Home » Hallinto mahdollistajaksi » Kommentteja Kataisen hallituksen Tulevaisuusselonteko 2030:n pääteemoihin

Kommentteja Kataisen hallituksen Tulevaisuusselonteko 2030:n pääteemoihin

Tausta

Tulevaisuusselonteko 2030 tulee toimimaan pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle, joten ei ole yhdentekevää, mitä se asiallisesti prosessina sisältää. Asialla on siis suuri merkitys kansakunnan tulevaisuudelle. Kuten virallisesti on esitetty, selonteon teemat ovat:

  1. Niukkuuden mahdollisuudet,
  2. Uusi pohjoisen maantiede,
  3. Yritysten uudistuminen,
  4. Hallinto mahdollistajaksi,
  5. Tulevaisuuden työelämä, ja
  6. Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus.

Tässä blogiviestissä esitän muutamia käytännöllisiä näkökohtia Tulevaisuusselonteko 2030 –prosessiin. Otan kantaa muutamiin sisältökysymyksiin.

Esittelen suosituksia teemoittain, vaikka aikaisemman keskustelun perusteella voisi olla syytä arvioida teemojan ajankohtaisuutta kriittisemmin.  Niiden osalta tyydyn nyt viittaamaan aikaisempiin blogiviesteihin. Tarkastelkaamme seuraavaksi selonteon teemoja tarkemmin.

1.Niukkuuden mahdollisuudet

Kun puhutaan tulevaisuuden niukkuudesta tai runsaudesta, olisi syytä perehtyä Peter Diamandisin ja Steven Kotlerin  kirjaan ”Abundance – The Future Is Better Than You Think”, ks. http://aplusk.posterous.com/abundance-the-future-is-better-than-you-think.

Tämä teos tarjoaa kansalaisille ja yhteiskunnan toimijoille uuden vaihtoehdon (ks. http://mjperry.blogspot.fi/2012/01/abundance-future-is-better-than-you.html) ekonomistien synkistelyparagigmalle, joka on Suomessa saanut aivan liian vahvan aseman.

On tärkeää miettiä, millaista ilmapiiriä luomme tulevaisuuden kehityksen osalta. Jos luomme pessimististä niukkuusilmapiiriä, saamme varmasti sitä, mitä tilaamme, kasvavaa pessimismiä.

Toinen vaihtoehto on nähdä mahdollisuutemme positiivisemmassa valossa, runsauden yhteiskuntana. Samalla ohjaamme eri toimijoiden strategista aloitteellisuutta uusien teknologioiden tarjoamiin mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin.

2. Uusi pohjoisen maantiede

Pohjoisen ulottuvuuden arvioinnin yhteydessä on erityisen tärkeää arvioida Venäjän tulevaisuutta. Siksi hallitukaen asettaman teemaryhmän ”Uusi pohjoisen maantiede” on syytä perehtyä huolella Venäjällä toimivan Institute of World Economy and International Relationsin tuoreeseen ”Global Outlook 2030”-raporttiin, ks. http://prosumerzen.net/2012/01/23/institute-of-world-economy-and-international-relations-russia-global-outlook-2030/   Tämän raportin keskeinen ajatus on se, että Venäjä haluaa suurvaltasemansa takaisin globaalissa taloudessa ja tämän aseman saavuttaminen edellyttää Venäjältä uudenlaista ennakoivaa ulkopolitiikkaa. Sitä kuvataan tässä raportissa globaalissa kontekstissa.

Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää keskittyä rajanaapureiden (Viro, Venäjä, Ruotsi ja Norja) kanssa tapahtuvaan hyvään yhteistyöhön. Tästä yhteistyöstä syntyy taloudellista vaurautta ja hyvinvointia suomalaisille. Erityisen tärkeää on hallituksen perehtyä tulevaisuudentutkija Yrjö Myllylän TEM-raporttiin ”Arktinen ja Itämeren kasvu Suomen intressien polttopisteessä” (TEM 43/2010), jossa on esitetty lukuisia perusteltuja  ajatuksia ja politiikkasuosituksia Suomen asemasta pohjoisessa. Ks. http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf

 3. Yritysten uudistuminen

Suomessa on syytä kiinnittää vakavaa huomiota yrittäjyyden toimintaympäristöön. Meillä ei ole pulaa hyvistä selvityksistä ja ideoista tällä alueella. Enemminkin pulaa on toiminnasta ja aktiviteeteistä.

Tärkeää tulevaisuuden yrittäjyyden kannalta olisi tietysti nuorten kiinnostuksen virittäminen yrittäjyyteen. Kuten on jo monessa yhteydessä (ks. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/eva+suomessa+on+yli+50000+syrjaytynytta+nuorta/201202115819)  tullut ilmi, arvioidaan 50 000 nuoren olevan syrjäytymisvaarassa. Tämä tosiasia luo jo sinänsä varjon yritysaktiviisuudelle ja ilmapiirille. Silti meidän olisi syytä vahvasti uskoa yrittäjyyden tulevaisuuteen Suomessa.  Tässä mielessä Yrjö Myllylän ja Kyösti Karjulan (2006) ”Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti” (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006) on edelleen ajankohtainen raportti . Ks. http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905

Eräs mielenkiintoinen kansainvälinen esimerkki Suomen yrittäjyyspolitiikan  kannalta on Israelin valtion Start Up Nation –strategia. Tässä mielessä Suomen hallituksen asiantuntijoiden kannattaa pohdiskella teoksen ”Start Up Nation – The Story of Israel’s Economic Miracle” (Daniel Senor ja Saul Singer), ks. http://www.cfr.org/israel/start-up-nation/p20356 . On tiettyjä hyviä syitä, miksi niin suuri osa NASDAQ-yrityksistä on tullut ja tulee Israelista. Vuonna 2009 saavutettiin huipputaso tässä kehityksessä ja viime vuosina tilalle ovat tulleet kiinalaiset kasvuyritykset (ks. http://uk.reuters.com/article/2011/10/25/uk-israel-ipos-idUKLNE79O00K20111025). Näihin dynaamisen yrittäjyysilmaston perustekijöihin olisi hallituksen hyvä perehtyä tarkemmin. Ei olisi haittaa, että hallitus perehtyisi uusien NASDAQ-teknologiayritysten taustoihin ja syihin, miksi juuri nämä yritykset menestyvät globaaleilla markkinoilla (ks. http://community.nasdaq.com/).

Erityisen mielenkiintoista tässä strategiassa on Israelin armeijan erityisrooli valtion yrittäjyyspohjan vahvistamisessa.  Myös muita hyviä ideoita Israelin hallituksen strategiaan liittyy (ks. http://startupnationbook.com/?_escaped_fragment_=).  Voisimme Suomessakin miettiä uudella tavalla mahdollisuutta lisätä yrittäjyyskasvatuksen roolia armeijan koulutuksessa. Aika suuri osa miesten  ikäluokasta osallistuu armeijakoulutukseen, samoin osa naisista. Se voisi olla vaikuttavuudeltaan tehokas tapa luoda pohjaa modernille yrittäjyydelle ja yksilöiden itsenäiselle selviyymiselle yhteiskunnassa.

Toki samassa mielessä  tärkeää olisi myös kehittää peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen  sisältöjä yrittäjyyskasvatuksen osalta. Myös niin ammatillisessa yrittäjyyskasvatuksessa kuin yliopistojen akateemisessa yrittäjyystoiminnassa on edelleen kehittämisen varaaa. Saattaisi olla hyvä ottaa oppia eri oppilaitosten parhaista käytännöistä yrittäjyyden edistämisessä. Esimerkiksi Aalto-yliopiston uusista toimintamalleista (http://www.start-upcenter.fi/fi/)  ja uudesta Arctic Valley –toimintamallista (http://www.arcticstartup.com/)  voisi olla hyötyä kaikissa Suomen yliopistoissa ja aluekeskuksissa.

 4. Hallinto mahdollistajaksi

Tämä osio on Tulevaisuusselonteko 2030 –hankkeen osalta varsin haasteellinen kokonaisuus. Tähän teemaan liittyy valtion hallinto, ministeriöt ja aluehallinto mukaanlukien kunnat ja kaupungit.  Myös valtion yritykset ja niiden hallinnolliset käytännöt liittyvät tähän teemaan. On myös syytä muistaa, että myös yrityksissä on hallintoa. Mahdollistamista tarvitaan sekä julkisella sektorilla että yritysmaailmassa.

Tiedämme, että erityisesti kuntauudistusprosessi on iso kysymys tulevaisuuden kannalta – sekä taloudellisesti että poliittisesti. Millainen on tulevaisuuden aluerakenne? Olisi erittäin tärkeää pohtia sitä, miten voisimme organisoida kansalaisten demokraattiseen osallistumiseen perustuvan kuntauudistuksen?

Meillä ei ole koskaan ole ollut parempia teknisiä ja tiedollisia edellytyksiä toteuttaa suoraa demokratiaa ja e-hallintoa Suomessa. Tästä näkökulmasta arvioituna hallinnon pitäisi mahdollistaa erityisesti demokratian toimuvuutta, mutta myös palveluarkkitehtuurien dynaamisuutta ja uusia innovatiivisia palveludesign-ratkaisuja.

Osallistumista edistävien ennakointimenetelmien kehitys on nopeaa viime vuosikymmenen aikana. Meiltä ei puutu menetelmiä, joilla teema ”Hallinto mahdollistajaksi” voitaisiin toteuttaa osallistumista edistävien ennakointiprosessien avulla. Siksi soisi Suomen hallituksen edistävän huippusovellutuksia tällä teema-alueella. Hallituksen tulisi kertoa tulevaisuusselonteossaan, mikä on Suomen tuleva palveluarkkitehtuuri ja millaisia ovat tulevaisuuden palveludesign-ratkaisut.

Erityisen ajankohtaista luettavaa hallituksen asiantuntijoille olisi uusi kirja palveludesign-osaamisen mahdollisuuksista palveluita kehitettäessä, ks. Tuomo Kuosa & Jari Koskinen (Eds.) Service Design: On the Evolution of Design Expertise. Lahti University of Applied Sciences Series A, Research reports, Part 16. Series Editor Ilkka Väänänen. Lahti.  Ks. lisää: http://servicedesign.tv/groupsummary/summary/636.

 5.Tulevaisuuden työelämä

Suomessa  tuntuu olevan eräs ikuisuuskeskusteluteema työelämän laatu ja työhyvinvointi.

Työelämän laadusta riippuu erityisesti se, kuinka laajassa mittakaavassa kansalaiset haluavat osallistua työntekemisen. Työelämän laatu vaikuttaa myös siihen, miten tuottavasti työtä tehdään. Työurien pituus riippuu työelämän laadusta. Kuten Cristina Andersson on todennut aikaisemmassa blogissaan (https://intellectualtransitzone.wordpress.com/2012/09/02/pysaytyskuva/),  hallituksen selonteossa ei ole huomioitu juurikaan teknologisen kehityksen vaikutuksia ihmisten tekemiseen. On täysin kiistattoman varmaa, että robotisaatio, automaatio ja ubiikkiteknologinen kehitys tulevat muuttamaan työntekemisen reunaehtoja. Ubiikkiyhteiskunnassa keskeiset vuorovaikutussuhteet muuttuvat. Myös tuottavuutta voidaan nostaa uuden teknologian avulla.

Tulemme näkemään uudenlaista ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta, koneiden keskinäistä vuorovaikutusta ja robottien tiimityötä. Työorganisaatioissa perinteiset hallinnan ja johtamisen mallit tulevat vääjäämättä muuttumaan uusien vuorovaikutusmekenismien myötä. Lokakuussa 2012 valmistuva kirjamme (Cristina Andersson & Jari Kaivo-oja) ”BohoBusiness – Ihmiskunnan voitto koneesta” (Talentum) käsittelee näitä tulevaisuuden työelämän haasteita, ks. https://bohobusiness.wordpress.com/this-is-boho/ .

6. Kansalaisten hyvinvointi  ja osallisuus

Tämä teema liittyy moniin edellä mainittuihin teemoihin. Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus liittyvät tietysti kansalaisille tarjolla olevista immateriaalisista ja materiaalisista resursseista. Globalisaatio ja viime aikainen Euroopan yleinen kehitys ei ole ollut omiaan luomaan luottamusta kansalaisten hyvinvoinnin kasvulle ja osallisuuden voimistumiselle. Tämä tosiasia kannattaa ottaa huomioon Tulevaisuusselontekoa tehtäessä. Eriarvoistuminen on monella tasolla jatkunut kehitysprosessina Suomessa. Tästä kehityksestä on tehty iso määrä akateemisia ja poliittisia selvityksiä.

Viime vuonna Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari kritisoi voimakkaasti tapaa, jolla Suomen tulevaisuuden haasteisiin varaudutaan. Hän esitti, että:  ”Kestävyysvajeeseen pyritään puuttumaan ja huoltosuhteen heikkenemiseen on valmistauduttu kohtuullisen hyvin. Sen sijaan eriarvoisuuteen, siihen ei ole valmistauduttu ollenkaan”.  Professori Saaren mukaan tehokkain keino ylläpitää julkista hyvinvointijärjestelmää on pitää kiinni sen perusperiaatteista. Saaren mukaansa olisi järkevää ylläpitää yhteiskuntaa, jossa jokainen suomalainen hyötyy julkisista palveluista ja perusturvasta (ks. http://www.demarinaiset.fi/toiminta/105-1712011-professori-eriarvoistuminen-horjuttaa-hyvinvointivaltiota).

Tulevaisuusselonteon tulisi siis sisältää konkreettisia toimeinpiteitä, miten eriarvoistumiskehitykseen vastataan ja se oikeasti pysäytetään. Tuskin millään kosmeettisilla keinoilla asiaan voidaan puuttua. Tarvitaan uusia resurssiallokaatioita. Tulevaisuusselonteon tulisi kertoa näistä tarvittavista uusista ”Tali-Ihantala” – tasoisista strategisista politiikkalinjauksista Suomen hyvinvointipolitiikassa.

Jari Kaivo-oja

Advertisements

6 Comments

  1. Timo Harakka says:

    Voisiko tämä toimia wikinä, tuli heti ajatuksia mieleen.

    • Kiitos Timo ajatuksesta. Tämä voisi hyvin toimia keskustelevana wikinä. Ainakin pyhä tarkoituksemme on tarjota ajatuksia, jotka voisivat kehittää tulevaisuusselontekoa suuntaan, joka palvelisi Suomea ja täällä asuvia entisiä selontekoja paremmin.

  2. Onko niukkuus välttämättä pessimismiä? Esimerkiksi totuttua hitaamman kasvun ei tarvitse millän tavoin heikentää ihmisten elämänlaatua, se voi jopa parantaa siitä jos asiat tehdään hyvin.

    Itse pidän pohjoisen maantiedettä taas pikkaisen ongelmallisena, sillä globaalius näyttäisi vain voimistuvan ja lähialueiden merkitys samalla suhteellisesti vähenee.

  3. Kyllä Venäjän merkitys on selvästi kasvussa, myös Talsinki-kaksoinkaupunkihanke voi hyvinkin lisätä Suomen ja Viron yhteistyötä. Ruotsia emme voi myöskään aliarvioida, osa yrityskannastamme voi siirtyä sinne edullisemman verokannan myötä, vaikka sitä ei vielä oikein ymmärretä. Kyllä on viisampaa hoitaa suhteita lähinaapureihin kuin allokoida veronmaksajien varoja Välimeren maiden ja kaukana Suomesta olevien pankkien pelastamiseen – etenkin kun siellä ei ole noudatettu Maastrichtin sopimusta.

  4. Klaus Oesch says:

    Ks. K.L.Oesch: Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944, Otava 1956
    Kirjasta löytyy vertailukohde Tali-Ihantala nykytilanteeseen.

    • Hei Klaus ja kiitos vinkistä.

      Olisiko mahdollista saada pieni tiivistelmä tuosta kirjasi kohdasta? Monet blogin lukijoista varmasti arvostaisivat sitä!

      Itsekään en ole kirjaasi lukenut, mutta täytyypä ottaa lukuohjelmaan!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: