Home » Hallinto mahdollistajaksi » Valtion budjetti ja tulevaisuusselonteko

Valtion budjetti ja tulevaisuusselonteko

En voi lakata pohtimasta, mikä on tulevaisuusselonteon todellinen merkitys. Tavatessani ihmisiä, jotka saattaisivat olla asioista perillä, kysyn ja pyydän saada tietää miten aiemmat selonteot ovat vaikuttaneet hallitusten linjauksiin. Minulle luvataan palata asiaan, mutta kukaan ei ole palannut. Luulen, että se johtuu siitä, että kukaan ei oikeastaan tiedä.

Tulevaisuusselonteko on yksi paperi muiden paperien joukossa ja sen voima on itse prosessissa, kuten pääministeri Katainen totesi.

Tulevaisuus ei ole jotain, joka vain tulee yllättäen kuin varas yöllä – tulevaisuus syntyy ihmisten keksimisen, ideoiden ja tekojen pohjalta. Välillä luontoäiti laitttaa sormensa peliin, mutta ihminen on sinnikkäästi aina korjannut katastrofien jäljet ja jatkanut elämäänsä.

Sen tiedän, että puheet eivät muutu tulevaisuudeksi ellei välissä ole työkaluja ja tekoja.

Valtion tasolla työkalu, joka muuttaa puheet teoiksi on budjetti. Siitä lopulta on kyse – valtion suunta näkyy budjetista. Tai siis pitäisi näkyä. Nythän se ei näy, sillä budjetissa ovat kaikki yhtenä könttänä ja voimme vain nähdä mikä ministeriö vie suurimman potin.

Suomen Strategia -kirjassa teimme useita ehdotuksia miten valtiota voisi muuttaa kehityspainotteisemmaksi ja aloiteorientoituneemmaksi. Esitimme valtion budjetin rakenteen muuttamista. Silloin jouduttaisiin todella miettimään sitä, miten kulut ja menot tasapainottuvat tulevaisuuteen investointien kannalta.

Tulevaisuustyötä auttaisi, jos budjetti jaettaisiin: (lainaus kirjasta Suomen Strategia alkaa)

  1. Pääomabudjettiin, joka sisältää valtion velkojen korot ja kuoletukset.
  2. Kulutusbudjettiin, joka sisältää kaikki lakisääteiset ja muut julkiset kulutusperusteiset menot. Se jaetaan niin, että toimintabudjetissa selviää hallinnon ylläpidon kustannus ja tulonsiirto- ja tukipalkkio-osassa osoitetaan annettavat etuudet eri väestöryhmille.
  3. Panosbudjettiin, joka käsittää taloudelliset investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, työvoiman uudelleen koulutukseen, tuotannolliset investoinnit infrastruktuuriin ja tuotekehityskustannukset.

Pääomabudjetti ja kulutusbudjetti on tasapainotettava mahdollisimman nopeasti. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, ettei lainanotto kasva enempää kuin panosbudjetti. Olisi saatava aikaan puitelaki, jolla määritetään kukin budjettiosuus viisivuosittain.

Nykyisessä tilanteessa panosbudjettia pitäisi kasvattaa kun taas pääomabudjettia ja kulutusbudjettia pitäisi leikata pitkän tähtäimen ohjelman mukaisesti. Panosbudjettia voidaan kasvattaa myös lainoituksella ja säästöt olisi kohdistettava kulutusbudjettiin karsimalla kuluja noudattaen priorisointiperiaatetta. (lainaus loppu)

Mahdollisuus kansalaisosallistumiseen on kasvanut huimasti ja sosiaalisen median perusteella näyttäisi että into osallistua on korkealla. Esitetyn kaltainen budjetti olisi mahdollista rakentaa ainakin osittain kansalaisia osallistaen. Tämä olisi selkeä siirtymä kohti suorempaa demokratiaa ja samalla selonteot saisivat lisää uskottavuutta. Lisäksi budjetin seuranta antaa selkeän kuvan siitä, minkälaista tulevaisuutta maahan rakennetaan ja mihin kuluihin yhteiset rahat valuvat.

Näkisimme myös miten tulevaisuusselonteko, johon allekirjoittanutkin on aika tavalla sitoutunut sekä henkisesti että vapaaehtoisen työpanoksen osalta, konkreettisesti vaikuttaa valtiomme kehitykseen.

Aiheesta on kirjoittanut myös Veli-Antti Savolainen blogissaan.

Cristina Andersson 25.9.2012

Advertisements

6 Comments

  1. jarikaivooja says:

    Erinomainen ehdotus! Tällaista budjettiuudistusta veronmaksajat kaipaisivat!

  2. Kiitos kommenteista Jari ja Lauri. Kyllä tällainen malli auttaisi toisaalta valtiota suuntaamaan kohti tulevaisuutta ja toisaalta veronmaksajia näkemään mihin rahat menevät – menneisyyden laskujen maksamiseen vai tulevaisuuden rakentamiseen (molempia tietysti tarvitaan, mieluiten kuitenkin niin, että painopiste on tulevaisuudessa.)

  3. Helppo kannattaa. Yksinkertainenkin ymmärtää.

  4. Kiitos Pekka. Ehdotukseni sai kiinnostusta ja tukeakin osakseen myös valtionvarainministerin ja pääministerin taholta. Aivoriihi budjetin rakenteen muuttamiseksi tulisikin käynnistää välittömästi – näin tulevaisuustyö tehtäisiin näkyväksi.

  5. […] budjetin rakenteen uudistaminen kolmetasoiseksi. (ks. blogaus aiheesta). Tämän avulla nähdään, mitkä budjetin elementit todella palvelevat kansaa, […]

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: