat kehittäneet uuden työkalun pakkiinsa. Hieno juttu alan konsuilteilta. Mutta yksi työkalu lisää ei edelleenkään tee tulevaisuudentutkimuksesta tiedettä. Sitä vähemmän kun asiaan liittyy tulevaisuudenTEKEMISEN pukinsorkka.

  3. Mari Hjelt says:

    Kiitoksia Jarille osuvista huomioista, joiden ratkaisemiseksi voi ehdottaa ideoita viikon kysymykseen. Koko prosessissa etsitään nyt uudenlaisia tapoja toimia ja kukaan ei vielä tiedä mikä on paras tapa. Tässä työn ollessa käynnissä on hyvä jo miettiä miten jatkossa Suomen kaltainen yhteiskunta isoja yhteisiä tulevaisuusharjoituksia tekee.

    Aikaisempiin tulevaisuusselonteon prosesseihin verrattuna merkittäviä muutoksia on nähdäkseni kaksi, jotka hyvä huomioida. Ensinnäkin tulevaisuusselontekoa tukee iso kansallinen ennakointihanke, joka on nyt käynnissä teemoittain ja jonka tuloksia tulee nähtäville työn edetessä. Ennakoinnin tuloksia hyödynnetään muutenkin kuin tulevaisuusselonteossa. Toinen muutos on se että yhteistä avointa keskustelua monin eri tavoin käydään jo ennen kuin on linjattu mitä tulevaisuusselonteko tulee sisältämään.Tämä tarkoittaa että ajatuksia ja ideoita on paljon, osa aina tunnepohjaisia mutu-ajatuksia ja haaste on poimia mukaan olennaisin tutkimustieto, kun aihealueet ovat hyvin laajoja. Nyt on hyvä hetki jakaa ajatuksia siitä mikä on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin kannalta se ydinongelma, jota ei jo ratkota muualla ja johon tulisi selonteossa tarttua ja etsiä ratkaisuja hyödyntäen olemassa olevaa tietopohjaa.

    Detaljina se, että eri kaupungeissa pidettyjen tilaisuuksien keskustelujen ja ryhmätöiden yksityiskohdat ovat tallessa ja näitä prosessoidaan jakoon. Jos jollakulla on hyvä idea, miten 100 ihmisen 10 ryhmän tunnin pituisista säkenöivistä keskusteluista poimitaan elähdyttävin anti 15 minuutissa irti ja lyhyesti esitettäväksi, niin mielelläni otan hyviä ehdotuksia vastaan, kun edessä seuraavat 5 tilaisuutta.

  4. Hei Mari, kiitos kommentista ja kysymyksestä. Toki meitä valmentajia, jotka olemme mielellämme avuksi, on mukana tässä prosessissa ja ideoita riittää, sen todisti jo keskustelumme – meidän ryhmässämme oli kaksi tulevaisuuden tutkimuksen asiantuntijaa ja kaksi muuten työssään tulevaisuustyöhön perehtynyttä. Siksi sellaisten ideoiden kuin “lisää rohkeutta” tai “lisää suvaitsevaisuutta” tai “lisää koulutusta” olisi ollut liian helppo ja kliseinen anti meiltä tulevaisuusselonteolle – olemme mukana, koska haluamme todella antaa panoksen, joka auttaa Suomea kehittymään. Siksi emme halua tyytyä itsestäänselvyyksiin vaikka ne, esimerkiksi yllämainitut, ovatkin todella tärkeitä eivätkä lainkaan liikaa painotettuja.

    Katainen painotti prosessin merkitystä. Mikäli ne oudot, radikaalit ja ennenkuulumattomat ideat eivät pääse esille prosessin aikana niin tuskin niitä kukaan lukee itse selonteosta. Asiat, jotka ovat vuoden 2030 kannalta merkittäviä jäävät näin liiaksi marginaaliin.

    Yksi helposti toteutettava idea on luonnollisesti se, että ei oteta esille niitä ideoia, jotka suurin osa on sanonut, vaan ne, jotka esiintyvät vain kerran tai kaksi vaikka ne olisivat outoja, uusia ja tuntemattomia.

    Onnea tuleville tilaisuuksille!

  5. Mari Hjelt says:

    Itsekin mietin, että pistetään tilaisuuksiin kokeiluun malli, jossa ryhmien pitää twiittinä tuottaa yksi idea tai ajatus, joka on heille uusi, outo ja radikaali yhteisen yhteenvedon sijaan. Tietenkin muidenkin järjestäjien suostumuksella eli viedään tätä eteenpäin. Valmistelut nyt kiivaana käynnissä.

    Olen myös viehättynyt Laurin aiemmin muualla ehdottamasta kiellettyjen sanojen listasta. Tämä olisi kiva, mutta ongelmana on listan paisuminen aika pitkäksi ja yhteisymmärryksen löytyminen kaikesta mikä on kiellettyä tuttuuden ja tylsyyden takia. Ehkä sallimme kaikkien sanojen kukkia.

  6. Lauri Gröhn says:

    Nykyinen systeemi ei ole koskaan tuottanut mitään hyödynnettävää. Älyllinen nollabudjetointi on älyllistä epärehellisyyttä.

  7. Mari: twiitti oli toki käytössä.

    Lauri: Itse pidin (tai siis pidän) merkittävänä ajatuksena MIE:tä eli Minimally Invasive Education. Tämä olisi tärkeä nykyhetkessä ei-oleva vastakkaisajatus, jonka kehittely voisi poikia jotain oikeasti uutta.

  8. Tässä tulevaisuus kommenttia Jyväskylän tilaisuudesta:

    “Näkemyksellisyys,ymmärtäminen, monialaisuus,varhainen puuttuminen,vapaaehtoisuus ja ajattelutavan muutos tulevaisuudessa olennaista.”

    “Kaksisuuntainen viestintä hallinnon ja kansalaisen välillä. Tekstari hyvästä suorituksesta. Palautetta pienistäkin saavutuksista”

    “Digitaalinen hallinto hyvä renkinä, ei isäntänä”

    “Perusturva taattava työpanosta vastaan vs. kansalaispalkka. Kumpi ratkaisee?”

    “2030 ei “me” ja “ne”. On vain me”

    Hienoja asioita, mutta…. ?? Palvelevat toki momenlaisia tulevaisuusskenaarioita, mutta missä konkretia ja näkemyksellisyys tulevaisuutta kohtaan?

    Mutta… jotain kiinnostavaakin: “Hologrammiopettajat ja teleporttaus lääkärille”

  9. Lauri Gröhn says:

    Lauri Grohn ‏‪@genermusic‬
    ‪#2030fi‬ Hologrammilääkäri ei tunnustele potilasta eikä edes näe, puhuu vain..

    Lauri Grohn ‏‪@genermusic‬
    ‪#2030fi‬ Teknologia ei kehity nopeasti. 100-150 vuotta sitten oli runsaammin merkittäviä keksintöjä kuin nykyisin.

    Lauri Grohn ‏‪@genermusic‬
    #2030 Epäonnistumisen sijaan korostettakoon riskejä.Toista kertaa yrittävä ei tutkimuksen mukaan pärjää paremmin kuin ekaa kertaa yrittävä

    Lauri Grohn ‏‪@genermusic‬
    ‪#2030fi‬ Suomessa ei ymmärretä, että startupit ovat panos, ei tulos. Samoin investoinnit niihin.

    Lauri Grohn ‏‪@genermusic‬
    ‪#2030fi‬ “Kaksisuuntainen hallinto” on järjetön ajatus. Ihmiset haluavat elää eivätkä tehdä muiden töitä.

    Lauri Grohn ‏‪@genermusic‬
    ‪#2030fi‬ “Digitaalinen hallinto” on käsitevammainen termi ja niitä Suomessa riittää. Siksi visiot ja muut strategioden osat ovat hyödyttömiä

    Lauri Grohn ‏‪@genermusic‬
    ‪#2030fi‬ Luettelemalla erilaisia hyviä asioita, “näkemyksellisyys…” on uskomatonta höpöä, ei tästä maailmasta. Tuollainen positiivisuus on

    Lauri Grohn ‏‪@genermusic‬
    ‪#2030fi‬ Ihmisillä on monista syistä erilaisia arvoja. Tuollainen pelkkä “me” on fasismia tai kommunismia.

  10. Lauri Gröhn says:

    Ja kysymyksiä Urpilaiselle:

    Lauri Grohn ‏@genermusic
    #Urpilainen Miten viihdyit analogisessa koulussa? Entä nyt analogisessa hallinnossa?

    5h Lauri Grohn ‏@genermusic
    #urpilainen Korvaako joukkoistaminen edustuksellisuuden? Eli suulaiden ja aktiivisten riepotteluvalta…

    5h Lauri Grohn ‏@genermusic
    #urpilainen Mainitsepa jokin hyvä esimerkki joukkoistamisesta!

  11. […] PS: Missä määrin nyt julkaistussa materiaalissa näkyy paljon mainostettu osallistaminen? Muutamina lainauksina blogikirjoituksista? Pyrkimys on varmasti ollut oikean suuntainen, mutta haiskahtaa silti näennäisosallistamiselta….(osallistamiskritiikin, jonka kirjoitin prosessin aikana voit lukea tästä). […]

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: