Home » Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus » Kannattaisiko nyt kuunnella Björn Wahlroosia? Pankkiunionia koskevalla riskianalyysillä on nyt kiire

Kannattaisiko nyt kuunnella Björn Wahlroosia? Pankkiunionia koskevalla riskianalyysillä on nyt kiire

Syyskuun 14. päivänä ilmestyneessä Talouselämä-lehden kannessa lukee selkeällä suomenkielellä: ”Piikki KIINNI. Suomen ei pidä maksaa eurolaskusta yhtään enempää”, sanoo pankkiiri Björn Wahlroos. Tämä otsikko ei voisi olla selvempi sanomaltaan. Wahlroosin ystävällinen neuvo koskee sekä valtioita että pankkeja.
Talouselämä -lehden haastattelussa Wahlroos ottaa kantaa pankkiunioniin: ”Pankkiunioini tekee vain entistä ilmeisemmäksi sen, että iso osa eurooppalaispankeista on konkurssikypsiä. Ainoa tapa ratkaista velkakriisiin liittyvä pankkikriisi on lisätä järjestelmään pääomaa”.

Björn Wahlroos ei siis kannata Euroopan pankkiunioinia. Suomen hallitus näyttäisi kannattavan sitä. Kummalla taholla on harkitummat argumentit? Kumman tahon linja voisi johtaa tulevaisuudessa Suomen kestävän kasvun uralle? Tämä julkilausuttu tavoitehan on tärkeä tulevaisuusselonteon yhteydessä.

Pankkialan kiistaton asiantuntija Wahlroos esittää aika raskaan argumentin tässä yhteydessä: ”Vähän kärjistäen voisi kysyä, että haluatteko todella, että Suomen OP-Pohjola takaa koko euroalueen pankkijärjestelmän?”. Tämä takausskenaario ei ole tuulesta temmattu, koska Nordean pääkonttori on Ruotsissa ja Sampo Pankin emoyhtiö on Tanskassa. Näillä näkymin nämä maat, Ruotsi ja Tanska, eivät ole tulossa mukaan Euroopan pankkiunioniin.

Pankkiunionia ei voida saada aikaiseksi nopeasti. Pääomitus ja talletustakausjärjestelmän luominen vaatisivat Wahlroosin mukaan ainakin kymmenen vuotta. Voidaankin todeta, että pankkiunioini ei ratkaise Euroopan ongelmia nopeasti. Siksi pääomittaminen tulisi ratkaista ensisijaisena ongelmana. Tämän ongelman ratkaisu voisi tapahtua tapahtua ottamalla ulkomaista pääomaa vastaan Euroopan pankkeihin.

Normaaliprosessi olisi Björn Wahlroosin mukaan se, että vakavaraisemmat pankit ostaisivat huonoon kuntoon päästetyt kilpailevat pankit. Tämä on kuitenkin poliittisesti mahdotonta, koska espanjalaiset suojelevat oman maansa pankkejaan, samoin kuin saksalaiset poliitikot omia pankkejaan, jne.

Niinpä Euroopan poliittiset päättäjät haluavat jälleen kerran veronmaksajien ja pankkien asiakkaiden kukkarolle. Lähitulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, suojelevatko suomalaiset poliitikot ainoaa suomalaista omaa pankkia, OP-Pohjolaan? Pankkiunioni on iso poliittinen linjaratkaisu. Sen toteuttaminen kaventaisi edelleen Suomen omaa talouspoliittista pelivaraa. Miksi sitä pitäisi kaventaa?

Mielestäni Björn Wahroosin esittämät argumentit ovat sen verran painavia, ettei Suomen pitäisi mennä pankkiunioniin ilman laajaa strategista vaihtoehtojen arviointia ja riskianalyysiä. Tällainen ammattilaisten tekemä riskiarviointi tulisi ollat Tulevaisuusselonteko 2030:n taustalla. Vasta sen jälkeen eduskunnalla ja maan hallituksella olisi tarpeellinen ja riittävä tieto pankkunionia koskevan päätöksenteon pohjaksi.

Puheet kestävän kehityksen kasvumallista eivät ole uskottavia, jos riskeeraamme ainoan aidosti suomalaisen pankin OP-Pohjolan olemassaolon hätäisellä harkinnalla tehdyllä pankkiunioniratkaisulla. Björn Wahlroosin mukaan Suomen pankkijärjestelmä on ainoita harvoja maita, jossa pankkijärjestelmä on hyvässä kunnossa. Kaikkialla muualla tilanne on enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa, myös Saksassa ja Ranskassa.

Suomi tarvitsee omiakin pankkeja tulevaisuudessa. Näin perinteisesti ja konservatiivisesti muuten ajatellaan kaikkialla muualla Euroopassa, jossa valtiot yrittävät huolehtia yleensä omasta pankkijärjestelmästään ja sen vakaudesta. Miksi Suomen pitäisi olla tässä mielessä poikkeus?

Lisätietoja:

European Risk Scenario Analysis – Politics, Economics and Social Risks. Web: http://placeduluxembourg.wordpress.com/2012/03/09/european-risk-scenario-analysis-identifying-the-risks-politics-economics-and-social-unrest/
Säntti, Hanna (2012) ”Suomi ei ole Euroopan vilja-aitta. Me emme voi olla Euroopan ongelmamaiden suuri rahoittaja”, sanoo Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja vaatii eduskuntaa panemaan piikin kiinni. Neuvo koskee sekä valtioita että pankkeja.”. Talouselämä. No. 32, s. 28-33. Web: http://yle.fi/uutiset/wahlroos_talouselamassa_iso_osa_eurooppalaispankeista_on_konkurssikypsia/6294489

Advertisements

1 Comment

  1. jarikaivooja says:

    Tässä 30.9.2012 julkaistu Helsingin Sanomien uutinen “Karhinen: Rahoitusvero voisi ajaa OP-Pohjolan pois Suomesta”, joka liittyy oheiseen blogiviestiini. Ks. lisää: http://www.hs.fi/msn/talous/Karhinen+Rahoitusvero+voisi+ajaa+OP-Pohjolan+pois+Suomesta/a1305602515637 Blogiviestissäni esittämäni huoli on siis osoittautunut aiheelliseksi.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: